Etelä-Savon ilmastotyö on hyvässä vauhdissa

Etelä-Savon maakuntaliiton tekemässä ilmasto-ohjelman toteutumisen tilannekatsauksessa vuodelta 2018 todettiin, että etenkin bioenergiahankkeita oli maakunnassa edistetty runsaasti. Tämän lisäksi tarkastelussa todettiin, että ilmastotyötä pitää vielä suunnata liikenteen ja maankäyttösektorin ilmastokysymyksiin sekä kuntien ilmastotyön vauhdittamiseen. Hanketyötä ja hankerahoitusta on suunnattu viime aikoina näille sektoreille.

Maakuntaliiton rahoittamalla Hiilivapaa Etelä-Savo EU-hankkeella laskettiin Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöjä ja nieluja. Hankkeen tuloksista voitiin todeta, että Etelä-Savon primäärienergialähteistä vuonna 2017 uusiutuvien osuus oli 54 prosenttia. Savonlinnassa vuonna 2017 uusiutuvien osuus oli 60 prosenttia, mikä on maakunnan huippua. Kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä ei käytetty lainkaan ja turpeen osuus oli vain 5 prosenttia. Edelleen kasvihuonepäästöt ovat maakunnittaisen vertailun alhaisimmasta päästä. Eniten kasvihuonepäästöjä syntyy energian tuotannosta, esimerkiksi rakennusten lämmityksestä, liikenteestä ja maataloudesta.

Aikavälillä 2005– 2018 Etelä-Savon maakunnan kokonaispäästöt ovat vähentyneet 20 prosenttia ja henkeä kohden laskettuna 11 prosenttia. Kasvihuonepäästöt asukasta kohden olivat Etelä-Savossa vuonna 2018 Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan jälkeen kolmanneksi pienemmät, joten nämäkin luvut osoittavat, että maakunnassamme on otettu vakavasti vaikuttaminen ilmastoon. Hiilidioksidipäästöjen suhteen Savonlinna on ollut päästöjen vähäisyydessä myös maakunnan kärkikaartia.

Liikennesektorin päästöjen vähentämiseksi tarvittaisiin nopeita toimenpiteitä, jos halutaan päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mikä on Suomen tavoite. Niin maatalouden, metsätalouden kuin liikenteenkin päästökysymyksissä on kuitenkin huomioitava muun muassa maakuntamme saaristoisuus, pitkät välimatkat ja metsätalouden merkitys tulonmuodostukselle.

Kovin suuria päästövähennyksiä ei ole mahdollista saada nopeasti aikaan tuottamatta merkittäviä haasteita maakuntamme tärkeille elinkeinoille. Jos esimerkiksi täällä pyrittäisiin merkittäviin hakkuiden vähentämisiin ja metsiemme kolmanneksen suojelemiseen, niin tuollainen metsäpolitiikka näivettäisi Etelä-Savon tyyppisen metsämaakunnan elinvoimaa. Kun haluamme tulevaisuuteemme varmistamiseksi hyvinvointia, työpaikkoja ja toimeentuloa, niin ne eivät synny tyhjästä, vaan siihen tarvitaan hyvät strategiat ja toteutussuunnitelmat. Hyvät suunnitelmat edellyttävät realismia ilman liiallisia utopioita.

Jarkko Wuorinen

Etelä-Savon ilmastoryhmän ja maakuntahallituksen puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 9.12. Itä-Savo -lehdessä.