Suoraan sisältöön

Julkaistu 10.10.2025

Itäinen Suomi laittaa vauhtia metsäbiotalouden jalostusarvon nostamiseen

Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelma rahoittaa kolme hanketta, joissa kehitetään sivuvirtojen käyttöä, teollisuusrakentamista ja hiilidioksidin hyötykäyttöä.

Valtioneuvosto myönsi 2,4 miljoonaa euroa Itäisen Suomen ohjelman toimeenpanoon ja valitsi työn koordinoijaksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton. Liitto määritteli tavoitteet ja toimenpiteet yhdessä muiden itäisen Suomen maakuntien kanssa. Päätavoitteena on metsäbiotalouden arvonlisän nostaminen. Hankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä itäisessä Suomessa.

Kasvuohjelmasta rahoitettiin kolmen hankkeen kokonaisuus, joka kattaa koko ketjun puun tuottamisen kehittämisestä sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kohti kemiallisen ja mekaanisen teollisuuden jalostetumpia tuotteita.

Rahoituksen saivat:

  • Kestävää arvonlisää Itä-Suomen metsäbiotaloudesta (KELMI)
  • Puurakentamisen kehitysalusta
  • Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella (ISKU).

Mukana on toimijoita kaikista Itä-Suomen maakunnista.

Kuva: Uusien hankkeiden tavoitteena on metsäbiotalouden arvonlisän nostaminen.

Metsien sivuvirroista kestävää arvonlisää

KELMI-hankkeessa kehitetään Itä-Suomen metsäbiotalouteen ratkaisuja, joiden avulla pyritään lisäämään olemassa olevien metsätalouden tuotteiden ja palvelujen arvoa sekä luomaan arvonlisää sivuvirtojen hyödyntämisen, kiertotalouden edistämisen ja uusien tuotteiden kehittämisen kautta.

”Myönnetyllä hankerahoituksella haluamme edistää alueen metsäbiotalouden uudistumista ja nostaa sen arvonlisää kestävällä tavalla. Metsäbiotalouden tulevaisuus rakentuu perinteisen mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden lisäksi yhä vahvemmin puun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen sivuvirtojen, uusien tuotteiden ja älykkäiden ratkaisujen avulla”, toteaa KELMI- hankkeen vastuujohtaja apulaisprofessori Antti Kilpeläinen Itä-Suomen ylipistosta.

Hanke tuo yhteen käytännön metsänhoidon kehittämisen, kiertotalouden ja korkean jalostusarvon tuotteet. Samalla se vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa ja vastaa globaaleihin ilmasto- ja resurssihaasteisiin.

”Näemme KELMI-hankkeen mahdollisuutena luoda pohjaa uusille liiketoimintamalleille ja aidosti kasvattaa metsäbiotalouden arvonlisää”, Kilpeläinen jatkaa.

Hankkeen partnereina ovat Oulun yliopisto ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Puusta voi rakentaa vaativiakin teollisuusrakennuksia

Puurakentaminen voi tuoda merkittävää lisäarvoa teollisuusrakentamiseen. Ilmastohyötyjen lisäksi puu mahdollistaa korkean esivalmistusasteen, moduulirakenteet, rakenteiden purettavuuden ja siirrettävyyden, maanjäristyskestävyyden sekä erinomaiset palonkesto-ominaisuudet.

”Puurakentamisen kehittämisen mahdollisuus on teollisuusrakentamisessa”, linjaa Karelia ammattikorkeakoulun Mikko Matveinen, joka toimii Puurakentamisen kehitysalusta -hankkeessa projektin johtajana.

Hankkeessa kehitetään skaalautuvia teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat puun käyttöä vaativissa teollisuuskohteissa.

Hankekonsortion muodostavat Karelia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Hiilidioksidi talteen ja hyötykäyttöön

Itäinen Suomi kohti uutta teknologiaa ja yritystoimintaa CCUS-tutkimus- ja teknologiakeskuksella -hankkeessa pureudutaan Itä-Suomen energiantuotannon ja päästöjen hillinnän teemoihin.

”Keskeistä on biogeenisen eli uusiutuvien luonnonvarojen jalostuksesta syntyvän hiilidioksidin talteenottoa ja jatkojalostusta toteuttavien teknologisten ratkaisujen kehittäminen”, korostaa professori Antti Haapala, joka on hankkeen vastuuhenkilö Itä-Suomen yliopistossa.

Piipusta napatusta hiilidioksidista tuotetaan tutkijoiden yhteistyöllä erilaisia kemikaali- ja materiaalituotteita. Näillä pyritään tulevaisuudessa korvaamaan öljystä tehtäviä jalosteita.

Samalla hanke vahvistaa Itä-Suomen alueella näiden teemojen tutkimusta ja koulutusta.

Hankkeen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus ja Business Joensuu.

CCUS tulee sanoista Carbon Capture, Utilization, and Storage eli hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi.


Artikkelin kirjoittaja, metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta toimii Itäisen Suomen metsäbiotalouden uudet avaukset -kasvuohjelman koordinaattorina.

Yhteystiedot:
sari.koivula@pohjois-karjala.fi, puh. 040 5186326