Suoraan sisältöön

Julkaistu 17.12.2025

Etelä-Savon maakunnan ilmastopäästöjen ennakkotieto 2024 on julkaistu

Ennakkotieto vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöistä on vastikään julkaistu ja osoittaa, että Etelä-Savon luvut jatkavat alenemistaan. Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta on tärkeä osa ilmastopolitiikan toteutusta. EU:lla, Suomella, maakunnilla ja kunnilla on ilmastotavoitteita, ja seurantatietoa tarvitaan. Tieto, missä mennään, auttaa suunnittelemaan myös toimenpiteitä ja löytämään kaikkein vaikuttavimmat toimet. Ilmastonmuutoksen hillintä on edelleen kaikkein tärkein ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpide.

Tilastokeskus vastaa Suomen päästökokonaisuuden virallisesta seurannasta ja raportoinnista, mutta Suomen ympäristökeskus tarjoaa ilmastolaskennan tuloksia kunta- ja maakuntatasoisesti avoimesti kaikille hiilineutraalisuomi.fi-sivustolla. Maankäyttösektorin laskennan ennakkotieto vuodesta 2024 on julkaistu Luken sivuilla, mutta niistä ei ole vielä maakuntakohtaisia päivitettyjä tietoja ja ne eivät sisälly ao. lukuihin. Maankäyttösektorista voisi kuitenkin nostaa huomion, että puutuotteiden nielu kasvoi jopa merkittävästi. Tämä on positiivinen signaali, vaikka maakunnan puurakentamisen edistämiselle.

Kuva: Etelä-Savo käyttöperustaiset päästöt, kaikki päästöt (ei maankäyttösektoria, Syke hiilineutraalisuomi.fi)

Etelä-Savon kokonaispäästöt ovat vähentyneet 50 % vuoden 2007 tasosta ja 51 % vuoden 1990 tasosta (EU vertailuvuosi). Asukasta kohden päästöt ovat vähentyneet 42 % verrattuna vuoteen 2007  (37 % verrattuna 90-vuoteen).

Suurin päästölähde Etelä-Savon maakunnassa on tieliikenne, kolmasosa päästöistä. Liikenteen päästöt kasvoivat vuodesta 2023, etenkin koska polttoaineiden bio-osuutta alennettiin, mikä vaikuttaa suoraan perinteisten henkilö- ja kuorma-autojen yms päästöihin.

Toiseksi suurin päästölähde on maatalous vajaan neljänneksen osuudella ja siinä suurimpana sektorina on eläinten ruoansulatus, mikä heijastelee nautojen tärkeyttä maataloudessamme. Viljelysmaiden päästöjä raportoidaan pieneltä osin tässä, mutta enimmäkseen ne menevät maankäyttösektorin laskentaan, eivätkä ole tässä mukana. 

Kolmanneksi suurin ilmastopäästöjen lähde maakunnassamme on työkoneet, noin kymmenesosa. Siinä suurimpana sektorina on maa- ja metsätalouskoneet ja päästölaskennassa huomioidaan mm. metsänkäyttöilmoitusten hakkuupinta-ala. Tämä heijastelee alkutuotannon suurta merkitystä maakunnassamme ja intensiivistä metsätaloutta. Sektorin suuri osuus päästöistä merkitsee sitä, että meidän pitää pitää esillä vaihtoehtoisia käyttövoimia myös työkonepuolella. 

Kaukolämmöntuotannon päästöt ovat laskeneet selvästi 2023-24, joten neljänneksi suurimmaksi päästölähteeksi maakunnassamme on pompannut jätteiden käsittely. Siinä yhdyskuntajätteen käsittely on ylivoimaisesti suurin osuus. Päästö on laskettu jakamalla Suomen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion päästötiedot kunnille yhdyskuntajätteen osalta väkilukujen ja teollisuuden jätteiden osalta teollisuuskiinteistöjen kerrosalan perusteella. Kompostointi ja mädätys huomioidaan sekä vanhojen kaatopaikkojen päästämät kaasut. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen päästöt jaotellaan keskitetyssä ja hajautetussa jätevesien käsittelyssä aiheutuviin päästöihin, haja-asutusalueilla asuvan väestön suhteessa. Jätetilastoja ei ole suoraan saatavissa kunnittain tai maakunnittain, vaan tarkempi laskenta vaatisi omaa selvittelyä jätehuoltotoimijoilta ja silloin voitaisiin tarkastella kausiasukkaidenkin roolia.

Kaikkiaan khk-päästöt (käyttöperustaisesti, kaikki päästöt-mallilla laskettuna) maakunnassamme olivat viime vuonna noin 833,2 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Asukasta kohden se on noin 6,4 tonnia CO2e. Vertailun vuoksi Uudellamaalla se on 4 tonnia ja Pirkanmaalla 4,4 tonnia per asukas. Hiilineutraaliutta varten Etelä-Savon päästövähennysten pitää olla vain hieman enemmän kuin kaudella 2015-24, mikä ei vaikuta ollenkaan mahdottomalta. Mutta sitten tarvitsemme lisäksi laskennallisia päästöhyvityksiä esimerkiksi uusiutuvista energioista ja soiden ennallistamisesta sekä pienen, mutta kuitenkin nielun puolella olevan hiilinielun metsistä. Polku on siis olemassa, mutta toimia tarvitaan.  

Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa | Suomen ympäristökeskus

Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 tuulivoiman kasvun myötä | Tilastokeskus

Maankäyttösektori pysyy suurena päästölähteenä, mutta metsät ovat pieni nielu kasvihuonekaasuinventaarion 2024 ennakkotiedoissa | Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Eira Rosberg
P. 040 653 0507