Uusimmat

Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä nostamalla EU:n pohjoisten ja harvaanasuttujen alueiden (NSPA) -rahoituksen merkityksen esille kannoissaan.
Perinteisesti Suomi on kuitenkin jättänyt keskeistenkin rahoitusosuuksien neuvottelun EU-prosessin viimeisiin vaiheisiin. Suomen liittymissopimuksen tausta on NSPA-tuelle niin vahva, että Itä- ja Pohjois-Suomi kannustaa hallitusta varmistamaan erityistuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Suomen tulee vaatia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erillisrahoitusta myös tulevalle vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle. Kyse ei ole alueellisesta erityistoiveesta vaan koko Suomelle tulevan EU-rahoituksen kokonaissumman nostosta sekä maamme kasvun, huoltovarmuuden ja EU-rahoituksen vaikuttavuuden edellytyksestä”, sanoo vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunnasta Lapista.

NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen saamaa EU-rahoituksen määrää

EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on kaventaa alueellisia eroja ja vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Suomen ja Ruotsin liittyessä EU:hun tunnustettiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja ankarat ilmasto-olosuhteet edellyttävät erityistoimia. Näitä pysyviä olosuhdehaittoja huomioimaan luotiin pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) erillisrahoitus, joka täydentää muuta Suomen saamaa EU-rahoitusta. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen EU-rahoituksen määrää, se ei ole pois muusta Suomen saamasta EU-rahoituksesta tai kasvata Suomen EU-maksuja.

Vastaavaa erillisrahoitusta olosuhdehaittojen perusteella saavat myös mm. Ranskan ja Portugalin merentakaiset alueet.

Suomen liittymissopimus sekä oikeusvalioperiaate velvoittavat huomioimaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet on kirjattu sekä EU:n perussopimuksiin että uuteen kumppanuusasetukseen. Lisäksi Suomen hallitus on linjannut tukevansa NSPA-erillisrahoituksen jatkumista, ja Euroopan parlamentissa on esitetty sen korvamerkinnän palauttamista.

Panostamalla Itä- ja Pohjois-Suomeen, voidaan harvaan asutusta alueesta muodostaa EU:lle strateginen voimavara. Alue on keskeinen puhtaan teollisen siirtymän, kriittisten raaka-aineiden saatavuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Samalla se muodostaa EU:n pohjoisen ja itäisen ulkorajan, jonka elinvoima on suoraan yhteydessä Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen. Siksi koheesiopolitiikka NSPA-alueella on luonteeltaan kaksikäyttöinen väline: se vahvistaa yhtä aikaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Ilman NSPA-rahoitusta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuudet heikentyisivät merkittävästi.

Suomessa tulevan rahoituskauden valmistelu on ollut vahvasti kansallista ja ministeriövetoista

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat huolissaan seuraavan EU-rahoituskauden valmistelun suunnasta, jossa tavoitteena näyttää olevan keskittää rahoitusta entistä enemmän kansalliseen ohjaukseen. Jos alueelliset ohjelmakokonaisuudet ja korvamerkinnät heikentyvät, vaarana on, ettei rahoitus kohdistu alueiden todellisiin tarpeisiin eikä EU:n yhteisiä tavoitteita saavuteta. Tulevaisuuden hyvinvointi ja julkisen talouden vakauttaminen edellyttävät kasvua ja rahoituksen vaikuttavuutta, joka tehdään alueilla.

Jos Suomi siirtää EU:n aluekehittämiseen tarkoittaman rahoituksen osaksi kansallista rahoituskehystä, tämä tarkoittaa kaikkien Suomen maakuntien osalta sitä, etteivät EU:n koheesiopolitiikan tavoitteet toteudu kuten EU on tarkoittanut.

”Koemme, että tässä valmistelussa aito alueellinen kumppanuus puuttuu, vaikka EU näkee maakunnat rahoituskauden valmistelun keskeisinä kumppaneina. Aluekehittämisen keskittäminen alueilta pois ei tee järjestelmästä tehokkaampaa tai tuloksista parempia. Vaikuttavin tapa käyttää EU:n aluekehitysrahoja syntyy paikkaperustaisesti, alueiden omiin vahvuuksiin ja tarpeisiin nojaten”, tiivistää vs. maakuntajohtaja Takkula.

Lisätietoja:

UKK - Suurin osa Suomea -verkkosivu

Hannu Takkula
vs. maakuntajohtaja
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyön puheenjohtaja
Lapin liitto
hannu.takkula(at)lapinliitto.fi
p. 0400 203 300

Heini Utunen
maakuntajohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto
heini.utunen(at)esavo.fi
p. 040 503 0515

Kari Aalto
johtaja
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
p. 040 773 8888
kari.aalto(at)eastnorth.fi

Hanna Honkamäkilä
pääsihteeri
Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelu
p. 040 685 4040
hanna.honkamakila(at)pohjois-pohjanmaa.fi