Metsä
Metsä on Etelä‑Savossa selkeästi tunnistettu vahvuus. Metsäisessä maakunnassa metsäbiotaloudella, kantorahatuloilla ja puutuoteteollisuudella on suuri merkitys työllisyyden, aluetalouden ja elinvoiman sekä TKI‑toiminnan veturina. Metsäsektorin osuus koko talouden arvonlisäyksestä on jopa 15 %. Puuta jalostetaan maakunnassa erityisesti mekaanisesti, päätuotteina vaneri ja muut kerrostetut tuotteet. Puunjalostuksen prosesseihin liittyvää, kansainvälisesti kilpailukykyistä laitevalmistusta on sekä kemiallisen että mekaanisen jalostuksen tarpeisiin. Maakunnan maapinta‑alasta 86 prosenttia on metsätalousmaata ja alueella syntyy 7,3 prosenttia koko maan vuotuisesta puuston kasvusta (VMI13).
Maakuntaohjelman tavoitteen mukaisesti metsä‑kärjessä pyritään arvoketjussa ylöspäin eli jalostusarvon nostamiseen. Metsätoimiala huomioidaan maakunnallisen biotalousstrategian laadinnassa. Metsien käytössä on tavoitteena taloudellinen kestävyys. Sen rinnalla huolehditaan toiminnan ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä. Etelä‑Savon puhtaiden vesien suojelu, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä luontotuotealan ja luontomatkailun kehittäminen sisältävät potentiaalia myös innovaatiotoiminnan näkökulmasta.
Innovaatioiden ja yritystoiminnan kannalta merkityksellistä Etelä‑Savon erityisosaamista ovat kemiallisen puunjalostuksen prosessiteknologiat, puuraaka‑aineen jatkojalostaminen sekä metsäpuiden eri ainesosien hyödyntäminen, puurakentaminen ja metsäpuiden kasvullisen lisäyksen teknologiat. Puupohjaisissa tuotteissa, palveluissa ja ratkaisuissa käytetään uusiutuvaa ja kestävää raaka‑ainetta, joten samalla edistetään vähähiilisyyttä – puurakentamisessa luodaan teknisiä hiilinieluja – ja materiaalitekniikan kehitystyöllä voidaan tarjota uusia ratkaisuja myös esimerkiksi puolustustarvike‑ ja kaksikäyttöteollisuudelle.
Maakunnan innovaatioalustoja metsäkehittämiskärjessä ovat Kaakkois‑Suomen ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio (Savonlinna), Teollisen puurakentamisen laboratorio (Savonlinna), puun materiaalitutkimuksen Mikpolis‑tutkimusyksikkö (Mikkeli) sekä Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsäpuiden kasvullisen lisäyksen tutkimusyksikkö (Savonlinna). Metsä‑kärjen tutkimusyksiköiden ympärille on rakentunut ekosysteemi, jossa on mukana maakunnan yritysten lisäksi kotimaisia ja kansainvälisiä toimijoita. Ekosysteemi on kansainvälisesti verkottunut ja kykenevä osallistumaan suoraa EU‑rahoitusta tavoitteleviin konsortioihin. Klusterin muodostamista ja siitä saatavia hyötyjä selvitetään