Tietopalvelu

Maakuntablogi

Paluu artikkeleihin

Maakunta- ja soteuudistus alku­vuoden koetinkivi eduskunnassa

(16.01.2019)

Vaikka vuosi vaihtui, niin samat teemat kansalaisten mielenkiinnon kohteena pysyvät vuodesta toiseen. Kun Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti juuri tutkimuksen siitä, mitkä ovat kansalaisten mielestä tärkeimmät vaaliteemat, niin kärkeen nousivat sairaiden ja vanhusten hoito sekä nuorten syrjäytyminen. Kärkiteemat ovat pysyneet samoina jo runsaan vuosikymmenen, mikä onkin hyvin ymmärrettävissä, kun esimerkiksi terveydenhoidon uudistaminen on ollut jo useamman hallituksen toimenpidelistalla.


Alkuvuoden suuri mielenkiinto eduskunnassa kohdistuu perustuslakivaliokuntaan ja sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Niiden pitää saada valmiiksi esityksensä maakunta- ja soteuudistuksesta siten, että asiat voidaan käsitellä eduskunnassa ennen maaliskuun puoliväliä, jolloin eduskunta lähtee vaalitauolle.

Tiukkaa aikataulun kanssa näyttäisi olevan, mutta tuntuu siltä, että tämä aihe halutaan nyt saada päätökseen, ettei kokonaan uuden esityksen valmistelua siirrettäisi enää uudelle eduskunnalle ja hallitukselle.


Maakuntauudistuksen sisällön suhteen ei asiallisesti näyttäisi olevan suurempia ongelmia. Kyse on vain siitä, mitkä puolueet ovat uudistuksen kannalla ja mitkä periaatteellisesti uutta maakuntahallintoa vastaan. Soten kannalta tilanne on kimurantimpi, koska siinä on paljon kyse myös esityksen sisällöstä. Valinnanvapauden laajuus on yksi merkittävä tekijä, joka vaikuttaa puolueiden ja myös joidenkin yksittäisten kansanedustajien kantoihin. 


Sinänsä tuo valinnanvapauskysymys on noussut turhan suureksi kysymykseksi. Monissa ammattilaisarvioissa on todettu, että suurimmat terveydenhuollon ongelmat olisi ratkaistavissa sillä, että lisättäisiin tuhannella terveyskeskuslääkäreiden ja myös hammaslääkäreiden määrää.


Tällöin yhden lääkärin potilasmäärä voisi lähes puolittua ja arvioiden mukaan silloin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vähenisi, kun terveyskeskuslääkärillä olisi mahdollista käyttää enemmän aikaa yhtä asiakasta kohden.


Tuo ajatus tuntuu järkeenkäyvältä, mutta nyt ollaan sotevalmisteluissa niin pitkällä, että tuollaista muutosta on vaikea saada enää esityksiin mukaan. Toisaalta hallituksen puolelta maakunta- ja soteuudistusta on pidetty sellaisena kokonaispakettina, että se joko hyväksytään tai sitten hylätään. Ja siinä kokonaispaketissa valinnanvapaus on vahvasti mukana. 


Jyväskylän sotekokeilun esimerkki kuitenkin kertoo, että mikäli perusterveydenhoito toteutetaan samoilla kustannuksilla kuin nykyään, niin se ei välttämättä ole kannattavaa, josta syystä Pihlajalinna luopui kokeilusta jo pian sen alkamisen jälkeen. Tämän tiedon valossa on pelättävissä, että kustannukset perusterveydenhoidossa nousevat, mikä on taas tavoitteiden vastaista. On toivottava, että valiokuntien esitykset valmistuttuaan olisivat sellaisia, että ne menevät läpi ja että ne myös toteuttavat asetettuja tavoitteita.