Älykkään erikoistumisen strategian hankehaku Itä- ja Pohjois-Suomessa avautuu

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat julkaisivat loppuvuodesta 2023 yhteisen älykkään erikoistumisen strategian. Maakuntien yhteisiksi painopisteiksi on strategiassa nostettu puhtaat ratkaisut, digitalisaation hyödyntäminen ja kestävä palvelutuotanto.
IP-maakunnissa avautuu 1.4. EAKR-hankehaku, josta rahoitettavien hankkeiden tulee edistää Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa.

Hankehaun teemana ovat puhtaat ratkaisut, jotka tukevat kiertotaloutta. Hankkeilla tavoitellaan korkeamman jalostusasteen tuotteita sekä bio- ja kiertotalousratkaisujen tehokasta hyödyntämistä.

Etelä-Savon kunnat vaativat valtionosuusjärjestelmän uudistamista

Etelä-Savon maakuntaliitto sekä maakunnan kunnat vaativat kannanotossaan valtionosuusjärjestelmän uudistamista. 
Kunnilla on huoli laskevista valtionosuuksista, jotka uhkaavat yhdenvertaisuutta ja kansalaisten oikeuksien toteutumista tasavertaisesti kaikkialla Suomessa. Erityisesti Etelä-Savossa tilanne on kriittinen ja taloudellinen rasite kunnille kohtuuton.

Kunnan uutta roolia tulee tarkastella kokonaisuutena. Kunnat korostavat, että kunnan rooli liittyy laajasti sivistystoimen lisäksi myös elinvoiman edistämiseen, infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen sekä erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Maakuntahallitus hyväksyi kannanoton kokouksessaan 18.3.

Päämajasymposium 15. kerran Mikkelin kesässä

Vuosien mittaan Päämajasymposium on koonnut Mikkeliin politiikan ja talouden kärkivaikuttajia keskustelemaan yhteiskunnallisesti merkittävistä ajankohtaisista kysymyksistä. Erityisesti turvallisuus ja talous ovat olleet vahvasti esillä Päämajasymposiumin keskusteluissa. 
Vuoden 2024 Päämajasymposiumin ohjelma ja puhujat julkistetaan kevään aikana.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen avaa blogissaan Symposiumin menneitä vuosia ja tämän vuoden tematiikkaa. Sotilaallisen turvallisuuden ohella huoltovarmuus ja kansalaisten selviytyminen arjesta nousevat 9.8.2024 järjestettävän Päämajasymposiumin teemoiksi.

TKI kasvuun Etelä-Savossa: Pyöreä pöytä kokoontui yhteisten tavoitteiden äärelle

Etelä-Savo sai viime vuonna pelikirjan muotoon laaditun TKI-tiekarttansa, ensimmäisenä maakuntana Suomessa. Tiekartassa linjataan kunnianhimoiseksi tavoitteeksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten kasvu neljään prosenttiin maakunnan BKT:sta.
Maakunnassa tarvitaankin lisää vuoropuhelua yritysten, julkisten TKI-toimijoiden ja sidosryhmien välillä, jotta kovat kasvutavoitteet voidaan saavuttaa. 

Ensimmäinen vuoropuhelua edistävä TKI-Pyöreä pöytä -foorumi kokosi yhteen yli 30 TKI-kentän toimijaa. Pyöreän pöydän tehtäviin kuuluu TKI-seurantatiedon kokoaminen, maakunnan yhteisen tilannekuvan muodostaminen ja tavoitteiden etenemisestä keskustelu sekä tiekartan toimenpiteiden vastuiden ja rahoituksen suuntaaminen.

Ennakoinnilla rakennetaan parempaa huomista

Valtakunnallista tulevaisuuspäivää vietettiin 15.3. Tulevaisuutta kuitenkin luodaan joka päivä, ja tulevaisuuteen voi vaikuttaa päätöksin ja valinnoin.

"Ennakointitietoon nojaten voimme rakentaa parempaa huomista", kirjoittaa ennakointiasiantuntija Hanna Kautiainen Aluekehitysblogissa.

Maakuntaliiton yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on aluekehityksen, toimintaympäristön muutosten sekä osaamistarpeiden ennakointi ja seuranta. Lukuisat eri tahot ja toimijat Etelä-Savossa tekevät työtä maakunnan hyväksi. Maakuntaliitto pyrkii auttamaan heitä ja edistämään tätä työtä jalostaen ja analysoiden aluetta koskevaa tietoa selkeään ja ymmärrettävään muotoon, päätöksenteon ja suunnittelun tueksi.

Kunnista uusia ideoita asukkaiden osallistamiseen

Helmikuun lopulla Sulkavalla ja Mäntyharjulla toteutetuissa CASPER-hankkeen työpajoissa kartoitettiin, miten asukkaiden suoraa osallistumista kuntien kehittämiseen ja päätöksentekoon voidaan vahvistaa.

Kaikille avoimiin työpajoihin kutsuttiin kuntien edustajia, poliittisia päättäjiä, järjestö- ja yhdistystoimijoita, aktiivisia kuntalaisia, kausiasukkaita ja erityisesti nuoria. 
Työpajoissa tunnistettiin erilaisia osallisuutta vahvistavia toimintatapoja kuntalaisilloista kausiasukkaiden sitouttamiseen ja nuorten aitoon kuunteluun. Osaavan työvoiman pitämiseksi keskusteluun nousivat esimerkiksi osuuskunnat ja uudenlaiset, yhteisölliset asumisratkaisut.

BELC-verkosto etsii paikallispäättäjiä viestimään EU:sta

Building Europe with Local Councillors eli BELC-verkosto tarjoaa paikallispoliitikoille mahdollisuuden tehdä eurooppalaista yhteistyötä ja jakaa tietoa erilaisista EU:hun liittyvistä asioista, jotka kiinnostavat ihmisiä paikallisella tasolla. 

BELC-verkosto auttaa lisäksi edistämään kansalaisten osallistumista ja herättämään keskustelua näistä asioista ja Euroopan tulevaisuudesta. Tavoitteena on tukea aidon eurooppalaisen julkisen keskustelun muodostumista.
BELC-verkoston jäsenenä eteläsavolainen päättäjä pääsee osaksi paikallispäättäjien eurooppalaista yhteisöä ja saa mahdollisuuden esimerkiksi vierailla EU-komissiossa Brysselissä.
Haku verkostoon on nyt käynnissä Etelä-Savossa. Kuntien valtuustoille lähetetään lisätietoa verkostoon liittymisestä kevään aikana.

Kulttuurin tulevaisuuspöytä kutsuu keskusteluun 15.4. Ilmoittaudu nyt!

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Taiteen edistämiskeskus valmistelevat tällä hetkellä kulttuuripoliittista selontekoa, joka kuuluu Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Kulttuuripoliittisen selonteon tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. 

Etelä-Savon Kulttuurin tulevaisuuspöydässä 15.4. valmistaudutaan kulttuuripoliittiseen selontekoon sekä keskustellaan taiteen ja kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta. Keskustelun anti kootaan ja toimitetaan OKM:lle ja Taiteen edistämiskeskukselle. Ilmoittaudu mukaan!

Yhteishankkeessa etsitään uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi

Euroopan komissio on myöntänyt rahoituksen hankkeelle, jossa etsitään ratkaisuja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamaan toimintaympäristön muutokseen itäisen Suomen alueella.

Suomen hakemus hankkeen rahoitukseksi laadittiin tiiviissä yhteistyössä kahdeksan maakunnan (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) kanssa. 
Lähtökohtana hankkeessa on löytää ratkaisuja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan toimintaympäristön muutokseen ja vaikuttaa tulevan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden rahoitukseen.

Hankkeessa laaditaan ehdotus yhteiseksi siirtymästrategiaksi itäiselle Suomelle sekä maakuntakohtaiset strategiat.