Julkaistu 25.09.2020
Hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen rakentuu yhteisestä unelmasta
Strategian laadinnassa on kyse unelmasta. Järjestöstrategialla Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Yhdistysten luoma strategia toimii parhaimmillaan maakunnan ihmisten osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena.
Unelmat innostavat ja saavat meidät toimimaan, niin henkilökohtaisessa elämässä kuin yhdistystoiminnassakin. Yhdistysten strategiatyön asiantuntija Juha Heikkalan mukaan myös strategian laadinnassa on kyse unelmasta. Pohdittaessa yhdistyksen tarkoitusta ja päämäärää, on hyvä päättää, mitä ja missä haluamme olla viiden vuoden kuluttua.
Järjestöstrategialla Etelä-Savoon luotiin yhdistysten yhteinen pitkän aikavälin tulevaisuuskuva ja tahtotila. Järjestöstrategia kokoaa järjestökentän näkemyksiä yhteen vahvistaen järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta.
Näin Etelä-Savoon saatiin järjestöstrategia
Järjestö 2.0 ohjelman yhtenä kehittämisen kohteena olivat maakuntien järjestöstrategiat. Etelä-Savon strategiatyössä tähdättiin kahden tavoitteen saavuttamiseen. Ensimmäiseksi oli luotava yhteistyösuhteet maakunnan yhdistyksiin. Toisena tavoitteena oli rohkaista yhdistyksiä käymään keskustelua siitä, miten niiden ääni ja asiantuntemus saadaan mukaan päätöksentekoon sekä maakunnan ja kuntien strategioihin.
Työskentely käynnistyi Etelä-Savon 12 kunnassa järjestetyssä työpajassa. Kuntien työpajoissa yhdistyksiä kuultiin learning cafe -menetelmällä. Jo alkuvaiheessa löydettiin kaikkia yhdistyksiä puhuttelevat strategiset painopisteet. Tärkeimmiksi koettiin yhdistysten toimintaedellytykset, yhdistysten välinen yhteistyö, oman toiminnan kehittäminen, yhteistyörakenne maakunnan kanssa sekä yhdistysten asema hyvinvoinnin palvelumarkkinoilla. Painopisteet muodostivat rungon työpajatyöskentelylle sekä myöhemmälle sisältötyölle.
Työpajojen keskustelut ja havainnot jäsennettiin palvelumuotoilun keinoin suunnittelutyötä ohjaaviksi kokonaisuuksiksi. Aineistosta esiin nousseita teemoja olivat kommunikaatio, tieto, hyvinvointi sekä kumppanuus. Kuntien työpajoihin osallistuneilta kerättiin myös kirjallista palautetta ja prosessin päätteeksi heidät kutsuttiin vaihtamaan ajatuksia strategiaan kirjattavista toimenpiteitä.
Järjestöstrategian laadintaprosessia voidaan soveltaa missä tahansa strategiatyössä. Prosessin eri vaiheista ja sisällön jäsentämisestä on tehty toimintamallikuvaus Innokylään. Toimintamallin ja valmiin strategian esilläpito yhdistyksille ja sidosryhmille on ensiarvoisen tärkeää yhdistysten näkyvyyden ja strategian toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Järjestöstrategia hyötykäyttöön
Etelä-Savon järjestöstrategiassa on toimintaympäristön kuvauksen lisäksi yhteenveto tavoitteista sekä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Sarjakuvamaiset hahmot kuvittavat asiakirjaa ja kuvaavat yhdistystoimintaan osallistuvien ihmisten laajaa kirjoa. Painettu asiakirja Etelä-Savon järjestöstrategia, hyvinvoiva eteläsavolainen ihminen on saatavilla myös digitaalisesti.
Järjestöstrategia on apuväline kaikille maakunnan yhdistyksille. Sitä voi käyttää omien strategioiden laadinnassa, yhdistysten keskinäisen yhteistyön kehittämisessä ja järjestö-kunta-maakuntayhteistyössä. Yhteistyö on vastavuoroisuutta, ja vain yhteisellä tekemisellä yhdistykset voivat lunastaa paikkansa tulevaisuuden hyvinvointikentässä.
Järjestöstrategioita on jaettu Etelä-Savon kunnille sekä kuntien hyvinvointityöryhmien, vammais- ja vanhusneuvostojen sekä yhdistysten käyttöön. Kumppanuuden kehittymistä julkisen toimijan suuntaan on mahdollista mitata järjestöstrategiassa olevan järjestöystävällisyystestin avulla – katsoa, miltä oman kunnan tai alueen tilanne näyttää.
Toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia. Parhaillaan valmisteilla oleva sote-uudistus tulee koskettamaan myös yhdistyksiä, sillä yhdistysten toiminnalla on merkittävä rooli alueensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Etelä-Savon järjestöstrategia toimii osallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinvoimasta käytävän keskustelun tukena: karttana nykyhetkestä tulevaisuuteen.
Kirjoittaja Anita Hahl-Weckström työskentelee Järjestö 2.0 Etelä-Savo hankkeessa.
Tämä blogi on osa valtakunnallisen Järjestö 2.0 ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.