Luonnon- ja kulttuuriympäristö

Etelä-Savon vahvuus on järviluonnon, metsien ja kulttuurimaisemien kokonaisuus, joka kytkeytyy identiteettiin, elinvoimaan, matkailuun ja hyvinvointiin.  
Luonto antaa meille ruokaa, terveyttä, hyvinvointia ja monia muita ekosysteemipalveluita, luonto tekee maakunnastamme erityisen.  

Elävä vesistöluonto

Etelä-Savon merkittävin erityispiirre on Saimaa sekä muut järvet ja vesistöt kuten maakuntajärvemme Puula. Saimaa on Suomen suurin järvialue, jolle on tunnusomaista sokkeloisuus ja erittäin pitkä rantaviiva. Maakunnan länsiosan vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöön ja itäosan Vuoksen vesistöön. Päävedenjakaja kulkee suunnilleen etelä-pohjois -suuntaisesti: Käävänkylä (Mäntyharju) - Otava (Mikkeli) - Ruuhilampi (Pieksämäki).

Puhtaat vedet ovat Etelä-Savon strateginen voimavara. Vesistöillä on erittäin suuri merkitys asumiselle, matkailulle ja hyvinvoinnille. 

Saimaan erityispiirre on myös saimaannorppa, Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs, joka on edelleen erittäin uhanalainen. Saimaannorppa on Etelä-Savon maakuntaeläin. Saimaassa on myös erittäin uhanalaisia vaelluskaloja. 

Järviwiki: Järvi-meriwiki

Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2027: https://doria.fi/handle/10024/184580  

Saimaannorpan suojelun strategia: https://www.metsa.fi/wp-content/uploads/2023/12/saimaannorpan_suojelustrategia_paivitys_conservation_strategy_saimaa_ringed_seal.pdf

Saimaannorppa ja rantarakentaminen: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/193793/Saimaannorppa%20ja%20rantarakentaminen_Saimaannorpan%20huomioon%20ottaminen%20ranta-alueiden%20maank%c3%a4yt%c3%b6ss%c3%a4%20%20%281%29.pdf?sequence=1

Kansallinen vaelluskalaohjelma:  https://mmm.fi/vaelluskalat/vaelluskalaohjelma
Tilannekuvaa ja mittareita Etelä-Savo ennakoi -sivulla: Etusivu - Esavo Ennakoi

Monimuotoiset metsät ja luonnon verkostot

Maakunnan maapinta-alasta valtaosa on metsää, josta valtaosa on talousmetsää. Vaikka suojelupinta-ala on ollut hienoisessa kasvussa, metsien monimuotoisuuden haaste ratkaistaan tavallisissa talousmetsissä. Esimerkiksi maakuntalintumme, erittäin uhanalainen kuhankeittäjä viihtyy lehtipuupitoisissa rantametsissä. 

Etelä-Savon siniviherrakenne- ja ekosysteemipalvelut -selvitys tunnisti 11 luonnon ydinaluetta sekä tärkeimmät sini-viheryhteydet.

Etelä-Savossa on yksi kansallisesti tunnistettu Helmi-keskittymä Savonlinnan ja Rantasalmen alueilla nimeltään Haukiveden helmet. 

Etelä-Savon siniviher- ja ekosysteemipalveluselvitys (2022) SELVITYS

Etelä-Savon metsäohjelma vuoteen 2030: https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/etela-savon-metsaohjelma-2026-2030.pdf

Helmi-keskittymät Helmi-keskittymät - Ympäristöministeriö

Metsien monimuotoisuuden vapaaehtoinen suojelu: https://metsonpolku.fi/etusivu

Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma vuoteen 2040: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/899315a8-8fec-4e88-93ab-597ab7aa258a

Tilannekuvaa ja mittareita Etelä-Savo ennakoi -sivulla: Etusivu - Esavo Ennakoi

Kulttuuriympäristöt kertovat ihmisen ja luonnon yhteisestä historiasta

Etelä-Savon maisemat ovat vuosisatojen aikana syntyneen ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tulos. Etelä-Savon vahvuuksia ovat:

• kylä- ja järvimaisemat

• perinnebiotoopit

• kartanoympäristöt

• vanhat maatalousmaisemat

• vesiliikenteen kulttuuriperintö

• rakennettu kulttuuriympäristö, esimerkiksi Mikkeli päämajakaupunkina, Savonlinna historiallisena rajakaupunkina ja Pieksämäki rataliikenteen solmukohtana. 

• aineeton, esimerkiksi metsiin liittyvä kulttuuriperintö

Etelä-Savon kulttuuriympäristötietokanta ESKU kokoaa inventointien tiedot yhteen ja on mm. paikkatietona kaavoittajille saatavissa. Julkinen liittymä: www.esku.fi

Etelä-Savon kulttuuriympäristöstrategia vuoteen 2035 on valmisteilla.

Avustus rakennusperinnön hoitoon: https://elinvoimakeskus.fi/avustus-rakennusperinnon-hoitoon

Opas rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon ja kiertotalouden mukaisen käytön arviointiin: reittiopas - Etelä-Savon Maakuntaliitto

Helmi-elinympäristöohjelma vuoteen 2030: https://ym.fi/helmi

Luonnonhoito ja ennallistaminen

Tämä tarkoittaa:

• Helmi-ohjelmaa

• lintuvesien hoitoa tai perustamista

• perinneympäristöjen hoitoa

• soiden ennallistamista tai kosteikkojen rakentamista

• vieraslajien torjuntaa

• luonnonhoitohankkeita

Uusi valtionavustusasetus antaa tähän uusia mahdollisuuksia, koska jatkossa myös maanomistajat, yritykset ja muut yhteisöt voivat osallistua nykyistä laajemmin luonnonhoitohankkeisiin. Myös ekologinen kompensaatio ja luonnonarvomarkkinat ovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kunnille ja yrityksille. Luonnonhoitotyöt työllistävät paikallisesti ja tuovat Etelä-Savoon ympäristöhyötyjen lisäksi elinvoimaa. 

Helmi-elinympäristöohjelma vuoteen 2030: https://ym.fi/helmi

Ekologinen kompensaatio ympäristöministeriön sivulla: https://ym.fi/ekologinen-kompensaatio

Vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat maa- ja metsätalousministeriön sivulla: https://mmm.fi/luonnonarvomarkkinat  

Luonto kuuluu kaikille

Jokaisenoikeudet antavat kaikille mahdollisuuden luontosuhteeseen ja esimerkiksi marjojen ja sienten keräilyyn. 

Maakunnassamme toimii ympäristökasvatusverkosto, jota koordinoi tällä hetkellä Itä-Suomen elinvoimakeskus. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista, nuorista ja kaiken ikäisistä elintavoiltaan ympäristövastuullisia, vahvistaa luontosuhdetta, antaa valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja ohjata kestävään elämäntapaan. 

Kansalaisten osallistuminen on tärkeä osa maakunnan kehittämis- ja kaavoitustyötä ja kestävää kehitystä. Järjestöillä ja kyläyhteisöillä on tärkeä rooli luonnon- ja kulttuuriympäristöjen säilymisessä ja ennallistamisessa. 

Luonnon virkistyskäyttö ja jokaisenoikeudet: https://ym.fi/virkistyskaytto

Suomen luontoterveysohjelma Sitra: JarvenpaaLuontoterveysohjelma_08092025.pdf

Ympäristökasvatuksen materiaaleja: https://mappa.fi/

Suomen kestävän kehityksen strategia vuoteen 2030: https://kestavakehitys.fi/suomen-kestavan-kehityksen-strategia