Tietopalvelu

TIEDOTTEET JA UUTISET


Maakuntahallituksen kokoustiedote 21.05.2018

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!

Maakunnan hyvä lähettiläs Teemu Hirvonen saa kukat maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuoriselta.

MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISIIN ASIOIHIN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Ympäristöministeriössä on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työ on organisointu toimikaudelle 1.5.2018-31.12.2021. Maankäyttö- ja rakennuslaki kattaa alueiden ja rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön. Kokonaisuuden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.

Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksensä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 rahoituksesta. Britannian ero EU:sta jättää kassaan 12 miljardin euron aukon. EU tulee panostamaan yhteisestä budjetista muun muassa tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen, pakolais- ja muuttoliikkeeseen. EU-budjetin suurimpiin rahoituseriin, maatalouteen ja aluerahoitukseen on tulossa 5-7 % lasku.
Koheesioleikkaukset kohdistuisivat erityisesti koheesiorahastoon eli köyhimmille alueille, Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR) pysyisi nykytasolla, Euroopan sosiaalirahoitus (ESR) alenisi.
Rakennerahastot ovat maakunnalle tärkeitä. Rahoituksella on saavutettu maakunnissa useita hyödyllisiä uudistuksia mm. Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Saimaannorpan kuutteja on keväisissä laskennoissa löytynyt yhteensä 86. Saimaannorppia on talvella 2017 arvioitu olevan 370–380. Suojelustrategian välitavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Pesälaskentojen perusteella norppakanta on jo nyt lähellä välitavoitetta.

MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja, muutosjohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.

Väliaikaishallinnon järjestäytyminen. Maakuntahallitus vahvistaa väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) johtamaan uudistuksen jatkovalmistelua heti lakien voimaantulon jälkeen. Toimielimeen nimetään 17 jäsentä; edustettuina ovat uuteen maakuntaan siirtyvät organisaatiot ja seudut. Vaten puheenjohtajistossa on puheenjohtaja (muutosjohtaja) ja varapuheenjohtaja. Esittelijäksi nimettäisiin valmistelujohtaja. Vaten järjestäytymiskokouksessa nimetään työryhmät toimimaan virallisesti valmistelun ajan. Työryhmät toimivat tällä hetkellä kolmena kokonaisuutena, joita ovat soten, pelastuksen ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja elinvoiman ja tukipalveluiden kokonaisuudet.

Etelä-Savon uuden maakunnan konsernirakenteen valmistelu on työn alla. Konsernirakenne kuvaa maakunnalle tulevia tehtäviä, jotka jakautuvat järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Uuden maakunnan organisaatiorakenteesta tarvitaan tietoa mm. taloushallinnon rakentamisen perustaksi.

Maakuntastrategiassa linjataan hyvin laajaa kokonaisuutta, kokouksessa käsiteltiin strategian päälinjaukset. Strategian keskiössä on eteläsavolainen ihminen. Maakunnan tehtävillä tähdätään hänen hyvinvointinsa tukemiseen. Lopulliset päätökset maakuntastrategian sisällöstä tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto vuoden 2019 alussa.

Hallintosääntövalmistelu. Hallintosääntöryhmä valmistelee maakunnan hallintosääntöä Kuntaliiton hallintosääntömallin pohjalta. Hallintosäännössä annetaan määräyksiä hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ja määritellään maakunnan toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet. Keskeiset linjaukset käsitellään poliittisessa neuvottelukunnassa. Maakuntavaltuusto hyväksyy hallintosäännön alkuvuodesta 2019.

HYVINVOINTIA KULTTUURISTA HANKKEEN ESITTELY JA TILANNEKATSAUS
Lisätietoja hankkeesta: Taru Tähti, puh. 040 704 3861

Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon on osa opetus- ja kulttuuriministeriön prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen kärkihanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja edistää hyvinvointia. Kulttuurista hyvinvointityötä edistetään ja juurrutetaan osaksi uuden Etelä-Savon maakunnan ja kuntien toimintoja. Hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta toimenpiteestä. Ensimmäiseksi luodaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jossa tuodaan esiin kulttuurihyvinvoinnin alueellinen tilannekuva ja tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseksi. Toiseksi hankkeessa toteutetaan eri puolilla maakuntaa pilottikokeiluja, joissa löydettyjä hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan osaksi organisaatioiden vakituista toimintaa.
-Hyvänä esimerkkinä piloteista haluan mainita Lastenkulttuurikeskus Verson Taideneuvolan, joka aloittaa vauvamuskari-toiminnan Hirvensalmen, Juvan ja Rantasalmen neuvoloissa. Vauvamuskarin vanhempi-lapsiryhmä tuo taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen, kertoo koordinaattori Taru Tähti kulttuurin tarjoamisesta maakunnan pienimmille.

Kolmantena hankkeen tuloksena syntyy eteläsavolaisten organisaatioiden verkosto, joka ottaa jatkossa vastuun kulttuurihyvinvointialan suunnitelmallisesta kehittämisestä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Essote, Sosteri sekä Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2017 - 31.12.2018.

ETELÄ-SAVOSSA VALMISTELLAAN KOULUTUSSTRATEGIAA
Lisätietoja: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Etelä-Savon maakuntahallitus on käynnistänyt koulutusstrategian laatimisprosessin maakunnassa tukemaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2018-2021 ja Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa 2018-2021. Aloite strategian valmistelusta on tullut eteläsavolaisilta koulutuksen järjestäjiltä. Maakuntahallitukselle tuotiin kokouksessa tiedoksi Etelä-Savon Koulutus Oy:n kannanotto, jossa toivottiin Etelä-Savon maakunnalle yhtenäistä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen alueellista strategiaa.

Etelä-Savon Koulutus Oy toi maakuntahallitukselle myös tiedoksi huolensa ammatillisen toisen asteen koulutuksen asemasta maakunnassa maakuntauudistuksen jälkeen. Kannanotossa esitetään huoli siitä, että mikäli uusi maakuntaorganisaatio ei tutkintoa tavoittelematonta koulutusta avoimilta markkinoilta hankkiessaan kiinnitä huomiota vaikuttavuuteen, se voi johtaa paikallisten koulutusorganisaatioiden tulovirran pienenemiseen. Etelä-Savon Koulutus Oy esittää kannanotossa huolen siitä, että muualta tulevan ”halpatuontikoulutuksen” suosiminen voi johtaa laaja-alaisen koulutuksen vaatimien investointien näivettymiseen sekä osaajien katoamiseen Etelä-Savossa.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO ETELÄ-SAVOON PERUSTETTAVISTA VALTION LUONNONSUOJELUALUEISTA 
Lisätietoja: Sanna Poutamo, puh. 040 7249 618

Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon asetusluonnoksista, jotka koskevat Etelä-Savon maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa 24 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan 9430 ha.

Suojeltaviksi ehdotettujen alueiden luonnonarvot ovat huomattavat. Kokonaisuus edustaa monipuolisesti Etelä-Savon maakunnan vanhoja metsiä, soita sekä järvi- ja saaristoluontoa. Metsäluonnon kannalta laajimpia ovat Kakonsalon, Kivimäensalon ja Lohikosken luonnonsuojelualueet (yhteensä noin 3000 hehtaaria). Puulaveden ja Kyyveden suojelualueet ovat pinta-alaltaan laajoja ranta- ja saaristoluonnon kokonaisuuksia (yhteensä noin 1700 hehtaaria). Mukana on merkittäviä suolajiston ja -linnuston elinympäristöjä.

Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Hirven ajo ja vieraslajien pyynti on Metsähallituksen luvalla mahdollista kaikilla perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven, metsäjäniksen, rusakon ja villisian metsästys sallittaisiin melko laajasti sekä osalla alueista lisäksi teeren, pyyn ja metson metsästys.

Maakuntahallitus piti hyvänä sitä, että valtion luonnonsuojelutarkoituksiin ostamat ja osoittamat alueet viimein perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi, jolloin myös niiden hoidon ja käytön suunnittelu voidaan aloittaa. Kohteet ovat lähes kaikki Etelä-Savon maakuntakaavassa, toisin pieniä rajauspoikkeamia on ja kohteita on osoitettu osin eri nimellä. Alueiden perustaminen tukee virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on hyvä, että paikallisten toiveista johtuen asetusluonnoksen rauhoitusmääräykset sallisivat noin 80 %:lla alueista metsästyksen melko kattavasti.

MAAKUNTALIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KASVUPALVELUVIRASTOSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 5405 903

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Etelä-Savon liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Esitetty kasvupalveluvirasto toimisi valtion ja maakuntien yhteisenä avustusten ja korvausten maksatuskeskuksena, valtion ja maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen tuottajana ja yhteisenä asiakaspalvelukeskuksena ja kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä ehdotetun kaltaiselle kasvupalveluvirastolle ei ole tarvetta eikä sitä tule perustaa. Kasvupalveluvirasto ei esitetyssä muodossaan tukisi maakunta- ja soteuudistuksen tavoitetta maakuntien itsehallinnollisuudesta eikä maakunnan tehtävien järjestämistä integroituna kokonaisuutena.

Maakunnat pyrkivät järjestämään toimintansa ja palvelunsa asiakaslähtöisesti, ketterästi ja kustannustehokkaasti. On toivottavaa, että työ- ja elinkeinoministeriö ei maakuntien syntyvaiheessa luo tarpeettomia, olemassa olevien toimintojen kanssa päällekkäisiä hallinto- ja ohjausrakenteita.

HANKKEET
Lisätietoja: Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698 ja Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittämiseen rahoitusta

Maakuntahallitus puolsi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Termolaite - Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittäminen -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 41 664 euroa.

Hankkeen hyväksytty kesto on 1.3.2018 -31.12.2018. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 59 520 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70%.

Termolaite -hankkeessa kehitetään Xamk Puulaboratorion puun modifointitutkimukseen käytettävää tutkimuslaitteistoa. Hankkeessa kehitetään maakuntaohjelman toteutussuunnitelman mukaisesti yritysten käytettävissä olevaa tutkimusympäristöä, jota hyödynnetään puun modifiointimenetelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään käytössä olevaa kuumakyllästyslaitteistoa. Tärkein toimenpide on prosessisylinterien materiaalien uusiminen, jonka ansiosta laitteistoa voidaan hyödyntää vielä nykyistäkin monipuolisemmin. Puun modifiointi korkeissa lämpötiloissa suljetussa prosessissa aiheuttaa laitteistossa korroosiota, joka korostuu entisestään, jos käytetään lisäksi voimakkaita happamia tai emäksisiä käsittelyaineita. Kestävämmän materiaalin ansiosta laitteistolla voidaan tutkia hyvin vaativissa olosuhteissa tehtäviä modifiointiprosesseja sekä kemiallisesti reaktiivisia kyllästysaineita. Laitteistolla voidaan myös tehdä yrityksille koevalmistusta.

Uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn

Maakuntahallitus puolsi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Uudet kiertotalouspohjaiset menetelmät jätekeskusten ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 234 748 euroa.

Hankkeen hyväksytty kesto on 1.8.2018 - 31.12.2020. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 335 354 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn. Hankkeen taustalla on kiertotalousajattelu, jossa pyritään materiaalikierron hyödyntämiseen mahdollisimman paikallisesti. Hankkeessa tutkittavat materiaalit ovat paikallisesti tuotettuja biomateriaaleja ja teollisessa toiminnassa syntyneitä sivuvirtoja ja jätemateriaaleja.

Hankkeessa tutkitaan eri teollisuudenmuodoista syntyvien jätejakeiden, kuten voimalatuhkien ja HTC-käsitellyn puhdistamolietteen, hyödyntämistä hulevesien haitta-aineita sitovina materiaaleina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan lisätietoa jätteidenkäsittelylaitosten ja muiden teollisten hulevesien ominaisuuksista ja koostumuksesta. Hankkeella haetaan muutosta tapaan, jolla teollisuusalueiden hulevesiä nykyään johdetaan jätevedenpuhdistamoille.

Lisärahoitusta Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio – Puukasvu -hankkeelle

Maakuntahallitus puolsi 289 700 euron lisärahoituksen myöntämistä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -hankkeeseen. Hanke on aiemmin hyväksytty rahoitettavaksi helmikuisissa Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Näiden käsittelyjen jälkeen hankkeen kustannusarviota on täytynyt päivittää hankkeeseen liittyvän alv-kohtelun ja hankkeessa tehtävien hankintojen rajausten vuoksi.

Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -projektin päätavoitteena on suunnitella ja rakennuttaa Savonlinnaan Xamkin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä uusi laboratoriorakennus puun kasvullisen lisäyksen pilotointilaitteistolle sekä tutkimukselle. Metsänjalostuksen tutkimus ja bioteknisten tuotantomenetelmien testauksen sekä pilotoinnin mahdollistama laboratorio luo käytännön kokeellisena toimintaympäristönä mahdollisuuksia sekä uuden osaamisen, tuotantoteknologian että paremman taimiaineiston kaupallistamiseen Etelä-Savossa. Toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Savon maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa ja se mahdollistaa automaatioon, robotiikkaan sekä biologiseen osaamiseen perustuvien uusien innovaatioiden tuotteistamisen ja liiketoiminnallistamisen käytännön kehitysympäristössä.

Seuraavaksi lisärahahakemus käsitellään Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 25.5.2018.

KAHDELLE HANKKEELLE RAHOITUSTA ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) –RAHASTA
Lisätietoja hankkeista: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Maakuntahallitus hyväksyi Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa ja Etänä-Savo -hankkeet osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

AIKO-hanke: Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa?

EU:n komissio on valinnut ltä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinoelämän muutoksen alueiden pilottiin. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota. Regions in lndustrial Transition -pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset kehittävät aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi.

Etelä-Savo edistää älykkään erikoistumisen kärkialojaan - Metsä, Ruoka, Vesi. Cleantechin ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen on keskeistä, samoin EU-tason arvoverkkoihin ja tavoitteisiin kytkeytyminen.

lndustrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa -hankkeen hakijana on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 40 840 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.5.2018 - 31.12.2018.

AIKO-hanke: Etänä-Savo

Hankkeen tavoitteena on laatia yhteistyöhön pohjautuva verkostomainen toimintamalli kokeilualustalle, joka mahdollistaa etätyön metodien, prosessien, etätyöhön liittyvien liiketoimintamallien sekä ohjelmistojen ja laitteistojen testaamisen ja tutkimisen.

Hankkeen avulla on tarkoitus löytää kokonaisuus, joka palvelee parhaiten juuri Etelä-Savon tilannetta ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Etänä-Savo -kokeilualustan toiminta käynnistetään hankkeen avulla. Kokeilualustaa kehitetään rinnan LUT School of Business and Managementin Skinnarilan kampukselle vuoden 2018 aikana perustettavan Management Research Labin kanssa. Käyttö, pilotit ja tutkimus tehdään yhteistyössä yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa ja toiminta organisoidaan ja rahoitetaan pääosin tutkimus- ja kehityshankkeina.

Etänä-Savo -hankkeen hakijana on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 51 559 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2018-31.12.2018.

Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 0500 150 994 ja Teemu Hirvonen puh. 050 372 4507

  • Julkaistu 21.05.2018

Jaa


6 touko

Vastaa liikkumisen ilmastotalkoot kyselyyn ja voita Jopo (Itä-Suomi)

Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvittää verkkokyselyllä itäsuomalaisten näkemyksiä liikkumisen ilmastotalkoista ja tarpeesta vähentää oman liikkumisensa päästöjä. Kyselyn tuloksia käytetään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kansallisella tasolla vaikuttamiseen. Lue lisää

Uutisarkisto

Maakuntahallituksen kokoustiedote 21.05.2018

Julkaistu 21.05.2018

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!

Maakunnan hyvä lähettiläs Teemu Hirvonen saa kukat maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuoriselta.

MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISIIN ASIOIHIN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Ympäristöministeriössä on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työ on organisointu toimikaudelle 1.5.2018-31.12.2021. Maankäyttö- ja rakennuslaki kattaa alueiden ja rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön. Kokonaisuuden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.

Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksensä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 rahoituksesta. Britannian ero EU:sta jättää kassaan 12 miljardin euron aukon. EU tulee panostamaan yhteisestä budjetista muun muassa tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen, pakolais- ja muuttoliikkeeseen. EU-budjetin suurimpiin rahoituseriin, maatalouteen ja aluerahoitukseen on tulossa 5-7 % lasku.
Koheesioleikkaukset kohdistuisivat erityisesti koheesiorahastoon eli köyhimmille alueille, Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR) pysyisi nykytasolla, Euroopan sosiaalirahoitus (ESR) alenisi.
Rakennerahastot ovat maakunnalle tärkeitä. Rahoituksella on saavutettu maakunnissa useita hyödyllisiä uudistuksia mm. Pohjois- ja Itä-Suomeen.

Saimaannorpan kuutteja on keväisissä laskennoissa löytynyt yhteensä 86. Saimaannorppia on talvella 2017 arvioitu olevan 370–380. Suojelustrategian välitavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Pesälaskentojen perusteella norppakanta on jo nyt lähellä välitavoitetta.

MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja, muutosjohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.

Väliaikaishallinnon järjestäytyminen. Maakuntahallitus vahvistaa väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) johtamaan uudistuksen jatkovalmistelua heti lakien voimaantulon jälkeen. Toimielimeen nimetään 17 jäsentä; edustettuina ovat uuteen maakuntaan siirtyvät organisaatiot ja seudut. Vaten puheenjohtajistossa on puheenjohtaja (muutosjohtaja) ja varapuheenjohtaja. Esittelijäksi nimettäisiin valmistelujohtaja. Vaten järjestäytymiskokouksessa nimetään työryhmät toimimaan virallisesti valmistelun ajan. Työryhmät toimivat tällä hetkellä kolmena kokonaisuutena, joita ovat soten, pelastuksen ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja elinvoiman ja tukipalveluiden kokonaisuudet.

Etelä-Savon uuden maakunnan konsernirakenteen valmistelu on työn alla. Konsernirakenne kuvaa maakunnalle tulevia tehtäviä, jotka jakautuvat järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Uuden maakunnan organisaatiorakenteesta tarvitaan tietoa mm. taloushallinnon rakentamisen perustaksi.

Maakuntastrategiassa linjataan hyvin laajaa kokonaisuutta, kokouksessa käsiteltiin strategian päälinjaukset. Strategian keskiössä on eteläsavolainen ihminen. Maakunnan tehtävillä tähdätään hänen hyvinvointinsa tukemiseen. Lopulliset päätökset maakuntastrategian sisällöstä tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto vuoden 2019 alussa.

Hallintosääntövalmistelu. Hallintosääntöryhmä valmistelee maakunnan hallintosääntöä Kuntaliiton hallintosääntömallin pohjalta. Hallintosäännössä annetaan määräyksiä hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ja määritellään maakunnan toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet. Keskeiset linjaukset käsitellään poliittisessa neuvottelukunnassa. Maakuntavaltuusto hyväksyy hallintosäännön alkuvuodesta 2019.

HYVINVOINTIA KULTTUURISTA HANKKEEN ESITTELY JA TILANNEKATSAUS
Lisätietoja hankkeesta: Taru Tähti, puh. 040 704 3861

Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon on osa opetus- ja kulttuuriministeriön prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen kärkihanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja edistää hyvinvointia. Kulttuurista hyvinvointityötä edistetään ja juurrutetaan osaksi uuden Etelä-Savon maakunnan ja kuntien toimintoja. Hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta toimenpiteestä. Ensimmäiseksi luodaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jossa tuodaan esiin kulttuurihyvinvoinnin alueellinen tilannekuva ja tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseksi. Toiseksi hankkeessa toteutetaan eri puolilla maakuntaa pilottikokeiluja, joissa löydettyjä hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan osaksi organisaatioiden vakituista toimintaa.
-Hyvänä esimerkkinä piloteista haluan mainita Lastenkulttuurikeskus Verson Taideneuvolan, joka aloittaa vauvamuskari-toiminnan Hirvensalmen, Juvan ja Rantasalmen neuvoloissa. Vauvamuskarin vanhempi-lapsiryhmä tuo taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen, kertoo koordinaattori Taru Tähti kulttuurin tarjoamisesta maakunnan pienimmille.

Kolmantena hankkeen tuloksena syntyy eteläsavolaisten organisaatioiden verkosto, joka ottaa jatkossa vastuun kulttuurihyvinvointialan suunnitelmallisesta kehittämisestä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Essote, Sosteri sekä Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2017 - 31.12.2018.

ETELÄ-SAVOSSA VALMISTELLAAN KOULUTUSSTRATEGIAA
Lisätietoja: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Etelä-Savon maakuntahallitus on käynnistänyt koulutusstrategian laatimisprosessin maakunnassa tukemaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2018-2021 ja Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa 2018-2021. Aloite strategian valmistelusta on tullut eteläsavolaisilta koulutuksen järjestäjiltä. Maakuntahallitukselle tuotiin kokouksessa tiedoksi Etelä-Savon Koulutus Oy:n kannanotto, jossa toivottiin Etelä-Savon maakunnalle yhtenäistä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen alueellista strategiaa.

Etelä-Savon Koulutus Oy toi maakuntahallitukselle myös tiedoksi huolensa ammatillisen toisen asteen koulutuksen asemasta maakunnassa maakuntauudistuksen jälkeen. Kannanotossa esitetään huoli siitä, että mikäli uusi maakuntaorganisaatio ei tutkintoa tavoittelematonta koulutusta avoimilta markkinoilta hankkiessaan kiinnitä huomiota vaikuttavuuteen, se voi johtaa paikallisten koulutusorganisaatioiden tulovirran pienenemiseen. Etelä-Savon Koulutus Oy esittää kannanotossa huolen siitä, että muualta tulevan ”halpatuontikoulutuksen” suosiminen voi johtaa laaja-alaisen koulutuksen vaatimien investointien näivettymiseen sekä osaajien katoamiseen Etelä-Savossa.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO ETELÄ-SAVOON PERUSTETTAVISTA VALTION LUONNONSUOJELUALUEISTA 
Lisätietoja: Sanna Poutamo, puh. 040 7249 618

Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon asetusluonnoksista, jotka koskevat Etelä-Savon maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa 24 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan 9430 ha.

Suojeltaviksi ehdotettujen alueiden luonnonarvot ovat huomattavat. Kokonaisuus edustaa monipuolisesti Etelä-Savon maakunnan vanhoja metsiä, soita sekä järvi- ja saaristoluontoa. Metsäluonnon kannalta laajimpia ovat Kakonsalon, Kivimäensalon ja Lohikosken luonnonsuojelualueet (yhteensä noin 3000 hehtaaria). Puulaveden ja Kyyveden suojelualueet ovat pinta-alaltaan laajoja ranta- ja saaristoluonnon kokonaisuuksia (yhteensä noin 1700 hehtaaria). Mukana on merkittäviä suolajiston ja -linnuston elinympäristöjä.

Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Hirven ajo ja vieraslajien pyynti on Metsähallituksen luvalla mahdollista kaikilla perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven, metsäjäniksen, rusakon ja villisian metsästys sallittaisiin melko laajasti sekä osalla alueista lisäksi teeren, pyyn ja metson metsästys.

Maakuntahallitus piti hyvänä sitä, että valtion luonnonsuojelutarkoituksiin ostamat ja osoittamat alueet viimein perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi, jolloin myös niiden hoidon ja käytön suunnittelu voidaan aloittaa. Kohteet ovat lähes kaikki Etelä-Savon maakuntakaavassa, toisin pieniä rajauspoikkeamia on ja kohteita on osoitettu osin eri nimellä. Alueiden perustaminen tukee virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on hyvä, että paikallisten toiveista johtuen asetusluonnoksen rauhoitusmääräykset sallisivat noin 80 %:lla alueista metsästyksen melko kattavasti.

MAAKUNTALIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KASVUPALVELUVIRASTOSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 5405 903

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Etelä-Savon liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Esitetty kasvupalveluvirasto toimisi valtion ja maakuntien yhteisenä avustusten ja korvausten maksatuskeskuksena, valtion ja maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen tuottajana ja yhteisenä asiakaspalvelukeskuksena ja kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä ehdotetun kaltaiselle kasvupalveluvirastolle ei ole tarvetta eikä sitä tule perustaa. Kasvupalveluvirasto ei esitetyssä muodossaan tukisi maakunta- ja soteuudistuksen tavoitetta maakuntien itsehallinnollisuudesta eikä maakunnan tehtävien järjestämistä integroituna kokonaisuutena.

Maakunnat pyrkivät järjestämään toimintansa ja palvelunsa asiakaslähtöisesti, ketterästi ja kustannustehokkaasti. On toivottavaa, että työ- ja elinkeinoministeriö ei maakuntien syntyvaiheessa luo tarpeettomia, olemassa olevien toimintojen kanssa päällekkäisiä hallinto- ja ohjausrakenteita.

HANKKEET
Lisätietoja: Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698 ja Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittämiseen rahoitusta

Maakuntahallitus puolsi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Termolaite - Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittäminen -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 41 664 euroa.

Hankkeen hyväksytty kesto on 1.3.2018 -31.12.2018. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 59 520 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70%.

Termolaite -hankkeessa kehitetään Xamk Puulaboratorion puun modifointitutkimukseen käytettävää tutkimuslaitteistoa. Hankkeessa kehitetään maakuntaohjelman toteutussuunnitelman mukaisesti yritysten käytettävissä olevaa tutkimusympäristöä, jota hyödynnetään puun modifiointimenetelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään käytössä olevaa kuumakyllästyslaitteistoa. Tärkein toimenpide on prosessisylinterien materiaalien uusiminen, jonka ansiosta laitteistoa voidaan hyödyntää vielä nykyistäkin monipuolisemmin. Puun modifiointi korkeissa lämpötiloissa suljetussa prosessissa aiheuttaa laitteistossa korroosiota, joka korostuu entisestään, jos käytetään lisäksi voimakkaita happamia tai emäksisiä käsittelyaineita. Kestävämmän materiaalin ansiosta laitteistolla voidaan tutkia hyvin vaativissa olosuhteissa tehtäviä modifiointiprosesseja sekä kemiallisesti reaktiivisia kyllästysaineita. Laitteistolla voidaan myös tehdä yrityksille koevalmistusta.

Uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn

Maakuntahallitus puolsi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Uudet kiertotalouspohjaiset menetelmät jätekeskusten ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 234 748 euroa.

Hankkeen hyväksytty kesto on 1.8.2018 - 31.12.2020. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 335 354 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn. Hankkeen taustalla on kiertotalousajattelu, jossa pyritään materiaalikierron hyödyntämiseen mahdollisimman paikallisesti. Hankkeessa tutkittavat materiaalit ovat paikallisesti tuotettuja biomateriaaleja ja teollisessa toiminnassa syntyneitä sivuvirtoja ja jätemateriaaleja.

Hankkeessa tutkitaan eri teollisuudenmuodoista syntyvien jätejakeiden, kuten voimalatuhkien ja HTC-käsitellyn puhdistamolietteen, hyödyntämistä hulevesien haitta-aineita sitovina materiaaleina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan lisätietoa jätteidenkäsittelylaitosten ja muiden teollisten hulevesien ominaisuuksista ja koostumuksesta. Hankkeella haetaan muutosta tapaan, jolla teollisuusalueiden hulevesiä nykyään johdetaan jätevedenpuhdistamoille.

Lisärahoitusta Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio – Puukasvu -hankkeelle

Maakuntahallitus puolsi 289 700 euron lisärahoituksen myöntämistä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -hankkeeseen. Hanke on aiemmin hyväksytty rahoitettavaksi helmikuisissa Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Näiden käsittelyjen jälkeen hankkeen kustannusarviota on täytynyt päivittää hankkeeseen liittyvän alv-kohtelun ja hankkeessa tehtävien hankintojen rajausten vuoksi.

Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -projektin päätavoitteena on suunnitella ja rakennuttaa Savonlinnaan Xamkin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä uusi laboratoriorakennus puun kasvullisen lisäyksen pilotointilaitteistolle sekä tutkimukselle. Metsänjalostuksen tutkimus ja bioteknisten tuotantomenetelmien testauksen sekä pilotoinnin mahdollistama laboratorio luo käytännön kokeellisena toimintaympäristönä mahdollisuuksia sekä uuden osaamisen, tuotantoteknologian että paremman taimiaineiston kaupallistamiseen Etelä-Savossa. Toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Savon maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa ja se mahdollistaa automaatioon, robotiikkaan sekä biologiseen osaamiseen perustuvien uusien innovaatioiden tuotteistamisen ja liiketoiminnallistamisen käytännön kehitysympäristössä.

Seuraavaksi lisärahahakemus käsitellään Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 25.5.2018.

KAHDELLE HANKKEELLE RAHOITUSTA ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) –RAHASTA
Lisätietoja hankkeista: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Maakuntahallitus hyväksyi Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa ja Etänä-Savo -hankkeet osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.

AIKO-hanke: Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa?

EU:n komissio on valinnut ltä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinoelämän muutoksen alueiden pilottiin. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota. Regions in lndustrial Transition -pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset kehittävät aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi.

Etelä-Savo edistää älykkään erikoistumisen kärkialojaan - Metsä, Ruoka, Vesi. Cleantechin ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen on keskeistä, samoin EU-tason arvoverkkoihin ja tavoitteisiin kytkeytyminen.

lndustrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa -hankkeen hakijana on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 40 840 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.5.2018 - 31.12.2018.

AIKO-hanke: Etänä-Savo

Hankkeen tavoitteena on laatia yhteistyöhön pohjautuva verkostomainen toimintamalli kokeilualustalle, joka mahdollistaa etätyön metodien, prosessien, etätyöhön liittyvien liiketoimintamallien sekä ohjelmistojen ja laitteistojen testaamisen ja tutkimisen.

Hankkeen avulla on tarkoitus löytää kokonaisuus, joka palvelee parhaiten juuri Etelä-Savon tilannetta ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Etänä-Savo -kokeilualustan toiminta käynnistetään hankkeen avulla. Kokeilualustaa kehitetään rinnan LUT School of Business and Managementin Skinnarilan kampukselle vuoden 2018 aikana perustettavan Management Research Labin kanssa. Käyttö, pilotit ja tutkimus tehdään yhteistyössä yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa ja toiminta organisoidaan ja rahoitetaan pääosin tutkimus- ja kehityshankkeina.

Etänä-Savo -hankkeen hakijana on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 51 559 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2018-31.12.2018.

Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 0500 150 994 ja Teemu Hirvonen puh. 050 372 4507

Kysely sähköautoista matkailuliikenteessä
Tervetuloa vastaamaan Etelä-Savon yrittäjille suunnattuun kyselyyn sähköautoista matkailuliikenteessä. Vastaathan kyselyyn 10.5. mennessä!
24.04.2019
Saimaan pääsy UNESCOn Global Geopark -verkostoon etenee
UNESCOn arviointiraportissa todetaan, että kaikki edellytykset UNESCO Global Geopark -statukselle ovat Saimaalla kunnossa ja vaaditut kehitystoimet ovat helposti toteutettavissa.
18.04.2019
TIEDOTE: EU-komissio huolissaan Suomen alueellisista kehittyneisyyseroista
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin.
16.04.2019
TIEDOTE: Etelä-Savon maakuntahallituksen kokous16.4.2019
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään ja päätti rahoituksesta viidelle hankkeelle.
16.04.2019
Kulttuurileijonat ruotivat ideoita luolassaan
Ensimmäinen Etelä-Savon kulttuurileijonien luolatapahtuma järjestettiin perjantaina 5.4. Mikkelissä. Rahoitushenkinen tapahtuma, jossa ammattilaiset ruotivat yhdeksän uutta luovaa ideaa, oli ehdottomasti menestys.
05.04.2019
Maakuntauudistus oli sopiva syyllinen
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken.
04.04.2019
Itäradoista tulee tulevaisuuden kasvukäytäviä
Itäratoja ei tule nähdä yksinomaan liikennekäytävinä, vaan niillä on isompi merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta.
04.04.2019
Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän tiedote 22.3.2019
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua ja puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä.
26.03.2019
Tietoliikennealustan rakentamisessa ja vision luonnissa yhteistyö on ratkaisevaa
Etelä-Savo on huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta Suomen sisäisessä vertailussa jälkijunassa. Samaan aikaan niin julkisen sektorin palveluiden kuin kaupallisten toimijoidenkin palvelutuotanto siirtyy kasvavassa määrin digitaalisiin kanaviin.
21.03.2019
MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 18.03.2019
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta ja maakunta- ja sote-uudistuksen päättyvästä valmistelusta.
18.03.2019
Helsingin Sanomien Kasvava Suomi -liitteessä juttu Etelä-Savosta
Etelä-Savon maakuntaliitto, Miksei Oy, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä tehneet artikkelin Helsingin Sanomien liitteessä ilmestyvään Kasvava Suomi -julkaisuun. Artikkeli on nimeltään Ekologiset innovaatiot tuovat kasvua. Se tuo esille erityisesti Etelä-Savossa olevien, maakunnallisten toimijoiden tärkeän työn koko maan elinvoimaisuuden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.
14.03.2019
Saimaan maakuntaviesti starttasi sunnuntaina 3.3.2019
Savonlinnan Tanhuvaaran Urheiluopiston laduilla hiihdetyssä viestitapahtumassa yhdistettiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaviestit.
03.03.2019
TIEDOTE 28.2.2019: EU-komissiolta vahva tuki Itä- ja Pohjois-Suomen asemalle EU:n tulevassa koheesiopolitiikassa
Itä- ja Pohjois-Suomen näkemys alueen huomioimisesta tulevassa koheesiopolitiikassa saa komissiolta vahvaa tukea. Komission suosituksen mukaan koheesiopolitiikan rahoituksella tulee vahvistaa innovaatiotoiminnan ja tuottavuuden kasvua ohjelmakaudella 2021-2027 erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
28.02.2019
Maakuntahallitus kokoontui 18.2.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18.2. Mikkelissä. Kokouksessa maakuntahallitus keskusteli väestöennusteesta, myönsi rahoitusta kahteen hankkeeseen ja antoi lausuntoja.
18.02.2019
Maakuntahallitus kokoontui 28.01.2019
Päätösasioina hallituksessa tehtiin yksi rahoituspäätös ja annettiin maakuntaliitolle valtuudet hakea Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta (EAKR) kahteen hankkeeseen.
28.01.2019
TIEDOTE: Nuorten maakunnallinen vaikuttajaryhmä starttaa Etelä-Savossa
Etelä-Savon nuorille avautuu alkuvuodesta uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa kotimaakunnan asioihin, kun nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän toiminta käynnistyy. Ryhmä ottaa kantaa maakunnan ajankohtaisiin asioihin ja maakuntauudistukseen.
18.01.2019
TIEDOTE: Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 hakuprosessi polkaistiin käyntiin!
Itä-Suomen neljän maakunnan liittojen ja keskuskaupunkien sekä Savonlinnan kaupungin edustajat kokoontuivat keskiviikkona 16.1. Savonlinnaan pohtimaan kulttuuripääkaupunkihaun etenemistä ja rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kansallisen kulttuuripääkaupunkihaun keväällä 2019 ja hakuaikaa on noin vuosi.
17.01.2019
MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 17.12.2018
Etelä-Savon maakuntahallituksen vuoden 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 17.12. Mikkelissä. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsaukseensa Itä-Suomen maakuntien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joista sovittiin Itä-Suomen neuvottelukuntien kokouksessa 12.12.2018. Maakunnan tilannetta tarkasteltiin ajankohtaisten tilastojen perusteella. Erityisesti työvoiman saatavuus maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin nousi keskusteluun. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa Etelä-Savon osaamisstrategian ja antoi lausunnot Valtionvarainministeriölle Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollisen maakuntavaihdoksen aikataulusta sekä lausunnot Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksesta ja Pohjois-Karjalan maakuntakaavaluonnoksesta.
17.12.2018
TIEDOTE: Itä-Suomen neuvottelukunta linjasi yhteiset hallitusohjelmatavoitteet
Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu ovat sopineet yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Itä-Suomessa on paljon potentiaalia, luonnonvaroja ja erityisosaamista. Hallitusohjelmatavoitteissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi.
14.12.2018
TIEDOTE: Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman
Etelä-Savon maakuntavaltuusto kokoontui 26.11.2018 Mikkelin kaupungintalolle talousarviokokoukseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021 sekä talousarvion vuodelle 2019.
26.11.2018
Maakunta palkitsi parhaita imagon rakentajia
Etelä-Savon parhaat -palkinto myönnetään toiminnasta, joka kohentaa merkittävällä tavalla maakunnan yhteishenkeä, identiteettiä tai imagoa. Palkinto annetaan vuosittain 1-3 yritykselle, yhteisölle tai henkilölle. Tämänvuotiset palkinnot jaettiin lauantaina 24.11. Mikkelin teatteriravintola Ilossa järjestetyssä pienimuotoisessa tilaisuudessa.
24.11.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.11.2018
Maakuntahallitus puolsi hankkeille rahoitusta yhteensä n. 2,1 miljoonan euron edestä. Lisäksi kokouksessa annettiin lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselle Vt5 tiesuunnitelman muutoksesta ja muutoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä Uudenmaan liitolle lausunto alueen maakuntakaavaluonnoksesta.
20.11.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 22.10.2018
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esille maakunnan tuoreimmat väestötiedot. Lisäksi hän kertoi Itä-Suomen neljän maakunnan yhteisestä aikeesta hakea Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Tavoitteena on hakea Savonlinnalle ja ympäröiville alueille kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Seuraavan kerran asiaa käsitellään Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa, joka pidetään torstaina 25.10. Helsingissä. Hallitus antoi kokouksessa lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle VR:n rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä ja maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi. Päätösasiana käsiteltiin rahoituksen myöntäminen matkailukohteiden saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä tukevan liikennejärjestelmän kehittämiseen.
22.10.2018
TIEDOTE: Kenelle sinä myöntäisit Etelä-Savon parhaat –palkinnon vuonna 2018?
Etelä-Savo etsii jälleen maakunnan parhaita yhteishengen, identiteetin tai imagon kohentajia. Ehdotuksia ja perustelut Etelä-Savon parhaat -palkinnon 2018 saajaksi voi jättää sähköisesti maakunnan verkkosivuilla!
16.10.2018
TIEDOTE: Savot ja Karjalat suunnittelevat hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026
Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiö -nimen saanut yhteishanke julkistettiin torstaina 11. lokakuuta Rantasalmella järjestettävässä Itä-Suomi nousuun -kutsuseminaarissa.
11.10.2018
Maakuntahallitus kokoontui 24.9.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta.
24.09.2018
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat Suomen EU-rahoitussaannon maksimointia
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous pidettiin Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana olivat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.
31.08.2018
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen johto kokoontuu Rovaniemelle perinteiseen huippukokoukseen
Maakuntien huippukokous järjestetään tänä vuonna Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana ovat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Samaan aikaan yhteistyössä huippukokouksen kanssa linjataan maakuntien yhteisiä kehittämisen kärkiä alueen yhteisessä Elinkeinot murroksessa (ELMO) –pilotissa.
30.08.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 27.8.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27.8. Mikkelissä syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Ajankohtaiskatsauksessa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti esille Heinäveden kaivoshankkeen. Maakuntauudistuksen tilannekatsauksessa käsiteltiin uudistuksen aikataulumuutos ja sen vaikutukset liiton toimintaan ja talouteen vuosina 2019-2021. Kokouksessa linjattiin maakuntaliiton osallistuminen perusteilla olevaan kolmen maakunnan talous- henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Muut päätösasiat liittyivät hankerahoitukseen ja Etelä-Savon vuoden 2018 kylän nimeämiseen.
27.08.2018
Taajamahankkeelle kotisivut
Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen 'Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen'-hankkeen kotisivut on avattu.
07.08.2018
Päämajasymposiumissa puhutti Suomen sisäinen turvallisuus
Mikkelin Päämajasymposiumissa 4.7. keskusteltiin sekä vuoden 1918 tapahtumien seurauksista että tämän päivän sisäisestä turvallisuudesta.
04.07.2018
Päämajasymposium 2018 pohtii Suomen sisäistä turvallisuutta
Kaikelle kansalle avoin ja maksuton Päämajan kesäsymposium järjestetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Yhdennentoista Päämajasymposiumin kantavana teemana on Suomen sisäinen turvallisuus.
28.06.2018
Pekka Seleniukselle ja Jarkko Wuoriselle maakuntaneuvoksen arvonimet
Suomen tasavallan presidentti on myöntänyt Pekka Seleniukselle ja Jarkko Wuoriselle maakuntaneuvoksen arvonimet.
27.06.2018
Maakuntaliitossa avoinna viestintäpäällikön tehtävä
Etelä-Savon maakuntaliitto hakee viestintäpäällikköä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
26.06.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 18.6.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 18.6. Mikkelissä. Ennen kesätaukoa pidetyssä kokouksessa hallitus antoi lausuntoja, valtuutti Etelä-Savon maakuntaliiton hakemaan jatkoaikaa Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeelle ja päätti myöntää rahoitusta neljälle hankkeelle.
18.06.2018
Maakuntavaltuusto käsitteli vuoden 2017 toimintaa ja taloutta
Maakuntavaltuusto kokoontui Mikkelissä 28.5.2018 käsittelemään vuoden 2017 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.
28.05.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 21.05.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!
21.05.2018
Etelä-Savossa on modernin arkkitehtuurin helmiä - selvityksenkin mukaan!
Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmistunut FM Laura Vikmanin laatima taustaselvitys maakunnan modernista arkkitehtuurista. Selvitykseen on koottu yhteen valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten inventointien tietoja. Inventointi tarkoittaa puolueetonta selvitystä alueen, maiseman ja rakennuskannan kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventointia varten tehdään valokuvauksia, maastokäyntejä, haastatteluja, arviointeja, museoarkistoihin perehtymistä ja aineiston kokoamista.
19.03.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 19.2.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 19.2. Mikkelissä. Pitkällä asialistalla oli muun muassa asiaa maakuntauudistuksesta, maakuntaliiton tilinpäätös ja henkilöstöraportti, kuitulaboratorion investoinnit, villiruuan kehittämisen yksikkö, puukaupan huutokauppapalvelu ja hallitukselta pyydetyt lausunnot. Maakuntajohtaja esitteli kokouksen alussa maakunnan työttömyystilanteen. Työttömyystilanne on parantunut viime vuodesta, mutta on silti maan keskiarvoa huonompi. Väestö maakunnan alueella on vähentynyt vuoden aikana merkittävästi. Matkailuun liittyvistä hankkeista keskusteltiin kokouksessa, hankkeiden yhtenä tavoitteena on yöpymisten määrän lisääminen alueella.
19.02.2018
Maakuntahallituksen kokoustiedote 15.01.2018
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 15.1.2018 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Hallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksesta ja päätti kahden AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoituksen myöntämisestä.
15.01.2018