Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Helmikuu 2013.

Etelä-Savo kuntarakenneuudistuksesta: Vaihtoehtoja oltava

Kuntarakenneselvityksissä tulee kuntaliitosten ohella selvittää myös kuntien välistä yhteistyötä ja sen vaikutuksia kuntapalveluihin. Tätä mieltä on Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi kuntarakenteesta valtiovarainministeriölle 18. helmikuuta.

Etelä-Savon kuntarakenne muuttui merkittävästi vuoden vaihteessa, kun uusi Mikkeli ja uusi Savonlinnan syntyivät. Maakunnassa ei ole valmisteilla lisää vapaaehtoisia kuntaliitoksia, lausunto muistuttaa. Nyt onkin tärkeää keskittyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen ja niiden etujen hyödyntämiseen, joita toteutuneet kuntaliitokset voivat tuoda mukanaan.


Miten turvata palvelut ja saada nuoret jäämään kotimaakuntaan, on yksi Etelä-Savon ydinkysymyksiä.

Kunta- ja palvelurakennemuutokset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa ja kuntalaisten itsehallintoa kunnioittaen, lausunto korostaa.

Kolme kaupunkia muodostaa rungon

Mikkeli ja Savonlinna muodostavat lausunnon mukaan eteläsavolaisen kunta- ja palvelurakenteen rungon. Näiden kaupunkien ympärillä, noin 40 – 50 kilometrin säteellä sijaitsevat maaseutukunnat kirkonkylineen varmistavat maakunnan elinvoiman ja palvelujen saatavuuden.

Pieksämäki muodostaa maakuntahallituksen mukaan selkeän itsenäisen asiointi- ja työssäkäyntialueen, ja myös tulevaisuudessa Pieksämäen pääsuuntautumisvaihtoehto palveluissa kuten muissakin asioissa voi olla Mikkeli.

Maaseutukeskukset turvaavat elinvoimaa

Maaseutukeskuksilla on Etelä-Savon elinvoimaisuudelle suuri merkitys, lausunto painottaa. Juva, Kangasniemi ja Mäntyharju kykenevät tulevaisuudessakin huolehtimaan edelleen itse elinvoimastaan ja palveluistaan. Näin ne samalla vahvistavat koko maakuntaa.

Myös Heinävesi, Puumala, Pertunmaa, Rantasalmi ja Sulkava voivat maakuntahallituksen mielestä halutessaan toimia itsenäisinä ja järjestää osan palveluista yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulee Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä turvata laadukkaat julkiset hyvinvointipalvelut yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Palveluja on tuotettava jatkossa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi uudistuksen on vahvistettava kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja kunnallista itsehallintoa.

Rahoituksessa on Etelä-Savon mukaan otettava huomioon maakuntien erilaiset palvelutarpeet ja olot. Valtionosuuksien ja verotulojen tasausjärjestelmän on jatkossakin varmistettava, että palvelut ovat saatavilla myös Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla seuduilla. Uudistukset on toteutettava aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Voimaan muutokset olisi Etelä-Savon mielestä hyvä saattaa vasta vuoden 2017 alusta, ei vuoden 2015 alusta, kuten maan hallitus on kaavaillut.

Näkemyksiään maakuntahallitus perustelee paitsi Etelä-Savossa jo tehdyillä kuntaliitoksilla myös maakunnan erityispiirteillä, joita ovat muun muassa harva mutta poikkeuksellisen tasainen asutus, vesistöisyys ja saaristoisuus sekä mittava vapaa-ajan asutus.

Hallitus kävi kuntarakennelausunnosta vilkkaan keskustelun, jonka pohjalta maakuntajohtaja täsmensi omaa esitystään. Hallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Kakriainen, puh. 0400 651 204, varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, ja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. 044 770 0515, ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Mervi Simoska, puh. 044 770 0491.

Sisällysluettelo JOUSI 2/2013