Tilastot

Etelä-Savon maakuntaliitto kokoaa ja pitää yllä lukuisia tilastoja Etelä-Savon maakunnan kehityksestä. Tilastotietoja kootaan muun muassa väestökehityksestä, koulutuksesta, työllisyydestä, elinkeinoelämän kehityksestä ja alue- ja kuntataloudesta.

Etelä-Savon maakuntaprofiilista selviää, että Etelä-Savon väestöosuus koko maan väestöstä oli 2,3 prosenttia vuonna 2022. Suurimmat prosenttiosuudet koko maan luvuista Etelä-Savolla oli mm. sisävesien pinta-ala, 12,9 prosenttia, maa- ja metsätalouden sektorin osuus bruttokansantuotteesta, 7,9 prosenttia, vapaa-ajan asuntojen määrä, 9,1 prosenttia ja hakkuukertymä, 8,4 prosenttia.

Etelä-Savon maakuntaprofiili (pdf-tiedosto) / (.pptx) - päivitetty 29.5.2023

Oheisista linkeistä pääsee tutustumaan tilastotietoihin aihepiireittäin.

Väestö

Väestömuutokset

Tilastokeskuksen väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan väkiluku väheni Etelä-Savossa tammi-elokuun 2023 aikana yhteensä 488 henkilön verran. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan väkiluku väheni 689 henkilön verran.

Tammi-elokuun 2023 kokonaisnettomuutto oli 324 hengen verran postitiivinen, vaikka elokuussa tulikin 67 hengen verran tappiota. Etelä-Savon ennakkoväkiluku oli elokuun 2023 lopussa 129 963.

TIEDOTE: Väestönmuutosten ennakkotiedot tammi-elokuulta 2023 (pdf) 19.9.2023

Väestönmuutosten ennakkotietoja Etelä-Savossa 1.1.-31.8.2023 (pdf) / (.pptx) 19.9.2023
Väestönmuutosten ennakkotietoja kunnittain Etelä-Savossa 1.1.-31.8.2023 (pdf) 19.9.2023
Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 1.1.-31.8.2023 (pdf) / (.pptx) 19.9.2023

Vuoden 2022 väestönmuutosten ennakkotietoja:

Väestönmuutosten ennakkotietoja Etelä-Savossa 1.1.-31.12.2022 (pdf) / (.pptx) 26.1.2023
Väestönmuutosten ennakkotietoja kunnittain Etelä-Savossa 1.1.-31.12.2022 (pdf) 26.1.2023
Väestönmuutosten ennakkotietoja maakunnittain 1.1.-31.12.2022 (pdf) / (.pptx) 20.6.2023

Väestörakenne

Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta. Väestönkehityksessä negatiivinen luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus) on alueella erityisen suurta.

Väkiluku ja väestön muutos alueittain 2021 - 2022 (pdf) / (.pptx) 31.3.2023
Väkiluku Etelä-Savossa kunnittain ja seutukunnittain 2010 - 2022 (pdf) / (.pptx) 31.3.2023
Väkiluku Etelä-Savossa alueittain sekä ikäryhmittäin 31.12.2022 (pdf) / (.pptx) 31.3.2023
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne (pyramidit) Etelä-Savossa 31.12.2022 (pdf) / (.pptx) 31.3.2023
Väestö- ja pinta-alatietoja Etelä-Savossa kunnittain ja seutukunnittain 31.12.2022 (pdf) / (.pptx) 13.4.2023

Väkiluku ja väestönmuutokset Etelä-Savossa 1990 - 2022 pdf / (.pptx) 13.6.2023

Muuttoliike

Muuttoliikkeessä Etelä-Savon maakunnan väestönkehityksen kannalta positiivisin signaali on plussalla oleva nettomaahanmuutto. Se onkin kääntänyt maakunnan kokonaisnettomuuton positiiviseksi vuosina 2021 ja 2022.

Maakuntien välinen muuttoliike 2022 (pdf) / (.pptx) 9.6.2023
Maassamuutto ikäryhmittäin 2022 (pdf) / (.pptx) 9..6.2023
Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin 2022 (pdf) / (.pptx) 9.6.2023
Kokonaisnettomuutto ikäryhm./kunnittain Etelä-Savossa 2022 (pdf) / (.pptx) 9.6.2023
Kokonaisnettomuutto alueittain 2000-2022 (pdf) / (.pptx) 9.6.2023

Muuttajien taustatiedot 2021 (pdf) / (.pptx) 14.6.2023

Koulutusrakenne

Työikäisen väestön koulutustaso Etelä-Savossa on alempi kuin koko maassa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneita Etelä-Savossa on 72,7 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä, kun koko maassa luku on 74,6 prosenttia. Muuta maata alemmat lukemat selittyvät Etelä-Savon väestön korkealla ikärakenteella.

Väestön koulutusrakenne 2021 (pdf) / (.pptx) 10.11.2022

Väestöennuste

Tilastokeskusten väestöennusteen (2021) mukaan väkiluvun aleneminen jatkuu vuoteen 2040 saakka koko Etelä-Savon alueella.

Väestön ennustetaan vähenevän nykyisestä reilusta 130 000 henkilöstä 107 041 henkilöön vuoteen 2040 mennessä. Vuositasolla väestön alenema Etelä-Savossa on jopa noin 1 600 henkilöä per vuosi.

Etelä-Savon väestöennuste vuoteen 2040 (.pptx) 8.10.2021

Väestöennuste ikäryhmittäin Etelä-Savossa 2021-2040 (.pdf) / (.pptx) 17.5.2022

Lisää tietoa Etelä-Savo ennakoi-sivustolta.

Työllisyys

Työttömyys

Etelä-Savossa oli heinäkuun lopussa 5 723 työtöntä, mikä on 4 enemmän kuin vuosi sitten. Kokonaan työttömien määrä oli 219 henkilöä vuodentakaista pienempi, mutta lomautettujen määrä 223 henkilöä suurempi. Kesäkuusta kokonaan työttömien määrä nousi 106:lla eli 2 % ja lomautettujen määrä nousi 222:lla (76 %). Työttömänä oli heinäkuun lopussa 10,3 % työvoimasta.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Etelä-Savossa heinäkuun lopussa 570, mikä on 23 henkilöä ja 4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli Etelä-Savossa heinäkuun lopussa 1 791. Määrä on 57 enemmän kuin vuosi sitten ja 32 enemmän kuin kesäkuun lopussa.

Työttömyystietoja Etelä-Savossa 31.7.2023 (pdf) / (pptx) 28.8.2023

Työttömyystietoja Etelä-Savossa 31.12.2022 (pdf) / (pptx) 27.1.2023

Työttömyystietoja Etelä-Savossa 31.12.2021 (pdf) 25.1.2022

Työpaikat ja työlliset

Etelä-Savossa on reilut 49 000 työpaikkaa. Tuoreimmat tiedot vuodelta 2021 kertovat työpaikkojen määrän lisääntyneen 996 kappaleella vuodentakaiseen nähden.

Eniten lisääntyivät teollisuuden työpaikat, 719 kappaleella. Etelä-Savon eniten työllistävän toimialan eli terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikat vähentyivät 51 kappaleella.

Elinkeinorakenne 2021 (% työpaikoista) (pdf) (pptx) 16.2.2023
Työpaikat toimialoittain 2018-2021 (TOL2008) (pdf) (pptx) 16.2.2023
Työlliset toimialoittain 2018-2021 (TOL2008) (pdf) (pptx) 16.2.2023

Työllisyys- ja työttömyysaste

Etelä-Savon työllisyysaste (67,2 prosenttia) oli vuonna 2022 koko maan työllisyysastetta (73,8 prosenttia) alhaisempi ja työttömyysaste koko maan työttömyysastetta (6,8 prosenttia) korkeampi, eli 8,1 prosenttia.

Työllisyys- ja työttömyysaste 2011 - 2022 (pdf) (.pptx) 28.2.2023

Väestön pääasiallinen toiminta

Etelä-Savon maakunta on Suomen ikääntynein, ja nuorten ikäluokat ovat pienet. Työikäisten osuuden ollessa keskimääräistä pienempi huoltosuhde maakunnassa on korkea.

Väestön pääasiallinen toiminta 2000 - 2021 (pdf) (.pptx) 16.12.2022
Taloudellinen huoltosuhde 2021 (pdf) (.pptx) 16.12.2022

Aluetalous

Alueiden bruttokansantuotteen (BKT per asukas) vertailussa Etelä-Savo sijoittuu maakunnista kolmanneksi viimeiselle sijalle Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan jälkeen.

Väkiluku ja BKT maakunnittain 2020, % koko maasta (pdf) / (.pptx) 8.12.2022
BKT euroa/asukas maakunnittain 2020 (pdf) / (.pptx) 8.12.2022
BKT maakunnittain 2020, milj. € (pdf) / (.pptx) 8.12.2022

Kuntatalous

Kuntatalouden tilinpäätösten mukaan Etelä-Savon kuntien toimintakate asukasta kohden vuonna 2021 oli -6 871 €/as (v. 2020: -6 446 €/asukas vuoden 2021 aluejaon mukaan). Kuntien yhteenlaskettu vuosikate asukasta kohden oli 479 €/as (vuonna 2020: 770 €/as). Lainakanta pieneni noin 0,6 prosentilla edellisen vuoden tilinpäätöksiin verrattuna (2021: 4 177 €/as, 2020: 4 201 €/as). Tilikauden tulos asukasta kohden oli vuonna 2021 positiivinen kaikissa muissa Etelä-Savon kunnissa, paitsi Pertunmaalla, Mikkelissä ja Mäntyharjulla. Tiedot on esitetty vuoden 2022 maakunta- ja kuntajaon mukaisena (Etelä-Savossa 12 kuntaa) ja väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa.

Tilinpäätös 2021 -tietoja Etelä-Savossa kunnittain (pdf-tiedosto) / (PowerPoint-tiedosto) 17.6.2022

Kuntien elinvoima

Kuntien elinvoimamittaristoon on koostettu laajasti Etelä-Savon maakunnan kuntien elinvoimasta kertovia tilastotietoja. Tiedot löytyvät oheisesta excel-tiedostosta Etelä-Savon maakunnan lisäksi myös kunnittain. Lisäksi tiedoista on koostettu tilastokuviot kuntien käyttöön kuntakohtaisina pdf-tiedostoina.

Kuntien elinvoimamittaristo (excel-tiedosto) 21.2.2022

Etelä-Savon maakunta, tilastokuviot (pdf-tiedosto) 21.2.2022

Elinvoimamittariston tilastokuviot Etelä-Savon maakunnasta kunnittain (pdf-tiedostoja, päivitetty: 21.2.2022):
Enonkoski , Hirvensalmi , Juva , Kangasniemi , Mikkeli , Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki , Puumala , Rantasalmi , Savonlinna ja Sulkava .

Matkailu

Matkailun osuus bkt:sta on Etelä-Savossa 4,7 prosenttia, kun koko maan vastaava luku on 1,6 prosenttia vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan. Vuonna 2019 Etelä-Savossa 78 prosenttia yöpymisistä oli suomalaisia ja 22 prosenttia ulkomaalaisia. Koronapandemia iski erityisen voimakkaasti matkailualaan alkaen vuonna 2020; kysyntä onkin ollut hyvin pitkälti kotimaisen matkailun varassa. Vuonna 2021 Etelä-Savossa 94 prosenttia yöpymisistä oli suomalaisia ja 6 prosenttia ulkomaalaisia. Vuonna 2022 Etelä-Savossa 90 prosenttia oli suomalaisia ja 10 prosenttia ulkomaalaisia.

Etelä-Savon matkailun ominaispiirre on matkailutoiminnan monimuotoisuus. Suurten matkailukeskusten sijaan maakunnassa on paljon esimerkiksi maaseutumatkailu- ja mökkivuokraustoimintaa. Tilastokeskuksen rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet eivät anna täydellistä kuvaa maakunnan matkailun kokonaisuudesta, sillä majoitustilastoihin rekisteröityvät vain suuremmat, yli 20 vuodepaikan yksiköt.

Yöpymiset 01-07/2023*(ennakkotietoja) (pdf) / (.pptx) 7.9.2023

Visitory / TAK :n kuukausiraporttiin Etelä-Savon majoitus- ja matkailutilastoista pääset tästä linkistä: https://visitory.io/fi/south-savonia/

Aiempien vuosien yöpymistilastoja Etelä-Savosta:

Yöpymiset 01-12/2022*(ennakkotietoja) (pdf) / (.pptx) 3.2.2023

Yöpymiset 01-12/2021*(ennakkotietoja) (pdf) / (.pptx) 1.2.2022

Yöpymiset 01-12/2020*(ennakkotietoja) (pdf) 29.1.2021
Yöpymiset 01-12/2019 (pdf) 1.10.2020
Yöpymiset 01-12/2018 (pdf) 1.10.2020

Kesämökit 2022 (pdf) / (.pptx) 11.5.2023
Käyntikohteissa ja tapahtumissa kävijät 2010-2022 (pdf) / (.pptx) 11.5.2023

Ympäristö

Etelä-Savossa on aloittanut työnsä maakunnallinen ilmastotyöryhmä käsittelemään maakunnan ilmastokysymyksiä hallituksen ilmasto-ohjelman mukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöt Etelä-Savossa ovat maakunnittaisen vertailun alhaisimmasta päästä, noin kaksi prosenttia koko Suomen päästöistä ja saastuttavaa teollisuutta alueella on vähän.

Kasvihuonekaasupäästöt

Etelä-Savossa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti ovat 8.1 tn C02-ekv. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energian tuotannosta (rakennusten lämmitys), liikenteestä ja maataloudesta. Päästöjä aiheuttavaa teollisuutta alueella on erittäin vähän.

Tietoa kasvihuonepäästöistä alueittain löytyy SYKE:n Hiilineutraalisuomi.fi sivustolta: Kuntien ja alueiden khk-päästöt

Ennakointi

Etelä-Savon maakuntaliiton ennakointihanke ylläpitää https://www.esavoennakoi.fi/-sivustolla ajantasaista tilannekuvaa maakunnan kehityksestä, hahmottelee tulevaisuutta trendien ja kehityskulkujen valossa sekä jakaa tulevaisuustietoa ja -näkemyksiä. Sivusto on tarkoitettu kaikkien Etelä-Savon tilasta ja näkymistä kiinnostuneiden käyttöön.

Korona

Koronaepidemian vaikutukset

Tässä osiossa ylläpidetään tietoa koronaepidemian vaikutuksista Etelä-Savon työllisyyteen, yritystoimintaan ja aluetalouteen.

Diaesitys koronaepidemian vaikutuksista Etelä-Savoon, päivitetty 8.10.2021.pdf

Etelä-Savon alueellinen koronaselviytymissuunnitelma, (pdf) 26.2.2021

Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu: Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Valtioneuvoston artikkeli: Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin toinen osa (1.6.2020)

Koronakriisin jälkihoito ja jälleenrakennus: Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 2. vaiheen raportti (1.6.2020)

Etelä-Savon maakunnan selviytymisfoorumissa 17.6.2020 pidetyt esitykset:

Etelä-Savon maakunnan selviytymisfoorumissa 26.5.2020 pidetyt esitykset:

THL: Tilannekatsaus koronaviruksesta Suomessa

THL:n sivulla on tietoa mm. Suomen hybridistrategian vaikuttavuuden mittareista, epidemiatilanteesta, tietoa koronavirusnäytteiden testauksesta ja tavoitteista, sairaalahoidossa olevista henkilöistä ja tautiin liittyvistä kuolemantapauksista.

Maakunta- ja kuntakohtaista tietoa varmistuneista koronatapauksista Suomessa on luettavissa THL:n koronakarttapalvelusta.

Valtioneuvoston kanslian artikkeli: Yritystukivaiheen ja elvytyksen jälkeen tarvitaan iso sopeutuspaketti julkisen talouden vakauttamiseksi (8.5.2020)

Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Talouspolitiikan strategia koronakriisissä (8.5.2020)

Valtioneuvoston kanslian artikkeli: Hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta (4.5.2020)

Valtioneuvoston julkaisuarkisto: Koronakriisin vaikutukset ja suunnitelma epidemian hallinnan hybridistrategiaksi. Exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raportti (4.5.2020)