Etelä-Savon maakuntaliitto valvoo monella tavoin maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden etua. Tavoitteenamme on Etelä-Savo, jossa on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme vaikuttaa päätöksiin, joita tehdään valtioneuvoston, eduskunnan ja Euroopan unionin tasolla ja jotka vaikuttavat Etelä-Savon maakunnan keskeisiin asioihin. Alasivuille on koottu tietoa Etelä-Savon maakuntaliiton yhteistyötahoista.

Etelä-Savon maakuntaliitto on kuntayhtymä, joka muodostuu 12 jäsenkunnasta. Yksi perustehtävämme on kuntien etujen valvonta ja vaikuttaminen kunnille tärkeisiin asioihin. Tavoitteenamme on säännöllinen ja jatkuva vuorovaikutus kuntien kanssa. Ajantasainen tilannekuva auttaa ja ohjaa meitä oikeisiin edunvalvonnan toimenpiteisiin. 

Meille on tärkeintä yhteistyö ja yhteisen tahdon muodostaminen maakunnan sisällä ja myös maakuntien välillä. Pidämme säännöllisesti yhteyttä maakunnan kansanedustajiin. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat myös oppilaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot, kuntayhtymät, muut julkiset viranomaiset ja oleelliset tahot.

Ylimaakunnallisia yhteistyöryhmiä ovat mm. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta, Itä-Suomen neuvottelukunta, Nopeat Itäradat ja Saimaa-Lakeland yhteistyö.

Tehtävämme on Etelä-Savon maakunnan sekä itäisen Suomen kestävän kasvun rakentaminen ja elinvoiman vahvistaminen.
Päätavoitteena on valvoa Etelä-Savon etua ja edistää maakunnallisten tavoitteiden toteutumista päätöksenteossa kansallisesti ja EU-tasolla.

Maakunnan edunvalvonta

• on tuloksellista vuoropuhelua vaikuttajien ja päättäjien kanssa​​
• on aktiivista vuorovaikutusta jäsenkuntiemme kanssa
• on vaikuttamista kansalliseen ja EU:n päätöksen tekoon​
• perustuu maakuntastrategian tavoitteisiin ja tukee tavoitteiden saavuttamista.
• on osa maakunnan aktiivista viestintää, joka perustuu oikeaan tietoon ja yhteisiin strategisiin tavoitteisiin​
• on yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
   

Etelä-Savon edunvalvonnan painopisteet v. 2023

Etelä-Savon maakuntaliitto linjaa kuntien ja sidosryhmien kanssa edunvalvonnan painopisteet, jotka kattavat sekä EU- että kansallisen päätöksenteon tason. Lisäksi edunvalvonnan kokonaisuuteen kuuluvat kuntien omat tavoitteet ja hankkeet.

Kansallisen edunvalvonnan tavoitteet ja kärjet:

• Osaaminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen
• TKI-rahoituksen oikeudenmukainen jakautuminen
• Maakunnan strategisten kärkialojen (metsä, vesi, ruoka, matkailu ja hyvinvointi) ja osaamiskeskittymien huomioon ottaminen kansallisessa rahoituksessa
   
• Hyvinvointialueen tarpeiden edellyttämä rahoitus 
• Monipaikkaisuuden tunnistaminen lainsäädännössä ja toimenpiteitä sen tukemiseksi
• Puhtaan energian lisääminen ja sen kehittämisesteiden poistaminen
• Riittävän rahoituksen varmistaminen virkistysalueiden ja reitistöjen (patikointi, pyöräily yms.) palvelurakenteeseen ja niiden ylläpitoon
   
• Itä-Suomen ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman väyläverkon kehittämisen kärkihankkeiden edistäminen
• Perusväylänpidon rahoitustason nostaminen korjausvelkaa vähentävälle tasolle
• Maakunta- ja seutukeskuksien välisen joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen
• Kattavien tietoliikenneyhteyksien varmistaminen myös harvaan asutulla maaseudulla 
• Pyöräilyteiden infran turvaaminen
• Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston edistäminen 

Hallitusohjelma 2023-27

Yksi tärkeä tavoite on maakunnan äänen ja tarpeiden kuuluminen maan hallitusohjelmassa 2023-27.
Tärkeimmät kärjet hallituksen ohjelmaan vuosille 2023-27 ovat

• maakunnan saavutettavuuden parantaminen
• EU-aluekehitysvarojen turvaaminen seuraavalla EU-ohjelmakaudella
• metsäpoliittisen päätösvallan säilyminen alueilla 
• osaamisen ja TKI-toiminnan vahvistaminen 
• vihreiden investointien ja matkailuun suunnattavien panostusten kasvattaminen Etelä-Savossa.

Lue tästä hallitusohjelmatavoitteemme!

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edunvalvonta

Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa tekevät tiivistä maakuntarajat ylittävää yhteistyötä ja edunvalvontaa. Yhteistä Etelä-Savolle, Pohjois-Savolle, Pohjois-Karjalalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle, Kainuulle ja Lapille on muun muassa pitkät etäisyydet ja harva asutus. Osaa makunnista yhdistää pitkät kansainväliset maarajat naapurimaihimme. Turvallisin raja on asuttu raja. Yhteinen edunvalvontamme tähtääkin rajan asuttuna pitämiseen ja elinvoiman vahvistamiseen maakunnissamme.

Tutustu tarkemmin IP-alueen yhteistyöhön täällä.