Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.9.2016

20.09.2016

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) 2017-2018

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja maakunnan sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2016 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpano-suunnitelman (TOPSUn) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2017-2018. Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus kävivät kuntien kanssa neuvottelut laadittaviin asiakirjoihin tehtävistä kehittämisesityksistä touko-kesäkuussa 2016, Pieksämäellä 11.05., Rantasalmella 12.5., ja Hirvensalmella 3.6. Lisäksi Maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelmaa koskevia keskusteluja on käyty useilla eri foorumeilla ja tapahtumissa (esim. Team Finland ja elinkeinoelämä-verkostojen tapaamisissa Mikkelissä 6.6., ja 22.8.). Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman laajalta sidosryhmäjoukolta sisällöllisiä näkemyksiä ja konkreettisia esityksiä, joiden edistämiseen Maakuntaliitto, ELY-keskus ja maakunnan sidosryhmätoimijat sitoutuvat.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueen toimijoiden kannalta mahdollisimman käytännölliseksi suunnitelmaksi vuosille 2017-2018. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta, kuten esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) myöntämää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edistämistä tukevaa ns. AIKO-rahoitusta. TEM on myöntänyt Etelä-Savolle vuosittain käytettäväksi 208 000 euroa vuosille 2016 ja 2017. Etelä-Savossa AIKO-rahoituksen painopisteinä ovat syksyllä 2016 alueen muutosjoustavuuden parantaminen erityisesti 1) Saavutettavuus ja logistiikka -teemassa ja 2) Matkailu, vapaa-aika ja palvelut -teemassa. Vuoden 2017 TOPSUn osalta sisältöteemoja on mahdollisuus tarkastella uudelleen ja päivittää tarvittaessa.

TOPSU 2017-2018 tukee ja toteuttaa hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, vähähiilisyyteen ja puhtaisiin kiertotalouden ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Etelä-Savon maakuntaliitto esittää TOPSU 2017-2018 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä aloitteena laajakaista-hankkeen toteutuksen jatkuvuuden varmistamista, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä ja digitaalisuutta edistäviä toimia harvaan asutuilla alueilla. Etelä-Savon erityiskysymyksenä nostetaan esille Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen siirron negatiiviset vaikutukset Savonlinnan seudulla ja mahdolliset toimenpiteet, joita valmistellaan ministeri Anne Bernerin työryhmän johdolla syksyn 2016 aikana.   Maakuntaliitto esittää lisäksi Etelä-Savosta kokeiluhankkeeksi kesälomakauden siirtoa.

Topsu -valmisteluprosessi etenee syksyllä 2016

Elo- ja syyskuussa 2016 toimeenpanosuunnitelman valmistelua on jatkettu maakuntaliiton ja ELY:n yhteisessä elinkeinoelämän tilaisuudessa 22.8., maakuntien yhteisiä esityksiä on valmisteltu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen yhteydessä Kokkolassa 30.8., ELYn johtoryhmässä 2.9., ja Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) on hyväksynyt 8.9.2016 kokouksessaan TOPSU 2017-2018. Maakuntahallitus on käynyt lähetekeskustelun TOPSU 2017-2018 osalta 19.9.2016. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ottaa kantaa TOPSUn 2017-2018 hyväksyntään 28.9.2016 kokouksessa, jonka jälkeen MYR:in hyväksymä toimeenpanosuunnitelma toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). MYR:in hyväksymä toimeenpano-suunnitelma tulee olla TEM:in käsittelyssä viimeistään 21.10.2016.

Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset lausunnolle

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö ovat 31.8.2016 lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen lausunnolle. Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa Suomeen 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveyshuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi.

Lausuntopyynnön kohteena olevilla hallituksen esityksillä on tarkoitus mm. perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoituksen on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille ja rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys.

Esitysluonnosta koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 9.11.2016 mennessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselylomakkeella, jossa on tilaa myös vapaamuotoisille kommenteille. Maakuntaliiton lausunto annetaan 24.10.2016 pidettävässä maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntahallitus evästi lausunnon valmistelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevat lausunnot

Etelä-Savon maakuntahallituksen kokouksessa käsiteltiin kahta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevaa lausuntoa: Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 sekä hallituksen esitys laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2§:n muuttamisesta.

Yhteistä molemmissa lausunnoissa oli Etelä-Savon maakuntaliiton huoli alueiden tasapuolisen kohtelun ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on edistää taidetta ja kulttuuria, luovaa toimintaa ja taloutta, kulttuurista moninaisuutta, kulttuurin ja tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vaalia kulttuuriperintöä.

Huoli kulttuurin saavutettavuudesta konkretisoituu erityisesti lakiesityksen kohdassa, jolla nykyiset 18 maakuntakirjastoa esitetään korvattavaksi enintään 12 kehittämiskirjastolla. Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että harveneva kehittämiskirjastojen verkko ja niille esitetyt maan kattavat kehittämistehtävät ovat ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja alueiden tasapuolisen kohtelun kanssa. Etelä-Savon maakuntaliitto katsoo, että maakunnallinen kirjastotoiminnan yhteistyöverkko, siinä rakentunut asiantuntijuus ja toimivat käytännöt ovat ensiarvoisen tärkeä osa alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä. 

Käynnissä olevan aluehallintouudistuksen myötä itsehallintomaakuntien tehtävinä on tulevaisuudessa muun muassa maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen. Kunnilla on jatkossa edelleen vastuu muun muassa osaamisen ja sivistyksen edistämisestä ja kulttuuri- ja muista vapaa-ajanpalveluista. Tässä hengessä strategisten linjausten ja lakiesitysten tulisi olla mahdollistavia, alueiden tasapuoliseen kohteluun pyrkivä ja alueelliset eroavuudet huomioiva. Kulttuuripolitiikan täytäntöönpanossa maakunnilla tulee olemaan merkittävä rooli yhteistyössä ja kumppaneina valtion ja kuntien kanssa.

Maakuntakaavan päivitys ehdotuksena nähtäville

Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan asettaa Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ehdotuksen nähtäville. Kaavalla päivitetään voimassaolevaa maakuntakaavaa mm. turvetuotannon ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta.

Maakuntaliiton virasto muokkasi valmisteluvaiheen kaava-aineistosta eli luonnoksesta alkuvuodesta saadun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen. Se oli kunnilla, viranomaisilla ja keskeisillä intressiryhmillä lausunnoilla kesän ajan. Myös kaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty alkukuusta. Palautteen perusteella kaavaehdotusta on nyt täydennetty ja se asetetaan nähtäville kuukaudeksi 28.9. alkaen. Kansalaiset ja muut kaavan osalliset voivat antaa tällöin palautetta kaavasta maakuntaliitolle. Kaavaehdotukseen voi tutustua maakuntaliiton virastolla Mikkelissä ja liiton kotisivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä myös kaikkien Etelä-Savon kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn toinen vaihemaakuntakaava on tarkoitus saattaa nähtävilläolon jälkeen vuoden lopulla.

Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista sekä turvetuotantoa. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja strategisilta valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä.

Maakuntakaavan päivitys vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta herätti intohimoja viranomaisista vain ympäristöministeriössä ja Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Nämä pitivät palautteessaan kaupan suuryksikköalueiden mitoituksia ylisuurina. Maakuntaliiton kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen toteaa, ettei palaute aiheuta muutosta kaavaehdotukseen. Kaavan tavoitteena on nykyisten toteutuksessa olevien kaupan alueiden kehittäminen turvaamisen tasapainossa ydinkeskustojen kehittämisen kanssa.

- Kaupan mitoitus on laskettu ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti ja on täysin verrannollinen naapurimaakuntien mitoituslaskemien ja hyväksyttyjen maakuntakaavojen kanssa.

Turvetuotannon osalta kaavaratkaisua on kehitetty viime talvena nähtävillä olleesta versiosta eteenpäin ja viranomaisilta saatu palaute kaavan turvetta koskevista selvityksistä ja kaavaratkaisusta olikin positiivista. Maakuntakaavan selvityksessä on karsittu tuotantoon soveltuvia soita turvemassaltaan tuotantokelpoisten soiden joukosta käyttämällä valintakriteerejä. Kriteereinä on käytetty mm. asumiseen, vapaa-aikaan, vesistöjen virkistyskäyttöön ja luonnonympäristön arvoihin liittyviä arvoja. Merkittävin arvioitava tekijä on ollut turvetuotanto suhteessa vesistöjen tilaan. Tätä on selvitetty valuma-aluekohtaisesta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalla vesistövaikutusten arvioinnilla.

- Kaavaa on laadittu maakuntavaltuuston tavoiteasettelun pohjalta, eli vesistöjemme laadun turvaaminen edellä, toteaa Nulpponen.

Selvitysten perusteella maakuntakaavassa esitetään osoitettavaksi maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita, kaikkiaan 15 suota. Ne sijaitsevat Juvalla, Kangasniemellä, Mikkelissä, Pieksämäellä, Rantasalmella ja Sulkavalla. Alueille esitetään annettavaksi jatkosuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan esitetään lisättäväksi suunnittelumääräys, jolla ohjattaisiin kaikkea turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

- On syytä muistaa, että turvetuotanto on kaavaratkaisun voimaantulon jälkeenkin luvanvaraista, eikä kaavamerkintä takaa tuotantoluvan saantia, muistuttaa Nulpponen.

Vähittäiskaupan ja turvetuotannon ratkaisujen lisäksi maakuntakaavaa päivitetään mm. seuraavasti:

  • Luonnonympäristön osalta kaavaa esitetään täydennettäväksi toteutuneen suojelutilanteen sekä valtakunnallisten inventointien osalta. Kaavassa esitetään huomioitavaksi valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman kohteet vain valtion maiden osalta.
  • Kulttuuriympäristön vaalimisen osalta maakuntakaavaa esitetään päivitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden osalta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lisäksi kaavaa esitetään päivitettäväksi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemakohteiden inventoinnin mukaisesti.
  • Teknisen huollon verkostojen esittämistapoihin maakuntakaavassa esitetään muutoksia. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyisiin toimintoihin liittyen esitetään lisättäväksi kaavaan suoja-alueita. Luonnoksessa tullaan tarkastelemaan lisäksi ampumaratojen osoittamistarpeita.
  • Lisäksi päivityksiä esitetään tehtäväksi mm. yksittäisiin teollisuuden, puuterminaalien, virkistyksen, matkailun ja luonnonvarojen käytön merkintöihin.
  • Etelä-Karjalan maakuntakaava esitetään kumottavaksi kokonaan Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueelta ja korvattavaksi Etelä-Savon maakuntakaavan mukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen (jarmo.vauhkonen@esavo.fi), puh. 040 723 6760 ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (janne.nulpponen@esavo.fi, p. 0400 977 672)

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.9.2016

20.09.2016

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) 2017-2018

Etelä-Savon maakuntaliiton johdolla yhteistyössä ELY-keskuksen, kuntien ja maakunnan sidosryhmien kanssa käynnistyi toukokuussa 2016 maakuntaohjelman (2014-2017) toimeenpano-suunnitelman (TOPSUn) valmistelu ja päivittäminen vuosille 2017-2018. Etelä-Savon maakuntaliitto ja ELY-keskus kävivät kuntien kanssa neuvottelut laadittaviin asiakirjoihin tehtävistä kehittämisesityksistä touko-kesäkuussa 2016, Pieksämäellä 11.05., Rantasalmella 12.5., ja Hirvensalmella 3.6. Lisäksi Maakuntaohjelman toimeenpano-suunnitelmaa koskevia keskusteluja on käyty useilla eri foorumeilla ja tapahtumissa (esim. Team Finland ja elinkeinoelämä-verkostojen tapaamisissa Mikkelissä 6.6., ja 22.8.). Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman laajalta sidosryhmäjoukolta sisällöllisiä näkemyksiä ja konkreettisia esityksiä, joiden edistämiseen Maakuntaliitto, ELY-keskus ja maakunnan sidosryhmätoimijat sitoutuvat.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueen toimijoiden kannalta mahdollisimman käytännölliseksi suunnitelmaksi vuosille 2017-2018. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma toimii maakunnan edunvalvonnan ja alueellisen kehittämistoiminnan strategisena välineenä, jolla suunnataan maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta sekä muuta alueen kehittämiseen vaikuttavaa rahoitusta, kuten esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) myöntämää alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edistämistä tukevaa ns. AIKO-rahoitusta. TEM on myöntänyt Etelä-Savolle vuosittain käytettäväksi 208 000 euroa vuosille 2016 ja 2017. Etelä-Savossa AIKO-rahoituksen painopisteinä ovat syksyllä 2016 alueen muutosjoustavuuden parantaminen erityisesti 1) Saavutettavuus ja logistiikka -teemassa ja 2) Matkailu, vapaa-aika ja palvelut -teemassa. Vuoden 2017 TOPSUn osalta sisältöteemoja on mahdollisuus tarkastella uudelleen ja päivittää tarvittaessa.

TOPSU 2017-2018 tukee ja toteuttaa hallitusohjelmassa määriteltyjä kärkihankkeita, joita ovat työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen (Menestyvä yritystoiminta), panostaminen osaamiseen ja koulutukseen (Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (Uudistuva hyvinvointi), panostaminen biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen, vähähiilisyyteen ja puhtaisiin kiertotalouden ratkaisuihin (Menestyvä yritystoiminta, Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö), toimintatapojen uudistaminen ja digitalisuutta edistävien ratkaisujen toteuttaminen (Kaikki toimintalinjat).

Etelä-Savon maakuntaliitto esittää TOPSU 2017-2018 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisenä aloitteena laajakaista-hankkeen toteutuksen jatkuvuuden varmistamista, nopeiden laajakaistayhteyksien edistämistä ja digitaalisuutta edistäviä toimia harvaan asutuilla alueilla. Etelä-Savon erityiskysymyksenä nostetaan esille Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksen siirron negatiiviset vaikutukset Savonlinnan seudulla ja mahdolliset toimenpiteet, joita valmistellaan ministeri Anne Bernerin työryhmän johdolla syksyn 2016 aikana.   Maakuntaliitto esittää lisäksi Etelä-Savosta kokeiluhankkeeksi kesälomakauden siirtoa.

Topsu -valmisteluprosessi etenee syksyllä 2016

Elo- ja syyskuussa 2016 toimeenpanosuunnitelman valmistelua on jatkettu maakuntaliiton ja ELY:n yhteisessä elinkeinoelämän tilaisuudessa 22.8., maakuntien yhteisiä esityksiä on valmisteltu Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksen yhteydessä Kokkolassa 30.8., ELYn johtoryhmässä 2.9., ja Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) on hyväksynyt 8.9.2016 kokouksessaan TOPSU 2017-2018. Maakuntahallitus on käynyt lähetekeskustelun TOPSU 2017-2018 osalta 19.9.2016. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) ottaa kantaa TOPSUn 2017-2018 hyväksyntään 28.9.2016 kokouksessa, jonka jälkeen MYR:in hyväksymä toimeenpanosuunnitelma toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön (TEM). MYR:in hyväksymä toimeenpano-suunnitelma tulee olla TEM:in käsittelyssä viimeistään 21.10.2016.

Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset lausunnolle

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö ovat 31.8.2016 lähettäneet sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen lausunnolle. Esitysluonnoksen keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki, maakuntien rahoituslaki ja kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa Suomeen 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveyshuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi.

Lausuntopyynnön kohteena olevilla hallituksen esityksillä on tarkoitus mm. perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoituksen on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille ja rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys.

Esitysluonnosta koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 9.11.2016 mennessä. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselylomakkeella, jossa on tilaa myös vapaamuotoisille kommenteille. Maakuntaliiton lausunto annetaan 24.10.2016 pidettävässä maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntahallitus evästi lausunnon valmistelua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevat lausunnot

Etelä-Savon maakuntahallituksen kokouksessa käsiteltiin kahta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevaa lausuntoa: Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 sekä hallituksen esitys laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2§:n muuttamisesta.

Yhteistä molemmissa lausunnoissa oli Etelä-Savon maakuntaliiton huoli alueiden tasapuolisen kohtelun ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on edistää taidetta ja kulttuuria, luovaa toimintaa ja taloutta, kulttuurista moninaisuutta, kulttuurin ja tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vaalia kulttuuriperintöä.

Huoli kulttuurin saavutettavuudesta konkretisoituu erityisesti lakiesityksen kohdassa, jolla nykyiset 18 maakuntakirjastoa esitetään korvattavaksi enintään 12 kehittämiskirjastolla. Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa, että harveneva kehittämiskirjastojen verkko ja niille esitetyt maan kattavat kehittämistehtävät ovat ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja alueiden tasapuolisen kohtelun kanssa. Etelä-Savon maakuntaliitto katsoo, että maakunnallinen kirjastotoiminnan yhteistyöverkko, siinä rakentunut asiantuntijuus ja toimivat käytännöt ovat ensiarvoisen tärkeä osa alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä. 

Käynnissä olevan aluehallintouudistuksen myötä itsehallintomaakuntien tehtävinä on tulevaisuudessa muun muassa maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen. Kunnilla on jatkossa edelleen vastuu muun muassa osaamisen ja sivistyksen edistämisestä ja kulttuuri- ja muista vapaa-ajanpalveluista. Tässä hengessä strategisten linjausten ja lakiesitysten tulisi olla mahdollistavia, alueiden tasapuoliseen kohteluun pyrkivä ja alueelliset eroavuudet huomioiva. Kulttuuripolitiikan täytäntöönpanossa maakunnilla tulee olemaan merkittävä rooli yhteistyössä ja kumppaneina valtion ja kuntien kanssa.

Maakuntakaavan päivitys ehdotuksena nähtäville

Maakuntahallitus päätti tänään kokouksessaan asettaa Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan ehdotuksen nähtäville. Kaavalla päivitetään voimassaolevaa maakuntakaavaa mm. turvetuotannon ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta.

Maakuntaliiton virasto muokkasi valmisteluvaiheen kaava-aineistosta eli luonnoksesta alkuvuodesta saadun palautteen pohjalta kaavaehdotuksen. Se oli kunnilla, viranomaisilla ja keskeisillä intressiryhmillä lausunnoilla kesän ajan. Myös kaavaehdotusta koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty alkukuusta. Palautteen perusteella kaavaehdotusta on nyt täydennetty ja se asetetaan nähtäville kuukaudeksi 28.9. alkaen. Kansalaiset ja muut kaavan osalliset voivat antaa tällöin palautetta kaavasta maakuntaliitolle. Kaavaehdotukseen voi tutustua maakuntaliiton virastolla Mikkelissä ja liiton kotisivuilla osoitteessa http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2. Kaava-asiakirjat ovat nähtävillä myös kaikkien Etelä-Savon kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn toinen vaihemaakuntakaava on tarkoitus saattaa nähtävilläolon jälkeen vuoden lopulla.

Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista sekä turvetuotantoa. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja strategisilta valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä.

Maakuntakaavan päivitys vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta herätti intohimoja viranomaisista vain ympäristöministeriössä ja Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Nämä pitivät palautteessaan kaupan suuryksikköalueiden mitoituksia ylisuurina. Maakuntaliiton kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen toteaa, ettei palaute aiheuta muutosta kaavaehdotukseen. Kaavan tavoitteena on nykyisten toteutuksessa olevien kaupan alueiden kehittäminen turvaamisen tasapainossa ydinkeskustojen kehittämisen kanssa.

- Kaupan mitoitus on laskettu ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti ja on täysin verrannollinen naapurimaakuntien mitoituslaskemien ja hyväksyttyjen maakuntakaavojen kanssa.

Turvetuotannon osalta kaavaratkaisua on kehitetty viime talvena nähtävillä olleesta versiosta eteenpäin ja viranomaisilta saatu palaute kaavan turvetta koskevista selvityksistä ja kaavaratkaisusta olikin positiivista. Maakuntakaavan selvityksessä on karsittu tuotantoon soveltuvia soita turvemassaltaan tuotantokelpoisten soiden joukosta käyttämällä valintakriteerejä. Kriteereinä on käytetty mm. asumiseen, vapaa-aikaan, vesistöjen virkistyskäyttöön ja luonnonympäristön arvoihin liittyviä arvoja. Merkittävin arvioitava tekijä on ollut turvetuotanto suhteessa vesistöjen tilaan. Tätä on selvitetty valuma-aluekohtaisesta Suomen ympäristökeskuksen toteuttamalla vesistövaikutusten arvioinnilla.

- Kaavaa on laadittu maakuntavaltuuston tavoiteasettelun pohjalta, eli vesistöjemme laadun turvaaminen edellä, toteaa Nulpponen.

Selvitysten perusteella maakuntakaavassa esitetään osoitettavaksi maakunnan omaa energiaturvetarvetta vastaava määrä tuotantoon soveltuvia alueita, kaikkiaan 15 suota. Ne sijaitsevat Juvalla, Kangasniemellä, Mikkelissä, Pieksämäellä, Rantasalmella ja Sulkavalla. Alueille esitetään annettavaksi jatkosuunnittelua ohjaavia suunnittelumääräyksiä. Lisäksi maakuntakaavaan esitetään lisättäväksi suunnittelumääräys, jolla ohjattaisiin kaikkea turvetuotannon suunnittelua Etelä-Savossa.

- On syytä muistaa, että turvetuotanto on kaavaratkaisun voimaantulon jälkeenkin luvanvaraista, eikä kaavamerkintä takaa tuotantoluvan saantia, muistuttaa Nulpponen.

Vähittäiskaupan ja turvetuotannon ratkaisujen lisäksi maakuntakaavaa päivitetään mm. seuraavasti:

  • Luonnonympäristön osalta kaavaa esitetään täydennettäväksi toteutuneen suojelutilanteen sekä valtakunnallisten inventointien osalta. Kaavassa esitetään huomioitavaksi valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman kohteet vain valtion maiden osalta.
  • Kulttuuriympäristön vaalimisen osalta maakuntakaavaa esitetään päivitettäväksi valtakunnallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden osalta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Lisäksi kaavaa esitetään päivitettäväksi maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä perinnemaisemakohteiden inventoinnin mukaisesti.
  • Teknisen huollon verkostojen esittämistapoihin maakuntakaavassa esitetään muutoksia. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen nykyisiin toimintoihin liittyen esitetään lisättäväksi kaavaan suoja-alueita. Luonnoksessa tullaan tarkastelemaan lisäksi ampumaratojen osoittamistarpeita.
  • Lisäksi päivityksiä esitetään tehtäväksi mm. yksittäisiin teollisuuden, puuterminaalien, virkistyksen, matkailun ja luonnonvarojen käytön merkintöihin.
  • Etelä-Karjalan maakuntakaava esitetään kumottavaksi kokonaan Mikkeliin liittyneen entisen Suomenniemen kunnan alueelta ja korvattavaksi Etelä-Savon maakuntakaavan mukaisilla merkinnöillä ja määräyksillä.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen (jarmo.vauhkonen@esavo.fi), puh. 040 723 6760 ja kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen (janne.nulpponen@esavo.fi, p. 0400 977 672)

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707372 4507, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010