Tietopalvelu

Maakuntablogi

Paluu artikkeleihin

Uudet maakunnat turvaavat seutukuntien ihmisten vaikutusmahdollisuudet

(20.02.2019)

Uudet maakunnat turvaavat seutukuntien ihmisten vaikutusmahdollisuudet

Vaalien lähestyessä moni asia saattaa saada merkitystään suuremman roolin. Tällä kertaa vaalien alla esille ovat nousseet hyvin ajankohtaiset ja tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito ja sosiaali- ja terveydenhoito yleensä. Kun tätä aihetta on käsitelty ja käsitellään eduskunnassa ja sen valiokunnissa, niin soteen on nivottu vahvasti mukaan maakuntauudistus.

 
Aika monet ehdokkaat ovat omana kantanaan ilmoittaneet, ettei maakuntia tarvita ja että sen uudistuksen osalta voitaisiin lopettaa valmistelu. Mutta kuinka moni on todella pohtinut sitä, että miten sitten hallinnoitaisiin sotea, jos sitä eivät tee maakunnat. Erilaisista kuntayhtymistä on jo pitkään haluttu päästä eroon, joten sekään malli ei näytä monellekaan sopivan. Ja kunnilta ollaan juuri poistamassa vastuuta terveydenhoidosta, kun monien kuntien resurssit eivät millään kestä lisääntyviä kustannuksia.


Edellisellä hallituksella oli suunnitelma viidestä yliopistollisten keskussairaaloiden varaan pohjautuvasta erva-alueesta, joka voisi olla osalle Suomea toimiva, mutta se jättäisi varsinkin vähäväkisemmät alueet selvästi paitsioon etenkin lähipalvelujen saatavuuden suhteen. Näin ollen on hyvin perusteltua se tavoite, että sote-toiminnot siirretään vahventuvien maakuntien tehtäviksi.


Samalla maakunnille annettaisiin sellaisia tehtäviä, joilla turvataan eri seutukuntien ihmisille vaikutusmahdollisuudet moniin heihin olennaisesti vaikuttaviin asioihin kuten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, maaseudun kehittäminen, kalatalous ja vesitalous, pelastustoimi ja maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus. Suunnitelmissa on ollut myös maakuntien elinvoimatekijöiden siirtäminen maakuntien vastuulle, mutta se on kohdannut vastustusta etenkin suurempien kaupunkien taholta.


Meillä on paljon ikäviä kokemuksia siitä, miten meidän omat tarpeemme ja tavoitteemme on valtion hallinnon taholta unohdettu. Siksi on välttämätöntä, että meillä on olemassa aluehallintomalli, joka antaa mahdollisuudet toteuttaa sellaista aluekehitystä, jonka katsomme itsellemme parhaaksi.


Kun on pohdittu maakuntien määrää, niin kannattaa muistaa, että kun aiempien aluehallinnoijien, eli läänien määrää vähennettiin kahdestatoista kuuteen, niin suurläänimalli ei kauan ollut voimassa, kukaan ei siihen oikein sitoutunut. Kun nyt eräät poliittiset tahot ovat esittäneet, että maakuntien määrää vähennettäisiin puoleen eli yhdeksään, niin perusteltuna pelkona on, ettei sellaisessa mallissa enää hallintokaupungista kauempana sijaitsevat alueet pystyisi vaikuttamaan omiin olosuhteisiinsa.

Jarkko Wuorinen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorisen teksti on julkaistu 20.2. Savonmaa-lehdessä.

Jaa

Kommentit

Lisää kommentti