Maakuntahallitus esittää 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymistä

21.11.2016

Etelä-Savon kokonaismaakuntakaavan (2010) ja tuulivoimamaakuntakaavan (2014) jatkoksi on valmistumassa 2. vaihemaakuntakaava. Maakuntahallitus päätti tänään esittää 12.12. kokoontuvalle maakuntavaltuustolle, että tämä hyväksyisi Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan.

Uudessa vaihemaakuntakaavassa päivitetään nykyistä vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa. Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään kaupan aluevarauksia, turvetuotantoa sekä maakuntastrategian yhteydessä valmisteltuja maakunnan maankäytön strategisia linjauksia. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä. Uuden maakuntakaavan myötä Etelä-Savon kaava- ja tonttipalvelun kilpailukyky ja edelleen kehittäminen on ensisijaisesti kuntien tehtävä.

Uutta vaihemaakuntakaavaa on laadittu keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen johdosta ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Maakuntakaavoja ei siis enää alisteta ympäristöministeriön vahvistettavaksi, vaan kaava tulee voimaan, kun valtuuston hyväksymispäätöksestä on kuulutettu. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymismenettely on ensimmäinen lakimuutoksen mukainen kaavapäätös Etelä-Savossa ja maakuntavaltuusto tekee tältä osin kaavahistoriaa.

Kaavaehdotukseen 4 muutosta muistutusten johdosta

Maakuntahallitus käsitteli myös vaihemaakuntakaavan lokakuisen nähtävillä olon aikana saadut 20 muistutusta ja antoi niihin vastineet. Yli puolet muistutuksista koski turvetuotantoa ja muuta ottotoimintaa, loput kulttuuriympäristöä, teknistä huoltoa, erityisalueita ja liikenneverkkoa.

Muistutusten johdosta maakuntahallitus päätti tehdä maakuntakaavaehdotukseen tehdä 4 muutosta. Pieksämäelle sijoittuva Pahkasuon turvetuotantoon soveltuva alue päätettiin poistaa lopullisesta maakuntakaavaehdotuksesta suon valuma-alueesta saadun yksityiskohtaisemman tiedon perusteella. Rantasalmen kirkonkylän keskuksesta poistetaan yksi kulttuuriympäristökohde, entinen paperikauppa, koska perusteita merkinnälle ei enää ole. Kaavaehdotuksesta poistetaan maanomistajan esittämin perustein myös Ranta-Mikkolan perinnebiotooppi Hirvensalmelta. Lisäksi Viitostien varaukseen välillä Mikkeli-Juva esitetty tekninen muutos poistetaan ja maakuntakaava jää tältä osin voimaan nykyisellään.

Turvetuotannon edistämiseksi asetettu tavoitetaso on saavutettu

Turvetuotannon toimintaedellytykset, vesistövaikutukset ja yhteen sovittaminen muun maankäytön kanssa on erityisen tärkeä ja haasteellinen aluesuunnittelukysymys vesistörikkaassa Etelä-Savossa. Turve teema onkin herättänyt eniten keskustelua kaavaprosessin aikana. Turvetuotannon sitova ohjaaminen tapahtuu kuitenkin ympäristösuojelulain mukaisen lupamenettelyn avulla eikä maakuntakaavalla. Maakuntakaavalla ei ole turvatuotantoa ohjaavaa sitovaa ohjausvaikutusta vaan kaavan ohjausvaikutus on enemmän informatiivinen. Samalla korostuu kaavaprosessin, selvitysaineiston sekä saadun palautteen ja vuoropuhelun merkitys varsinaiseen lainvoimaisen kaavan rinnalla.

Toisen vaihemaakuntakaavan ja kaavaprosessin avulla on pyritty edistämään turvetuotantoa parantamalla eri osapuolten valmiutta osallistua varsinaiseen ympäristölupamenettelyn avulla tapahtuvaan turvetuotannon ohjaamiseen. Kaavaprosessin avulla on ollut mahdollisuus tarkastella ja arvioida turvetuotannon vaikutuksia yksittäistä ympäristölupamenettelyä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Kaavaprosessin aikana on parannettu turvetuotannon tietopohjaa lähes 200 tuotantokelpoisen suon kortistolla, johon selvitystyön tulokset on koottu suokohtaisesti. Lisäksi maakuntakaava osoittaa maakunnan tahtotilaa turvetuotannon sijoittamisessa ja määrässä. Maakuntahallitus ja -valtuusto linjasivat jo kaavoitustyön alkuvaiheessa, että maakuntakaavatyössä tulisi selvittää ja osoittaa uusia potentiaalisia turvetuotantoalueita vain maakunnan omaa tarvetta varten siten, että vesistöjen laadun säilyminen on etusijalla.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, 0407236760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi

Maakuntastrategian loppusuoralla

Etelä-Savon maakuntaliitto on valmistellut vuoden aikana maakuntastrategiaa tavoitevuoteen 2030. Yhteistä tahtotilaa ja kehittämisen kärkiä on haettu laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. Strategian valmisteluun on osallistunut lähes tuhat eteläsavolaista. Käytössä on ollut niin työpajat, sähköiset kyselyt kuin seminaarit.

Strategiatyön tulos konkretisoituu kolmeen kärkivalintaan. Kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka - ovat elementit, joihin perustuvaan yritystointaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa Etelä-Savossa. Valinnat kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kärkiin liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kaikissa kolmessa kärjessä digitaalisuus ja digitaaliset sovellukset ovat keskeinen kasvun ja kehittymisen edellytys.

Etelä-Savon – Saimaan maakunnan visioksi vuoteen 2030 esitetään slogania Puhtaasti Paras! Visio kuvaa maakunnan kärkivalintojen näkökulmasta toisaalta vahvoja luontoarvoja ja toisaalta niitä prosesseja, joiden kautta alueen kilpailukyky nojaa kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen ja hyvinvointiin. Keskiössä ovat niin maakunnan asukkaat, matkailijat kuin alueella vapaa-aikaansa viettävät. Päämääränä on, että meille kaikille Etelä-Savo on puhtaasti paras paikka työskennellä, opiskella ja elää. 

Maakuntahallitus päätti tänään esittää maakuntastrategian maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi.

Lisätietoja: aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, 0400618489, hanna.makkula@esavo.fi

Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta Etelä-Savossa 23.9.2016. Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 19 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 5,2 miljoonan euron edestä. Hakemuksia tuli kaikkiin haussa olleisiin teemoihin ja ne jakautuivat tasaisesti matkailun, yritysten kansainvälistymisen, puun uusien käyttömuotojen, teollisen internetin ja rakentamisen kehittämiseen sekä vähähiilisyyden edistämiseen. Tukea haettiin niin selvitysten tekemiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen kuin uusien tuotteiden testaukseen ja pilotointiin. Maakuntaliitolle jätettyjen tukihakemusten määrä on laskenut koko ohjelmakauden ajan, mutta nyt syksyllä hakemusten määrä kääntyi nousuun, jääden kuitenkin edelleen kauas vuoden 2014 hakukierrosten määristä.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaku päättyy Itä-Suomessa 17.2.2017. Etelä-Savon hakuteemat julkaistaan viimeistään joulukuussa 2016.

Etelä-Savon maakuntahallitus on kokouksessaan 21.11.2016 myöntänyt rahoitusta kuudelle syksyn haussa saapuneelle hankkeelle yhteensä noin 1,6 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:lle mm. ruokapalvelu- ja hyvinvointialan uusien palveluprosessien ja -kokonaisuuksien kehittämiseen ja pilotointiin; metsä- ja ympäristöalojen kehitys- ja pilotointitoimintaan; puukuidun käsittelyyn ja prosessointiin uusien biopohjaisten rehuteollisuuden tuotteiden kehittämiseen; sekä helppohoitoisen, hiilletyn puu-ulkoverhousmateriaalin kehittämiseen. Tämän lisäksi tukea myönnettiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tukemaan pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvän tutkimusryhmän käynnistämistä sekä Luonnonvarakeskukselle kuusen alkiomonistukseen perustuvan teknologian kustannustehokkaan tuotannon kehittämiseen.

Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, 0447700571, teemu.raiha@esavo.fi

Maakuntaliitolle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus tulivat voimaan 1.1.2015. Uuden yhdenvertaisuuslain taustalla on mm. työsyrjintädirektiivin säännökset. Laki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitelma voidaan liittää osaksi muuta suunnitelmaa. Maakuntaliitossa on henkilöstön edustajien kanssa yhteistyössä laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2016-2018.

Lisätietoja: vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, 0447700491, anita.hahl-weckstrom@esavo.fi

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.
 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010

Maakuntahallitus esittää 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymistä

21.11.2016

Etelä-Savon kokonaismaakuntakaavan (2010) ja tuulivoimamaakuntakaavan (2014) jatkoksi on valmistumassa 2. vaihemaakuntakaava. Maakuntahallitus päätti tänään esittää 12.12. kokoontuvalle maakuntavaltuustolle, että tämä hyväksyisi Etelä-Savon toisen vaihemaakuntakaavan.

Uudessa vaihemaakuntakaavassa päivitetään nykyistä vuonna 2010 vahvistettua maakuntakaavaa. Suurimpina muutoksina kaavassa käsitellään kaupan aluevarauksia, turvetuotantoa sekä maakuntastrategian yhteydessä valmisteltuja maakunnan maankäytön strategisia linjauksia. Muilta osin muutostarpeet perustuvat pääasiassa eri maankäyttömuotojen suunnittelu- ja toteutustilanteiden täsmentymisiin. Useista yksittäisistä muutostarpeista huolimatta nykyinen maakuntakaava on kokonaisuutena edelleen varsin toimiva ja valinnoiltaan ajantasainen. Tämän vuoksi nyt vireillä olevaa 2. vaihemaakuntakaavaa voidaan kuvata voimassaolevan Etelä-Savon maakuntakaavan päälle tulevana päivityselementtinä. Uuden maakuntakaavan myötä Etelä-Savon kaava- ja tonttipalvelun kilpailukyky ja edelleen kehittäminen on ensisijaisesti kuntien tehtävä.

Uutta vaihemaakuntakaavaa on laadittu keskellä merkittävää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Muutoksen johdosta ympäristöministeriön vahvistusmenettelystä luovutaan ja maakuntakaavan hyväksyy lopullisesti maakuntavaltuusto. Maakuntakaavoja ei siis enää alisteta ympäristöministeriön vahvistettavaksi, vaan kaava tulee voimaan, kun valtuuston hyväksymispäätöksestä on kuulutettu. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymismenettely on ensimmäinen lakimuutoksen mukainen kaavapäätös Etelä-Savossa ja maakuntavaltuusto tekee tältä osin kaavahistoriaa.

Kaavaehdotukseen 4 muutosta muistutusten johdosta

Maakuntahallitus käsitteli myös vaihemaakuntakaavan lokakuisen nähtävillä olon aikana saadut 20 muistutusta ja antoi niihin vastineet. Yli puolet muistutuksista koski turvetuotantoa ja muuta ottotoimintaa, loput kulttuuriympäristöä, teknistä huoltoa, erityisalueita ja liikenneverkkoa.

Muistutusten johdosta maakuntahallitus päätti tehdä maakuntakaavaehdotukseen tehdä 4 muutosta. Pieksämäelle sijoittuva Pahkasuon turvetuotantoon soveltuva alue päätettiin poistaa lopullisesta maakuntakaavaehdotuksesta suon valuma-alueesta saadun yksityiskohtaisemman tiedon perusteella. Rantasalmen kirkonkylän keskuksesta poistetaan yksi kulttuuriympäristökohde, entinen paperikauppa, koska perusteita merkinnälle ei enää ole. Kaavaehdotuksesta poistetaan maanomistajan esittämin perustein myös Ranta-Mikkolan perinnebiotooppi Hirvensalmelta. Lisäksi Viitostien varaukseen välillä Mikkeli-Juva esitetty tekninen muutos poistetaan ja maakuntakaava jää tältä osin voimaan nykyisellään.

Turvetuotannon edistämiseksi asetettu tavoitetaso on saavutettu

Turvetuotannon toimintaedellytykset, vesistövaikutukset ja yhteen sovittaminen muun maankäytön kanssa on erityisen tärkeä ja haasteellinen aluesuunnittelukysymys vesistörikkaassa Etelä-Savossa. Turve teema onkin herättänyt eniten keskustelua kaavaprosessin aikana. Turvetuotannon sitova ohjaaminen tapahtuu kuitenkin ympäristösuojelulain mukaisen lupamenettelyn avulla eikä maakuntakaavalla. Maakuntakaavalla ei ole turvatuotantoa ohjaavaa sitovaa ohjausvaikutusta vaan kaavan ohjausvaikutus on enemmän informatiivinen. Samalla korostuu kaavaprosessin, selvitysaineiston sekä saadun palautteen ja vuoropuhelun merkitys varsinaiseen lainvoimaisen kaavan rinnalla.

Toisen vaihemaakuntakaavan ja kaavaprosessin avulla on pyritty edistämään turvetuotantoa parantamalla eri osapuolten valmiutta osallistua varsinaiseen ympäristölupamenettelyn avulla tapahtuvaan turvetuotannon ohjaamiseen. Kaavaprosessin avulla on ollut mahdollisuus tarkastella ja arvioida turvetuotannon vaikutuksia yksittäistä ympäristölupamenettelyä laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Kaavaprosessin aikana on parannettu turvetuotannon tietopohjaa lähes 200 tuotantokelpoisen suon kortistolla, johon selvitystyön tulokset on koottu suokohtaisesti. Lisäksi maakuntakaava osoittaa maakunnan tahtotilaa turvetuotannon sijoittamisessa ja määrässä. Maakuntahallitus ja -valtuusto linjasivat jo kaavoitustyön alkuvaiheessa, että maakuntakaavatyössä tulisi selvittää ja osoittaa uusia potentiaalisia turvetuotantoalueita vain maakunnan omaa tarvetta varten siten, että vesistöjen laadun säilyminen on etusijalla.

Lisätietoja: aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, 0407236760, jarmo.vauhkonen@esavo.fi

Maakuntastrategian loppusuoralla

Etelä-Savon maakuntaliitto on valmistellut vuoden aikana maakuntastrategiaa tavoitevuoteen 2030. Yhteistä tahtotilaa ja kehittämisen kärkiä on haettu laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. Strategian valmisteluun on osallistunut lähes tuhat eteläsavolaista. Käytössä on ollut niin työpajat, sähköiset kyselyt kuin seminaarit.

Strategiatyön tulos konkretisoituu kolmeen kärkivalintaan. Kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka - ovat elementit, joihin perustuvaan yritystointaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa Etelä-Savossa. Valinnat kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kärkiin liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kaikissa kolmessa kärjessä digitaalisuus ja digitaaliset sovellukset ovat keskeinen kasvun ja kehittymisen edellytys.

Etelä-Savon – Saimaan maakunnan visioksi vuoteen 2030 esitetään slogania Puhtaasti Paras! Visio kuvaa maakunnan kärkivalintojen näkökulmasta toisaalta vahvoja luontoarvoja ja toisaalta niitä prosesseja, joiden kautta alueen kilpailukyky nojaa kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen ja hyvinvointiin. Keskiössä ovat niin maakunnan asukkaat, matkailijat kuin alueella vapaa-aikaansa viettävät. Päämääränä on, että meille kaikille Etelä-Savo on puhtaasti paras paikka työskennellä, opiskella ja elää. 

Maakuntahallitus päätti tänään esittää maakuntastrategian maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi.

Lisätietoja: aluekehityspäällikkö Hanna Makkula, 0400618489, hanna.makkula@esavo.fi

Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman hankehakukierros päättyi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osalta Etelä-Savossa 23.9.2016. Etelä-Savon maakuntaliitolle jätettiin 19 EAKR-kehittämishankehakemusta, joilla haettiin rahoitusta n. 5,2 miljoonan euron edestä. Hakemuksia tuli kaikkiin haussa olleisiin teemoihin ja ne jakautuivat tasaisesti matkailun, yritysten kansainvälistymisen, puun uusien käyttömuotojen, teollisen internetin ja rakentamisen kehittämiseen sekä vähähiilisyyden edistämiseen. Tukea haettiin niin selvitysten tekemiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen kuin uusien tuotteiden testaukseen ja pilotointiin. Maakuntaliitolle jätettyjen tukihakemusten määrä on laskenut koko ohjelmakauden ajan, mutta nyt syksyllä hakemusten määrä kääntyi nousuun, jääden kuitenkin edelleen kauas vuoden 2014 hakukierrosten määristä.

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman seuraavat rahoitushaku päättyy Itä-Suomessa 17.2.2017. Etelä-Savon hakuteemat julkaistaan viimeistään joulukuussa 2016.

Etelä-Savon maakuntahallitus on kokouksessaan 21.11.2016 myöntänyt rahoitusta kuudelle syksyn haussa saapuneelle hankkeelle yhteensä noin 1,6 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:lle mm. ruokapalvelu- ja hyvinvointialan uusien palveluprosessien ja -kokonaisuuksien kehittämiseen ja pilotointiin; metsä- ja ympäristöalojen kehitys- ja pilotointitoimintaan; puukuidun käsittelyyn ja prosessointiin uusien biopohjaisten rehuteollisuuden tuotteiden kehittämiseen; sekä helppohoitoisen, hiilletyn puu-ulkoverhousmateriaalin kehittämiseen. Tämän lisäksi tukea myönnettiin Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tukemaan pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvän tutkimusryhmän käynnistämistä sekä Luonnonvarakeskukselle kuusen alkiomonistukseen perustuvan teknologian kustannustehokkaan tuotannon kehittämiseen.

Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Teemu Räihä, 0447700571, teemu.raiha@esavo.fi

Maakuntaliitolle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Uusi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolain osittaisuudistus tulivat voimaan 1.1.2015. Uuden yhdenvertaisuuslain taustalla on mm. työsyrjintädirektiivin säännökset. Laki velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitelma voidaan liittää osaksi muuta suunnitelmaa. Maakuntaliitossa on henkilöstön edustajien kanssa yhteistyössä laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2016-2018.

Lisätietoja: vs. hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, 0447700491, anita.hahl-weckstrom@esavo.fi

Kokouksen pöytäkirja on luettavissa tästä.
 

Lisätietoja hallituksen kokousasioista antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507 ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, hallinto- ja kehittämisjohtaja Anita Hahl-Weckström, puh. 044 770 0491 ja aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760.

Maakuntaliitto tiedottaa

Tiedotteet 2017

Tiedotteet 2016

Tiedotteet 2015

Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2013

Tiedotteet 2012

Tiedotteet 2011

Tiedotteet 2010