Uusimmat

Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli marraskuun kokouksessaan maakuntaohjelman 2026–2029 luonnokseen annetut vastineet ja maakuntaohjelman luonnoksen sekä ympäristöselostuksen.
Hallitus esitti maakuntaohjelman hyväksyttäväksi maakuntavaltuustolle kokoukseen 4.12.

Maakuntahallitus otti kantaa harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen jatkuvuuden puolesta.
Koko Suomea tarvitaan maan kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Maakuntahallituksen kannanotto:

Suomen EU-liittymissopimus sitoo Suomen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisrahoitukseen. EU-komission heinäkuussa julkaisemassa esityksessä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä 2028–2034 NSPA-tukea ei ole erikseen kirjattu. Siitä huolehtiminen jäi nyt jäsenvaltion, Suomen, tehtäväksi. Asia on parhaillaan käsittelyssä eduskunnan valiokunnissa ja EU-komission lainsäädäntöehdotuksista muodostetaan kansallinen Suomen kanta (U-kirjelmät).

Etelä-Savon maakuntahallitus vaatii:

1. Suomen tulee varmistaa, että liittymissopimuksen mukainen NSPA-rahoitus jatkuu. Paitsi sopimusoikeudellisesti, myös Suomen koheesiorahoituksen kokonaissaannon kannalta tämä rahoitus tulee turvata myös tulevalla rahoituskaudella.

2. Suomen tulee tavoitella nykytasoon verrattavaa koko ohjelmakaudelle käyvin hinnoin 500 miljoonan euron suuruista NSPA-rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomelle. Näiden EU-rahoitusten tulee olla korvamerkittyjä. Asiaa koskeva asetus nykyisessä muodossaan mahdollistaa alueellisen ulottuvuuden huomiotta jättämisen ehdotetuissa kumppanuussuunnitelmissa.

3. Suomen tulee työstää samanlaisia periaatteita, kuin mihin sopimus Euroopan unionin toiminnasta 174 artiklan velvoittaa: EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasataan alueiden välisiä kehityseroja. Samaa tavoitteidenasettelua ja niitä tukevia toimia haluamme nähdä myös Suomen omassa, kansallisessa sitoumuksessa alueiden kehittämisessä.

4. Äkillisten kriisien tai poikkeuksellisten tilanteiden ratkaisemiseen ei tule käyttää EU:n aluekehitysvaroja. Kansallis-alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRPP) varat on suunnattava pitkän aikavälin rakennemuutoksen ja häiriönsietokyvyn edistämiseen ja kriisi- ja turvallisuusrahastot luoda erikseen ja niiden joustavasta käytöstä on päätettävä tarkoituksensa mukaisesti aluetasolla.

Etelä-Savon maakuntahallitus peräänkuuluttaa Suomeen yhteistä linjaa ja voimakasta uskoa, arvostusta ja sen mukaisia toimenpiteitä koko Suomeen. Koko Suomea tarvitaan niin kasvun kuin kilpailukyvyn kehittämiseen. Itäinen ja Pohjoinen Suomi on luonnonvaroiltaan rikasta, monella tavalla eurooppalaisia ja suomalaisia ratkaisuja tuottava alue, on kyse sitten puhtaasta energiasiirtymästä, biokiertotaloudesta, huoltovarmuudesta ja yleisesti omavaraisuudesta.
EU-aluekehitysrahoituksella voidaan jatkossa tukea näitäkin aloja ja ne on turvattava pohjoisille harvaanasutuille alueille, jonka poikkeavasta tukitarpeesta on sovittu Suomen vuoden 1994 EU-liittymissopimuksessa.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Arto Sepponen, puh. 044 337 0230, arto.sepponen@lh.pieksamaki.fi
Maakuntajohtaja Heini Utunen, puh. 040 503 0515, heini.utunen@esavo.fi

Linkki kokouksen esityslistaan ja materiaaleihin.

Lisätietoja kokouksesta:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Anna Reponen puh. 040 532 9153 ja Mikko Hokkanen puh. 050 544 0882 sekä maakuntajohtaja Heini Utunen puh. 040 503 0515