Suoraan sisältöön

Luonnon- ja kulttuuriympäristö

Maakuntaliitto koordinoi alueensa luontoon ja luonnonvaroihin liittyvien selvitysten laadintaa. Kulttuuriympäristön vaaliminen on lisäksi yksi maakuntaliiton tehtävistä.

Luonnonympäristön vaaliminen ja kestävä käyttö on meille tärkeä asia

Maakuntaliitto koordinoi alueensa luontoon ja luonnonvaroihin liittyvien selvitysten laadintaa. Savon ilmasto-ohjelma laadittiin Etelä- ja Pohjois-Savon laajana yhteistyönä vuonna 2010. Etelä-Savon ilmasto-ohjelman toteutumisesta on tehty tilannekatsaus vuonna 2018.
Linkki ilmasto-ohjelman tilannekatsaukseen.

Etelä-Savossa on aloittanut 1.1.2022 ilmastokoordinaattori Marcus Nykopp Kuntien ilmastotyön tukeminen hankkeessa https://www.esavo.fi/ilmastotyö . Maakuntaliitto osallistuu myös Etelä-Savon ELY-keskuksessa laadittavien maakunnan eri sektorien ilmastotiekarttojen laadintaan. Ilmastotiekartat valmistuvat loppuvuodesta 2022.

Etelä-Savo on profiloitunut kestävän kehityksen maakunnaksi. Edunvalvonnassa maakuntaliitto on osallistunut saimaannorpan suojelutoimien suunnitteluun. 

Etelä-Savo on profiloitunut kestävän kehityksen maakunnaksi. Maakunnan ilmastotavoitteet ja luonnonvarojen kestävä käyttö on viety osaksi maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa. Maakuntaliitto on myös antanut lupauksen kehittää kestävää matkailua Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ylläpitämällä sitoumus2050.fi sivustolla. Edunvalvonnassa maakuntaliitto on osallistunut saimaannorpan mm. suojelutoimien suunnitteluun. 

Maakuntaliitto tuki UNESCO Global Geopark-statuksen saamista Saimaa Geoparkille. Saimaa Geopark sai Unesco statuksen keväällä 2021. Saimaa Unesco Global Geopark alueeseen kuuluu kohteita Juvan, Mikkelin, Puumalan, Sulkavan, Lappeenrannan, Imatran, Ruokolahden, Taipalsaaren ja Savitaipaleen kuntien alueelta. Saimaa Geoparkia hallinnoi Saimaa Geopark-yhdistys. Lisätietoja on luettavissa Saimaa Geoparkin kotisivuilta.

Maakuntaliitto on mukana edistämässä Saimaan norppasaaristojen saamista UNESCO:n luonnonperintökohteiden listalle osallistumalla ohjausryhmän toimintaan. Lisätietoja: Saimaan maailmanperintöhanke | Metsähallitus (metsa.fi)

Maakuntaliitto hoitaa Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin. Saimaan virkistysalueyhdistyksen tarkoituksena on Saimaan ja sen lähivesistöjen virkistyskäytön edistäminen alueen luontoa, peruselinkeinoja ja maiseman omaleimaisuutta vaarantamatta. Lisätietoja on luettavissa Saimaan virkistysalueyhdistyksen kotisivuilta.

Kulttuuriympäristö on tärkeä osa identiteettiämme

Kulttuuriympäristön vaaliminen on yksi maakuntaliiton tehtävistä. Tehdyt kulttuuriympäristöselvitykset on viety viranomaiskäytössä olevaan Etelä-Savon kulttuuriympäristötietokantaan. Tietokannan kaikille avoin nettiversio on luettavissa osoitteesta www.esku.fi.

Alle koottuja työkaluja kulttuuriympäristön kestävään käyttöön on toteutettu Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen yhteisessä 'Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen'-hankkeessa. Hankkeen sisältöihin voi tutustu oheisesta loppuraportista ja esittelydioista:

Reittiopas on työkalu, jolla opastetaan niin rakennusten omistajia kuin kuntien maankäytön ja rakennusvalvonnan asiantuntijoita rakennusten arvon, käytön ja kunnon arvioimisessa ja suunnittelussa. Reittioppaassa on käyty läpi erilaiset selvitykset, niiden sisältövaatimukset ja kuvattu, missä vaiheessa mikäkin selvitys tulee ajankohtaiseksi. Se antaa myös lisätietoa lain asettamista vaatimuksista, viranomaistahoista ja aihetta käsittelevistä lähdeteoksista. Reittioppaaseen voi tutustua eri muodossa seuraavista linkeistä:

Arviointityökalun avulla on mahdollista hahmottaa kulttuurihistoriallisten arvojen, käyttömahdollisuuksien ja kunnon välistä suhdetta. Arviointityökalu on apuväline vertailtaessa useamman rakennuksen ominaispiirteitä, laadittaessa päätöksiä rakennukseen liittyen tai se voi toimia muistilistana rakennukseen liittyvistä lähtötiedoista ja selvityksistä.

Identiteettikartta on menetelmä, jolla kootaan kokonaiskuva keskeisistä vuosien saatossa taajamassa tapahtuneista muutoksista, joilla on ollut merkitystä sen identiteetille. Taajaman fyysisten piirteiden historian ja taajamakuvan tutkimisen lisäksi siinä selvitetään taajaman toiminnallisuutta ja sisällöllisiä merkityksiä yhdessä päättäjien ja kansalaisten kanssa. Menetelmä tarjoaa hyvän apuvälineen taajamien omia vahvuuksia tukevaan kehittämiseen. Esimerkit ovat Varsinais-Suomen Auran ja Mynämäen taajamista.

Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelija Pyry Kuismin tarkasteli maakuntaliiton myöntämän apurahan turvin diplomityössään kirkonkylien vajaakäyttöisen julkisen rakennuskannan uusiokäyttöä. Diplomityön valmistuneessa ensimmäisessä osassa Pyry kartoitti onnistuneita esimerkkejä vajaakäyttöisten ja tyhjilleen jääneiden julkisten rakennusten muokkaamisesta uuteen käyttöön. Opinnäytetyön ensimmäinen osa ja diaesitykset esimerkkikohteista on luettavissa oheisist linkeistä:

Pyryn opinnäytetyön toinen osuus sisälsi Kangasniemen kunnan nykyisen paloaseman uusiokäyttömahdollisuuksien tarkastelun. Puulan rannalla satamatorin laidalla sijaitsevan paloaseman toiminnot saattavat tulevaisuudessa siirtyä muualla. Opinnäytetyössä Pyry tarkasteli, miten rakennuksen arvot, kunto ja käytettävyys huomioiden se voitaisiin muokata uuteen käyttöön osana satamatorin toiminnallista kokonaisuutta. Opinnäytetyön toinen osa ja diaesitys Kangasniemen paloaseman ideoinnista:

Hyödyllisiä linkkejä liittyen rakennusten arvoon, kuntoon ja käyttöön

Linkkejä liittyen rakennuksen arvoon

Linkkejä liittyen rakennuksen kuntoon

Linkkejä liittyen rakennuksen käyttöön

Heräsikö kysymyksiä? Lisätietoja antaa:

Sanna Poutamo

Ympäristöpäällikkö

040 724 9618

sanna.poutamo(at)esavo.fi

Sanna vastaa maakuntaliiton ympäristönsuojeluun ja vihreään siirtymään sekä kulttuuriympäristöön liittyvistä kehittämis- ja rahoitustehtävistä ja maakuntakaavoitustehtävistä. Sanna on Saimaan virkistysalueyhdistyksen sihteeri.