Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Maaliskuu 2015.

Kaakkois-Suomelta yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan

Viitostien kunnostus Mikkelin ja Juvan välillä, alemman tieverkon kunto, lentoyhteydet ja joukkoliikenteen hyvät palvelut nousivat muun muassa esiin, kun Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteita Suomen hallituksen seuraavaan ohjelmaan.

Alemman tieverkon hyvä kunto on edellytys metsäteollisuudelle, biotaloudelle ja muulle puunkäyttöön liittyvälle tuotantotoiminnalle. Sitä tarvitsevat myös matkailuelinkeino ja vapaa-ajanasutus. Etelä-Savo on laatinut hallitusohjelmatavoitteet yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa.


Maakuntahallituksen puheenjohtajisto tiedotustilaisuudessa. Vasemmalla Teemu Hirvonen, Pekka Selenius ja Jarkko Wuorinen.

Tavoitteet liittyvät paitsi liikenteeseen myös aluepolitiikkaan ja alueiden kilpailukykyyn ja talouskasvuun sekä koulutukseen, biotalouteen, matkailuun ja Venäjä-yhteistyöhön. Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi tavoitteet 23. maaliskuuta Mikkelissä. – Itä-Suomen yhteiset hallitusohjelmatavoitteet maakuntahallitus hyväksyi jo aiemmin eli 19. tammikuuta. Tavoitteet ovat suurelta osin yhteneväiset, tosin pieniä painotuseroja niissä on.

Molemmat tavoitepaperit ovat maakuntahallituksen puheenjohtajiston mielestä tärkeitä. Arvojärjestykseen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.) ja varapuheenjohtajat Teemu Hirvonen (sd) ja Pekka Selenius (kok.) ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen eivät halunneet niitä maakuntahallituksen tiedotustilaisuudessa laittaa.

Alueiden päätösvaltaa vahvistettava

Kaakkois-Suomen maakuntien mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava linjaukset aluepolitiikan vahvistamisesta. Suuriin kaupunkiseutuihin perustuvat aluepolitiikka on maakuntien kehityksen näkökulmasta kestämätön, tavoitepaperi toteaa. Demokraattista aluehallintoa on kehitettävä, paikallista päätösvaltaa vahvistettava ja hallintoa kevennettävä. Valtion ja kuntien aluetason tehtävistä on laadittava selvitys.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakunnat korostavat valtion alueellisten toimintojen säilyttämistä. Maakunnan kehittämisrahan maakunnat haluavat takaisin.

Osaaminen on menestyksen edellytys, kaakkoiset maakunnat korostavat. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen edellytykset toimia. Myös toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukiot on turvattava.

Biotalous alueen selkäranka

Biotalous on Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän selkäranka. Sen vuoksi hallitusohjelmassa on turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset alueella. Lisäksi on luotava mahdollisuudet uudentyyppiselle, puunjalostukseen nojaavalle liiketoiminnalle eli erilaisille biotalouden aloille.

Alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on oltava riittävästi resursseja. Myös energiatukeen on varattava riittävät määrärahat. Infrastruktuurin on toimittava ja liiasta sääntelystä luovuttava.

Jotta alueen kilpailukyky säilyisi tai kohentuisi, on painopisteen oltava ns. kasvuyrityksissä. Pienten ja keskisuurten yritysten on voitava avata uusia markkinoita Suomen ulkopuolella. Team Finland -verkosto, yritystoiminnan alueelliset resurssit ja Invest in Finland .toiminta on turvattava. Yritysten perustamista ja ylipäätään liiketoiminnan aloittamista on joustavoitettava ja selkiytettävä.

Venäjä tärkeä

Venäjän markkinat ja suuren maan ostovoima sekä matkailijat ja vapaa-ajan asukkaat ovat kaakkoiselle Suomelle hyvin tärkeät. Venäjä-päätöksiä on tehtävä pitkällä aikavälillä, maakunnat korostavat.

Venäjän kauppaan on luotava pysyviä rakenteita, esimerkiksi perustettava Kaakkois-Suomen edustusto. Myös Venäjälle suuntaavia yrityksiä on voitava tukea.

Rajaliikenteen sujuvuus, rajanylityspaikkojen resurssit ja kehittäminen on turvattava. Parikkalan kansainvälinen rajanylityspaikka on mahdollisuus, joka avaisi uusia elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia rajan molemmin puolin.


Satu Taavitsainen ja Teppo Leinonen juttelevat. Taustalla Mikko Hokkanen.

Maakunnat kaipaavat myös viisumivapautta, pitkiä viisumeita ja esimerkiksi Allegro-junaan viisumivapautta. Ylipäätään rajanylitys on tehtävä nykyistä helpommaksi.

Matkailu mahdollisuus

Myös matkailun mahdollisuudet on otettava hallitusohjelmassa huomioon. Matkailijamäärien lisäys edellyttää matkailualan kehittämistyötä, maakuvan vahvistamista ja tehokasta markkinointia. Suomen yleistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta maan ulkopuolella on lisättävä. Siitä hyötyy myös Kaakkois-Suomi.

Suomelle on luotava kunnollinen kansainvälinen matkailumarkkinointi ja sille alueelliset markkinointitoimet. Kaakkois-Suomen maakunnat korostavat erityisesti luontomatkailua ja sen infrastruktuurin ja palveluverkon toimivuutta. Esimerkiksi kansallispuistojen ja kanavaverkoston on oltava kunnossa niin rakenteiltaa kuin palveluiltaan.

Lisätietoja antavat maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707, varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen, puh. 050 372 4507, varapuheenjohtaja Pekka Selenius, puh. 0500 150 994, sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584.