Etelä-Savon maakuntaliiton tiedotuslehti. Marraskuu 2014.

Koulutusuudistuksissa huomioitava alueiden erot

Yrityksille on turvattava osaavaa työvoimaa, peruskoulusta valmistuvan nuoren on voitava jatkaa opintoja kotoa käsin ja kuntien rahoitusvastuuta on selkiytettävä. Alueelliset erot on otettava huomioon. Näin toteaa Etelä-Savon maakuntahallitus lausunnossaan, jonka se antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle 17. marraskuuta. Lausunto liittyy lähinnä toisen asteen koulutukseen eli lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin.

Maakuntahallitus ei ota lausunnossaan kantaa koulutuksen järjestäjäverkkoon. Pelkkä ikäluokan koko ei kuitenkaan voi määrittää hallituksen mielestä toisen asteen koulutuksen järjestämistä. ”Yksi mekaaninen järjestämis- ja rahoitusmalli ei sovi kaikkialle Suomeen”, maakuntahallitus korostaa.


Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

- Koko maata ei voi laittaa samaan muottiin, täydentää maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. – Etelä-Savossa nuorten 16 – 18-vuotiaiden koulumatkat kasvavat helposti liian pitkiksi.

- Valtio tavoittelee uudistuksilla noin 260 miljoonan euron säästöjä. Oppilaitosverkostoa ei saa silti supistaa kohtuuttomasti. Se voi tuhota maakunnan elinvoimaa ja vaikuttaa muun muassa yritysten sijaintipäätöksiin.

- Hallituksen lakiesitysluonnokset ovat lisäämässä kuntien rahoitustaakkaa samalla, kun niiltä ollaan viemässä päätösvaltaa. Myös tämä on outoa, emmekä voi sitä hyväksyä, Mäkinen sanoo.

Maakuntahallitus ei arvioinut kokouksessaan sitä, mitä valtion kaavailemat supistukset tarkoittaisivat lukuina Etelä-Savossa.

Erityiskouluttajien asema turvattava

- Etelä-Savossa on myös pieniä oppilaitoksia, jotka järjestävät erityiskoulutusta, esimerkkinä Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa. Haluamme ehdottomasti turvata myös niiden aseman tulevaisuudessa, korostaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen (kesk.).

- Meidän on kuitenkin rehellisyyden nimissä tunnustettava, että koulutuksen järjestäjäverkosto tulee supistumaan. Kaikkiin pieniin lukioihin ei tulevaisuudessa riitä opiskelijoita, sanoo maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen.

- Järjestäjäverkkoa on kuitenkin helpoin karsia Etelä-Suomessa, jossa se on jo valmiiksi tiivis.


Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen (sd)

Hirvosen mielestä huolestuttavin hallituksen lakiesitysluonnoksissa onkin kohta, joka pyrkii nostamaan kuntien rahoitusosuutta koulutuksen rahoituksessa.

- Ei kunnilla ole siihen kapasiteettia, hän sanoo.

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle

Toisen asteen koulutuksen järjestelyt vaikuttavat huomattavasti kuntatalouteen, maakuntahallitus toteaa lausunnossaan. Tämän vuoksi toisen asteen koulutuksen järjestämistä ja rahoitusta on tarkasteltava kokonaisuutena.

Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa lausunnossaan alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa-arvoa. Työelämän tarpeet on otettava alueellisesti huomioon, ja koulutuksen järjestämisen on perustuttava työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin. Pelkkä ikäluokkakehitys ei saa olla yksinomaan koulutuksen järjestämistä määrittelevä tekijä. Työelämän muutosten edelleen nopeutuessa on laadukkaan aikuiskoulutuksen tarjonnalla suuri merkitys Etelä-Savossa. Rahoituksen perusteiden ja määrien on oltava tiedossa ennen kuntien budjettien hyväksymistä.


Maakuntahallituksen jäsenet Kaija Viljakainen (kesk.) ja Matti Tulla (kesk.)

Lausunto annettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle, ja se liittyy lakiesitysluonnoksiin, jotka esittävät muutoksia toisen asteen koulutukseen eli lähinnä lukioiden ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisverkkoon ja rahoitusjärjestelmiin. Järjestäjäverkkoa esitetään tiivistettäväksi ja kuntien rahoitusosuutta nostettavaksi 58 prosentista 71 prosenttiin.

Maakuntaliitto antoi lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle pyytämättä. Liitto paheksuu sitä, ettei ministeriö ole pyytänyt liitoilta lausuntoa, vaikka lain mukaan liitoilla on vastuu oman alueensa kehityksestä ja muun muassa koulutuksen ja työvoimatarpeen ennakoinnista.

Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903, ja vs. kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591.

JOUSI 7/2014