Suoraan sisältöön

Julkaistu 03.03.2023

Itäisen Suomen liikennehankkeita tulee jouduttaa koko maan huoltovarmuuden varmistamiseksi

Itä-Suomen maakunnat edellyttävät, että perusväylänpidon rahoitus on nostettava pysyvästi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vähentämisen myös tärkeillä pääväylien ulkopuolisilla osuuksilla. Mahdollisimman suuri osa kuljetuksista olisi saatava raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä.

Väyläverkon investointiohjelman luonnos vuosille 2024–2031 oli pettymys Etelä-Savolle, Kainuulle, Pohjois-Karjalalle ja Pohjois-Savolle. Alueelle tärkeille liikenteen kehittämishankkeille luvataan luonnoksessa pientä tai olematonta rahoitusta. Esitetyllä rahoituksella ei kurota edes korjausvelkaa kiinni. Maakunnat ovat antaneet luonnoksesta yhteisen lausunnon.

Liikenneasioihin palattiin Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa torstaina 2.3. Kokouksessa hyväksyttiin päivitetyt itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämisen yhteiset kärkitoimet ja -hankkeet, joita on valmisteltu puheenjohtajamaakunta Etelä-Savon johdolla. Edellisen kerran alueen yhteiset liikennekärjet sovittiin 24.3.2021.

Itä-Suomen maakunnat edellyttävät, että perusväylänpidon rahoitus on nostettava pysyvästi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vähentämisen myös elinkeinoelämän kuljetuksille ja matkailuliikenteelle tärkeillä pääväylien ulkopuolisilla maanteillä ja rautateillä.

Maakunnat korostavat, että huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tarpeet korostuvat Ukrainan sodan takia myös liikennejärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä. Erityisesti metsäteollisuuden puunhankinta kotimaasta on lisääntynyt, mikä edellyttää vesiväylien ja maayhteyksien parantamista. Mahdollisimman suuri osa kuljetuksista olisi saatava raiteille niin kustannus- kuin ympäristösyistä. Huoltovarmuutta parantaisi myös kattava alueellinen liikenteen solmupisteverkosto, jossa olisi eri liikennemuotoja yhdistäviä terminaaleja.   

Itä-Suomen yhteiset esitykset väyläverkon investointiohjelmaan rataverkon osalta ovat

Karjalan radan välityskyvyn parantaminen, kehittäminen ja nopeuden nosto

  • Luumäki-Joutseno-kaksoisraide (ka. 250 M€). Ratasuunnittelu aloitettu.
  • Imatra-Joensuu-rata (ka. 330 M€). Ratasuunnittelu käynnistymässä.

Savon radan välityskyvyn parantaminen, kehittäminen ja nopeuden nosto (Proxion Oy:n v. 2021 laatiman Kouvola–Kajaani-rataosan selvityksen mukaan ka. 791 M€)

  • Kouvola-Kuopio-radan parantaminen ja nopeudennosto. Tarveselvitys tekeillä.
  • Kuopio-Kajaani-radan parantaminen. Tarveselvitys tekeillä.

Tieverkon osalta investointiohjelmaan esitettävät hankkeet ovat

Tiesuunnitelmat valmiina

  • Vt23 liikennejärjestelyjen loppuunsaattaminen välillä Varkaus-Viinijärvi (ka. 35 M€)
  • Vt5 Leppävirta-Kuopio (ka. 140–150 M€)
  • Vt22 kehittämisen jatkaminen välillä Kajaani-Muhos (ka. 46 M€)

Tiesuunnitelmat valmistumassa

  • Vt5 Valkeinen–Taipale (Nerkoon ohitustie) (ka. 55–65 M€)
  • Vt9 Vartiala-Riistavesi (ka. 35 M€)
  • Vt9 Välikangas–Honkalampi (Ylämyllyn eritasoliittymä, ka. 49 M€)

Yleissuunnitelmat valmiina

  • Vt5 Hietanen-Pitkäjärvi (ka. 113 M€)

Neuvottelukunta nimesi tavoitteeksi alle kolmen tunnin palvelutason saavuttamisen maakuntien ja Helsingin välillä, mikä tarkoittaa käytännössä lentoliikenteen vuorotarjontaa Kuopioon, Joensuuhun, Kajaanin ja Savonlinnaan.

Itä-Suomen neuvottelukunta on yhteistyöelin, joka edistää alueen yhteisiä asioita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Neuvottelukuntaan kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien liittojen johtavat luottamushenkilöt, maakuntajohtajat ja alueen kansanedustajat.  Etelä-Savo toimii neuvottelukunnan puheenjohtajana vuonna 2023.

Lisätiedot: Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, p. 050 500 2584, pentti.makinen@esavo.fi