Etelä-Savo on Suomen järvisin ja metsäisin maakunta. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä: kirkkaita ja lähes kauttaaltaan puhdasvetisiä järviä on seitsemäntuhatta, pieniä lampia lukematon määrä ja monipolvisina virtaavia jokia ja puroja viisituhatta kilometriä. Maan pinta-alasta neljää viidesosaa peittävät puut, enimmäkseen männyt ja kuuset.

Suomen järvistä suurin, Saimaa, kimaltelee pääosin Etelä-Savossa. Saimaa jakautuu suuriin selkävesiin, joista Haukivedelle ja Kolovedelle on perustettu kansallispuistot. Myös Pihlajavesi, Luonteri, Katosselkä ja Puruvesi ovat arvokkaita luontokohteita, joista osia on suojeltu.

Erämaajärvet Puula ja Kyyvesi sijaitsevat myös eteläisessä Savossa.

Uhanalaisista eläinlajeista Etelä-Savossa asustavat valkoselkätikka, liito-orava ja nieriä. Suurinta huolta ja ylpeyttä maakunta tuntee kuitenkin saimaannorpasta, joka on maailman uhanalaisin hylje. ► Lisää norppatietoa

Harvaan asutussa ja metsäisessä maakunnassa viihtyvät myös villieläimet, esimerkkeinä hirvet, karhut ja ilvekset.

Koko Etelä-Savon pinta-alasta on lain nojalla rauhoitettu runsaat 20 000 hehtaaria. Eri luonnonsuojeluohjelmien piirissä on noin 200 000 hehtaaria, josta kolme neljäsosaa on vesialueita.

Etelä-Savossa ei ole laajoja ympäristöongelmia. Maakunnan vedet ovat Suomen puhtaimmat.

Ekomaakunta on sitoutunut varjelemaan puhdasta ympäristöään, ja ympäristönsuojelusta on kehittymässä menestyvä yritystoiminnan ala.

Myös luonto- ja erämatkailu pohjaa kestävän kehityksen periaatteille.

Kalasta, mutta ota saimaannorppa huomioon. Verkkokalastuskielto on voimassa Saimaan norppa-alueilla 15. huhtikuuta - 30. kesäkuuta. Osakaskunnat ja Metsähallitus ovat sopineet kalastusrajoituksista.