Uusimmat

Maakunnan ilmastoryhmä seuraa tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemistä viidellä teemalla: päästökehitys, metsien ilmastokestävyys, energiasiirtymä, maatalous ja maankäyttö sekä liikenne.

Tiekartassa läpileikkaavina tavoitteina ovat luonnon monimuotoisuus, kiertotalous, huoltovarmuus, digitalisaatio ja tiedolla johtaminen. Lisäksi maakunnassa valmistellaan parhaillaan ilmastoriskianalyysiä ja siihen pohjautuvaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmaa.

Kasvihuonekaasupäästöt jatkavat laskuaan

Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet tasaisesti. Maakunnan kokonaispäästöt laskivat 942,6 kilotonnista hiilidioksidiekvivalenttia vuonna 2022 noin 843,8 kilotonniin vuonna 2024 eli yli 10 prosenttia kahdessa vuodessa. Myös asukaskohtaiset päästöt vähenivät 7,2 tonnista 6,65 tonniin. Vuoteen 1990 verrattuna kokonaispäästöt ovat vähentyneet noin 50 prosenttia. Edistyminen näkyy myös niin sanotun päästökuilun kaventumisena ja Etelä-Savo etenee kohti vuoden 2035 tavoitetta.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen on tyytyväinen päästökehitykseen:

– Olemme puolittaneet päästöt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Etelä-Savosta ei jää kiinni Suomen päästötavoitteiden toteutuminen. Toki tavoite kohti 2035 on Euroopan kunnianhimoisin, mutta me pystymme sen tekemään, jos vielä rohkenemme investoida vihreän siirtymän potentiaaliin, biokiertotalouteen ja omavaraiseen energiatuotantoon täällä käyttölähteiden lähellä. Teknologia on puolellamme ja sitä haluamme edistää maakuntaliitonkin toimesta.

Ympäristöasiantuntija Eira Rosberg jatkaa:

– Kokonaisuutena tarkastellen Etelä-Savo etenee ilmastotiekartan tavoitteiden suuntaan erityisesti päästövähennysten, energiasiirtymän ja liikenteen sähköistymisen osalta. Samalla hiilinielujen vahvistaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät jatkuvaa huomiota.

Paastokehitys kuva — Kuva: Etelä-Savon päästökehitys ja tavoite. Päästökehityksen data Syke (2026) kaikki päästöt -laskenta.

Liikenteen päästövähennykset etenevät

Liikenteen sähköistyminen näkyy täyssähköautojen määrän kasvuna. Täyssähköautojen osuus liikennekäytössä olevista henkilöautoista nousi 0,77 prosentista vuonna 2021 jo 3,2 prosenttiin vuonna 2026. Myös raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuuri on vahvistunut: maakunnassa on nyt uusiutuvan dieselin jakelupisteitä, suurteholatausasemia sekä nesteytetyn metaanin tankkauspiste. Kehitys tukee liikenteen päästövähennyksiä, vaikka jakeluverkon laajenemisen seurantaa tarvitaan edelleen.

Metsien ilmastokestävyys ja monimuotoisuus

Metsämaan kasvillisuus on muuttunut päästölähteestä hiilinieluksi, joka on myönteinen kehitys. Vuonna 2022 kasvillisuuden päästö oli noin 500 kt CO₂-ekvivalenttia vuodessa, kun vuonna 2023 se kääntyi lieväksi hiilinieluksi. Myös kuolleen puuston määrä kasvoi hieman, mikä tukee luonnon monimuotoisuutta. Metsämaiden turvemaaperien kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 1 040:stä 1 100 kilotonniin CO₂-ekvivalenttia vuodessa. Lisäksi suojelualueiden, talousmetsien monimuotoisuuskohteiden ja luontoarvoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on pienentynyt tarkastelujaksolla. Sekapuustoisuuden määrä säilyi ennallaan.

Energiasiirtymä etenee

Energiasektorilla merkittävin myönteinen kehitys näkyy kaukolämmön päästöjen vähenemisenä. Maakunnan kolmen suurimman kaukolämmöntuottajan perusteella laskettu painotettu päästökerroin laski 45,4:stä vuonna 2022 tasolle 25,2 vuonna 2025. Erityisen voimakasta lasku on ollut Mikkelissä. Uusiutuvan energian osuus on pysynyt 57 prosentissa. Energiaomavaraisuusaste laski hieman 48 prosentista 47 prosenttiin.

Luomuviljelyalaa ja perinnebiotooppeja

Etelä-Savossa on yhteensä lähes 39 000 hehtaaria valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi perinnebiotooppeja oli vuoden 2022 inventoinnin mukaan noin 1 100 hehtaaria. Nämä alueet muodostavat tärkeän perustan maaseudun luonnon monimuotoisuuden, maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön säilymiselle ja tukevat sopeutumista. Biokaasun tuotanto on 11 gigawattituntia vuodessa, mikä tukee kiertotaloustavoitteita ja siirtymää uusiutuviin energioihin. Luomuviljelyn osuus peltoalasta on laskenut hieman 18,7 prosentista 16,4 prosenttiin vuosina 2022-2025. Myös luonnoltaan arvokkaiden maatalousalueiden osuus pieneni.

Linkki: Etelä-Savon ilmastotiekartta 2023-2035

Lisätiedot:

Eira Rosberg
ympäristöasiantuntija
p. 040 653 0507
Etelä-Savon maakuntaliitto

Heini Utunen
Maakuntajohtaja
p. 040 503 0515
Etelä-Savon maakuntaliitto