Uusimmat

Etelä-Savon kuntajohtajat ja maakuntaliitto ovat huolissaan EU:n suunnitelmista kohdentaa sieltä tulevaa rahoitusta aiempaa enemmän kansallisella tasolla päätettäväksi.

Muutos koskisi mm. alueiden kehittämiseen ja maatalouteen käytettävää rahoitusta vuodesta 2028 alkaen. Itäisen Suomen tilanteeseen toivotaan ymmärrystä ja tukea myös EU-tasolta.

Itä-Suomen ja myös Etelä-Savon tilanne on heikentynyt ja työttömyys on ennätyskorkealla. Venäjän rajan sulkeutuminen haastaa alueen elinvoimaa. Konkurssit maakunnan alueella ovat kaksinkertaistuneet vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna. Etelä-Savon kehittymistä ei edistä myöskään se, että maakuntaan jo suunnattuja aluekehityksen varoja on kansallisilla päätöksillä siirretty puolustuspoliittisiin tarpeisiin.

Itäisen Suomen ohjelmalle rahaa EU:sta

Itäisen Suomen tilanne on kansallisesti huomioitu puheissa, mutta teot puuttuvat. Vuosi sitten Valtioneuvoston julkaisema Itäisen Suomen ohjelma sisälsi lukuisia esityksiä alueen tilanteen parantamiseksi. Kuitenkaan ohjelmassa esitettyjä hyviä toimia ei ole toteutunut.

Valitettavasti itäisen Suomen vaikea asema ei näy EU-tasollakaan. Suomen hallituksen on vahvistettava viestiä Itäisen Suomen tilanteesta Euroopassa ja vaatia päättäväisesti Euroopan Unionin rahoitusta alueelle. Nyt on korkea aika, sillä helmikuussa EU komission varapuheenjohtaja, italialainen Raffaele Fitto, antaa ns. Eastern flank tiedoksiantonsa koskien unionin itäisen ulkorajan turvallisuutta ja puolustusvalmiutta. Suomen olisi pidettävä huoli, että tiedoksiannon perusteella osoitetaan jo nykyisiä EU:n yhteisiä varoja itäiseen Suomeen. Elinvoimainen Itä-Suomi vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta.

Miten käy Etelä-Savon?

Vaikka eletään vuotta 2026, Euroopan unionissa suunnitellaan jo toimintaa ja taloutta vuosille 2028-2034. Rahoitusta on käytettävissä aiempaa vähemmän aluekehittämiseen, koska puolustus- ja kilpailukykyrahoitusta kasvatetaan, mikäli kesällä 2025 komission tekemä talousarviokehys hyväksytään. Itäiselle Suomelle ja Etelä-Savolle tämä merkitsee haasteita rahoituksen painopisteiden muuttuessa.

Etelä-Savon kunta- ja maakuntajohdon huoli koskee erityisesti sitä, miten EU:sta Suomeen kohdentuvat EU-ohjelmarahat jaetaan eri ohjelmille ja alueille. Jatkossa Suomi saisi yhden rahapotin, josta se itse päättäisi kansallisesti, paljonko rahasta kohdennetaan esimerkiksi alueiden ja maaseudun kehittämiseen.

Etelä-Savossa on vuonna 2021 käynnistyneellä ja 2027 päättyvällä ohjelmakaudella käytettävissä EU:n ja Suomen valtion rahoitusta yhteensä noin 177 miljoonaa euroa sisältäen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) rahoituksen.

Etelä-Savon kuntajohtajat ja maakuntaliitto vaativat, että rahoituksen taso säilytetään samalla tasolla myös seuraavalla ohjelmakaudella. Tämä edellyttää sitä, että Suomi pitää kiinni sille kuuluvasta NSPA rahoituksesta, joka on sovittu jo Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksessa.

Näin parhaiten turvataan myös Etelä-Savon elinvoimaisuutta. Viestiään eteläsavolaiset toivat esille matkallaan Brysseliin tammikuun 2026 lopussa yhteisellä edunvalvontamatkallaan.

Kuva: Etelä-Savon viestiä vietiin EU-komission ja parlamentin lisäksi myös Naton päämajaan Brysselissä.

Lisätietoja:
Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska, mervi.simoska(at)juva.fi; puh. 0400 136 202
Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen, heini.utunen(at)esavo.fi; puh. 040 503 0515