|
| Tuorein tiedote |
Asevelvollisuus puhutti Päämaja-symposiumissa30.06.2009
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala piti viimeisen julkisen puheensa Mikkelissä valtakunnallisessa turvallisuuspolitiikkaa ja maailmantaloutta käsitelleessä Päämajan kesäsymposiumissa. Kaskeala korosti, että asevelvollisuus on Suomen puolustuksen perusta.
Kuvassa maakuntajohtaja Matti Viialainen (vas.), Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lenita Toivakka.
Viisitoista vuotta puolustusvoimien ylimmissä johtotehtävissä toiminut Kaskeala aloitti oman alustuksensa siteeraamalla Suomen marsalkka Mannerheimiä. Mannerheim analysoi sotia edeltänyttä tilannetta ja sanoi kohtalokkaaksi sitä, että Suomessa ei jaksettu nostaa maanpuolustuksen asiaa puolueintressien yläpuolelle.
”Mannerheimia ei voida todellakaan syyttää jälkiviisaudesta. Hän oli tehnyt kaikkensa puolustusvalmiuden kohentamiseksi jo 30-luvulta alkaen. Puolustusvoimien suorituskyky vahvistui kuitenkin merkittävästi vasta sodan aikana raskaista tappioista huolimatta. Vaikka itsenäisyys säilyi, valtiojohdon ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintavapaus jäi kylmän sodan oloissa edelleen hyvin rajoitetuksi.”
Pohjoismaiden puolustusyhteistyö tiivistyy
Kaskealan mukaan maamme puolustuskyky on tänä päivänä vahvempi kuin koskaan aiemmin. Nykyisin Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja.
”Suhteellisen vahva puolustuksemme ei muodosta uhkaa kenellekään, vaan on pikemminkin Pohjois-Euroopan turvallisuustilannetta vakauttava voima. Peruslähtökohtamme on turvallinen: Suomea puolustavat suomalaiset, oli Suomi liittoutumaton tai liittoutunut.”
”Liittoutuminenkaan ei ole pois suljettu vaihtoehto, sillä puolustuskykymme mahdollistaa sen ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Liittoutumisen vuoksi ei ole esimerkiksi tarvetta muuttaa yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen perustuvaa puolustusjärjestelmäämme. Vahvaan kansalliseen puolustukseen nojaava sotilaallinen liittoutumattomuus yhdessä Euroopan unionin jäsenyyden ja Naton rauhankumppanuuden kanssa riittää hyvin varmistamaan Suomen turvallisuusedut Euroopan nykytilanteessa.”
”Toisaalta Suomen ennen kokemattoman suotuisa kansainvälinen asema suo tarvittaessa mahdollisuuden linjan tarkistamiseen. Liittoutumattomuuspolitiikan toimivuutta tuleekin arvioida jatkuvasti turvallisuustilanteen muuttuessa ja sotilaallisen yhteistyön syvetessä.”
Kaskeala korosti, että Suomella on suuri kansainvälisen puolustusmateriaaliyhteistyön tarve. Pohjoismainen puolustusteollisuus seuraa yleismaailmallista kehitystä ja verkottuu voimakkaasti, mikä on sen liiketoiminnassa menestymisen elinehto.
”Kehitys johtaa Pohjoismaat kasvavaan riippuvuuteen toisistaan ja eurooppalaisesta puolustusmateriaaliyhteistyöstä. Suomessa sen paremmin kuin Ruotsissakaan ei voida enää puhua itsenäisestä puolustuksesta, niin riippuvaisia olemme kansainvälisestä yhteistyöstä.”
”Olen kovin tyytyväinen, että Pohjoismaiden puolustusvoimien käytännön yhteistyö syvenee nopeasti ja että sillä on laaja poliittinen tuki. On kuitenkin muistettava, että yhteistyöllä ei tavoitella puolustusliittoa, vaan kunkin maan omien suorituskykyjen rakentamista ja käyttöä mahdollisimman kustannustehokkaasti.”
Kaskeala arvioi, että yhteistyö tiivistyy väistämättä myös EU:hun ja Natoon.
”EU ja Nato luottavat operaatioissaan yhteisiin johtamisjärjestelmiin ja yksiin ja samoihin kansallisiin joukkoihin. Suomi ei voi sanoutua irti tästä kansainvälistä sitoutumista vahvistavasta kehityksestä. Eristäytyminen tai linnoittautuminen omavaraisuuden varaan ei ole enää mahdollista. Yhteistyölle rakentuva eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä kaventaa siis vääjäämättä liittoutumattomuuden ja liittoutumisen välistä eroa.”
Asevelvollisuus on vahvan puolustuksen perusta
Puolustussuunnittelun terve lähtökohta on jatkossakin Kaskealan mukaan, että suomalaiset vastaavat kaikissa tilanteissa itse oman maan puolustamisesta ja että koko maata valmistaudutaan puolustamaan.
”Alueellinen puolustusjärjestelmä on oloihimme suunniteltu ja meille sopiva puolustusratkaisu. Se takaa puolustusvoimiin ammattiarmeijaa laadukkaammat joukot sekä sitouttaa kansalaiset oman maan puolustamiseen. Järjestelmä on erinomaisen kustannustehokas, sillä joukot perustetaan vasta tilanteen niin vaatiessa.”
Kolmisenkymmentä aamua vielä puolustusvoimien komentajana toimiva Kaskeala korosti vastuutaan puolustusvoimien suorituskyvystä ja sen kansainvälisestä uskottavuudesta.
”Minulle on päivänselvää, että asevelvollisuus merkitsee nimenomaan laatua eli ammattitaitoa ja osaamista. Keskimääräinen suomalainen sotilas on 25-27 –vuotias reserviläinen, jolla on takanaan intensiivinen varusmiespalvelus sekä yhdestä kahteen kertausharjoitusta. Siviilistä hän tuo joukkoonsa työkokemuksensa sekä ammatillisen tai korkeakoulututkintonsa. Ilman näitä laaja-alaisen koulutuksen ja kokemuksen omaavia reserviläisiä modernit ase- ja johtamisjärjestelmämme olisivat vailla osaavia käyttäjiä. Mitä korkeampaa teknologiaa puolustusvoimat hankkii käyttöönsä, sitä enemmän tarvitaan reserviläisten korkeatasoista erityisosaamista.”
Kaskeala myös muistutti nykyjärjestelmän kustannustehokkuudesta.
”Ilman asevelvollisuuden tuottamaa kustannustehokkuutta puolustusmateriaalihankintoihin kyettäisiin suuntaamaan vain murto-osa nykyisistä varoista. Suomi on väkilukuunsa nähden Euroopan viidenneksi suurin puolustusmateriaalin hankkija, vaikka ylläpidettävänä on yksi Euroopan suurimmista armeijoista.”
”Suomella on kansainvälisesti kadehdittu, tasapainoinen puolustusbudjetin rakenne, jossa kolmannes varoista käytetään materiaalihankintoihin, vain kolmannes henkilöstökuluihin ja loppu kolmannes toimintaan. Tämä kaikki on asevelvollisuuden ansiota.”
”Minua kummastuttaa se, että jostain syystä juuri suomalaisten itsensä kuulee aliarvioivan asevelvollisten sotilaidemme osaamisen tasoa. Kansainvälisissä arvioissa joukkomme saavat pelkästään kiittäviä arvioita. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä suomalaisten asevelvollisten suorituskyvystä. Arviolleni saan tuon tuostakin kadehtivan vahvistuksen ulkomaisilta kollegoilta. Myös Venäjällä arvostetaan asevelvollisuusjärjestelmäämme.”
Olemme siirtyneet valikoivaan asevelvollisuuteen
Eduskunnan hyväksymällä kahden prosentin puolustusmenojen reaalikasvulla Kaskela toivoo pystyttävän ylläpitämään nykyiset sodan ajan joukot aina ensi vuosikymmenen puoleen väliin asti.
”Mikäli sen jälkeen halutaan säilyttää edes tyydyttävän varustautumisen taso, joukkoja on pakko vähentää noin sadalla tuhannella sotilaalla. Puolustusvoimien on koulutettava reserviin koko palveluskelpoinen ikäluokka, jotta joukot kyetään pitämään riittävän nuorina ja kenttäkelpoisina. Valitettavasti palveluskelpoisten osuus ikäluokasta on alenemassa kohti 70 prosenttia. Olemme käytännössä siirtyneet valikoivaan asevelvollisuuteen.”
Hän vertasi, että 60-luvun puolivälissä varusmiespalveluksen suoritti noin 95 prosenttia eli 43 000 nuorta miestä. Nyt tarvittaisiin 250 000 vahvuisten joukkojen perustamiseen vähintään yhtä monta ikäluokkaa kuin aiemmin puolen miljoonan miehen kenttäarmeijan muodostamiseen.
”Se 70 prosenttia ikäluokasta, joka kunnialla suorittaa varusmiespalveluksensa, on aivan erinomaista joukkoa. Tätä ei saa unohtaa, kun ihmetellään palveluksen keskeyttäneiden määrää. Asevelvollisten sosiaalis-taloudellisen aseman parantamiseen tuleekin osoittaa riittävät voimavarat. Sen on yhteiskunta heille velkaa.”
”Nykyaikainen sodankäynti ja taistelun kuva asettavat yhä suuremmat vaatimukset henkilöstön tekniselle osaamiselle sekä fyysiselle suorituskyvylle. Reservin ikärakenne on senkin vuosi pidettävä riittävän nuorena. Reserviläiskoulutus on painopisteytettävä varusmiespalveluksen jälkeiseen kymmeneen vuoteen. Vasta kertausharjoitukset takaavat todellisen puolustusvalmiuden.”
”Kertausharjoituksiin kutsutaan noin 25 000 asevelvollista vuodessa. Suhteessa perustettaviin joukkoihin määrä on enemmän kuin koskaan ja mahdollistaa reserviläisyksiköiden suunnitelmallisen kertausharjoituskierron ja nousujohteisen koulutuksen.”
Kaskeala lopetti puheensa korostaen, että puolustusjärjestelmämme vaatii yleisen asevelvollisuuden.
”Miksi luopuisimme tehokkaasta ja edullisesta suomalaiskansallisesta puolustusratkaisusta vedoten vain siihen, että asevelvollisuudesta on luovuttu useissa muissa Euroopan maissa.”
Urpilainen muistutti aseistariisunnan tärkeydestä
Suomen YK-liiton puheenjohtajana toimiva SDP:n puoluejohtaja Jutta Urpilainen kiitteli suomalaista konsensus-politiikkaa, jonka linjausten mukaisesti Suomi on osallistunut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin, luonut vakautta ja laajaa yhteistyötä.
Hän kuitenkin kritisoi puolustusmäärärahojen korotusta ja sanoi sen olevan yritys murentaa konsensusta. Hän kaipasikin keskustelua aseistariisunnasta.
”Meillä on tyhjiö kansainväliseen aseistariisuntaan liittyen. Kuitenkin Suomi on ollut aktiivinen aseistariisunnassa ja omaa pitkät perinteet sekä osaamisen. Haastankin poliitikot ja puolueet keskustelemaan aseistariisunnasta luontevana osana kansainvälistä yhteistyötä.”
”Nyt uimme vastavirtaan lisäämällä puolustusmäärärahoja. On tärkeää, että emme anna väärää viestiä.”
Nykyiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun hän sisällyttäisi myös kauppa- ja kehitysmaapolitiikan sekä ilmastokysymykset.
”Turvallisuuspoliittinen konsensuksemme voi hyvin horjutuksesta huolimatta. Ongelmana on, jos tehdään politiikkaa turvallisuuspolitiikalla. Konsensusta pitääkin uudistaa, mutta sitä ei saa heittää roskakoriin.”
Turvateknologian innovaatiokeskusta valmistellaan Mikkeliin
Päämajasymposiumin avannut ensimmäisen kauden mikkeliläinen kansanedustaja, Etelä-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka (kok.) muistutti, että turvallisuudella on jatkossakin suuri merkitys päämajakaupunkina tunnetussa Mikkelissä. Lakkautetun Savon Prikaatin perinteitä jatkaa Maavoimien esikunta.
”Mikkeli panostaa jatkossa turvallisuusosaamiseen. Turvateknologian innovaatiokeskuksen valmistelu on aloitettu, ja se tulee toteutuessaan olemaan tärkeä osaamisalue seudullamme.”
”Turvallisuusuhkat ovat nyt toisia kuin sodan aikana ja uusia uhkia syntyy. Tavoitteena onkin edistää turvallisuusalan kansallista tutkimus- ja kehitystyötä, vahvistaa alan yritysten toimintaedellytyksiä ja luoda uusia, houkuttelevia työpaikkoja maakuntaan.”
Hän myös muistutti Mikkelin kehittyvän voimakkaasti taloustaantumasta huolimatta.
”Täällä investoidaan voimakkaasti tulevaan. Kaupungin keskustassa on menossa suuret investoinnit. Mikkeli kehittyy yksityisen sektorin ja kaupungin yhteistyöllä. Myös Mikkelin sataman suunnittelu on käynnistynyt. Täällä katsotaan taantuman yli ja tulevaisuutta rakentaen.”
Päämajan kesäsymposium järjestetään nyt toista kertaa. Puheenvuoron käyttävät iltapäivällä Kaskealan, Urpilaisen ja Toivakan lisäksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja komissaari Olli Rehn. Puheenjohtajana toimii europarlamentaarikko fil. tri Lasse Lehtinen.
Samaan aikaan kaupunkiin kokoontuu klassisen musiikin ystäviä kuuntelemaan maailmankuulua kapellimestari Valeri Gergijeviä jo 18. kertaa Gergijev-festivaaleille.
Päämajasymposiumin järjestävät Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki ja sanomalehti Länsi-Savo. Tapahtumaa rahoitetaan myös EU:n alueellisesta kilpailukyky- ja työllisyysohjelmasta.
Lisätietoja antavat maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta, puh- 044 – 7700515, ja päätoimittaja Tapio Honkamaa, puh. 0440 – 350 300.
|
| Maakuntaliiton tiedotteet |
|
Tiedotteet 2010
Tiedotteet 2009
|
|
| Muita tiedotteita |
| 29.07.2010 |
| Elinvoimainen maaseutu Etelä-Savon vahvuus |
| >Lue lisää |
| 21.07.2010 |
| Komission luovuttava lisätoimista Suomea vastaan |
| >Lue lisää |
| 14.07.2010 |
| Farmari Suomen Maatalousnäyttely 2010: Etelä-Savon yhteisosastolta löytyy sujuva arki ja hyvä elämä |
| >Lue lisää |
| 09.07.2010 |
| Päämajan kesäsymposium löysi Suomelle monenlaisia selviytymiskeinoja: Suomi selviää, mutta työtä piisaa |
| >Lue lisää |
| 28.06.2010 |
| Nuoret muuttavat maakunnasta koulutuksen, urakehityksen ja seikkailunhalun vuoksi |
| >Lue lisää |
| 23.06.2010 |
| Laajakaistarakentamisen tuki haettavissa haja-asutusalueille |
| >Lue lisää |
| 15.06.2010 |
| Kesäteatterikilpailussa mukana 23 harrastajateatteria |
| >Lue lisää |
| 14.06.2010 |
| Maakuntahallitus myönsi maakunnan kehittämisrahaa, nimesi vuoden kylän 2010 ja antoi lausuntoja |
| >Lue lisää |
| 09.06.2010 |
| Kesäteatterikilpailun tuomaristo ja kisailijat julkistetaan |
| >Lue lisää |
|
|
