Julkaistu 24.05.2021
Saimaa-ilmiön loppukiri käynnistyi, edessä on raadin vierailu, hakemuksen esittely ja Saimaan suuri kisakatsomo
100-sivuinen hakukirja oli pitkän matkan juoksu. Tulevan yhdeksän päivän aikana edessä on loppuhuipennus, jonka Saimaa-ilmiön tiimi vetää itäisellä ilolla!
Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan 2. kesäkuuta Helsingissä. Loppukilpailussa ovat mukana Tampere, Oulu ja Savonlinna. Valinnan tekee yhdeksänjäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati, jonka jäsenistä viisi vierailee hakijakaupungeissa tällä viikolla. Saimaa-ilmiön eli Savonlinnan ja samalla koko Saimaan alueen vieraaksi raati saapuu perjantaina 28.5.
Kandidaattikaupungit ovat suunnitelleet raadille kuuden tunnin ohjelman, jonka aikana esitellään hakemuksen huippukohtia ja kulttuuritarjontaa. Raadista vierailuihin osallistuvat Kai Amberla (Suomi), Beatriz Garcia (Yhdistynyt kuningaskunta), Paulina Florjanowicz (Puola), Alin-Adrian Nica (Romania) ja Riitta Vanhatalo (Suomi). Lisäksi vierailuihin osallistuu Euroopan komission ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia.
”Oli iloinen yllätys, että saamme raadin oikeasti vieraaksemme, olimme varautuneet virtuaaliseen vierailuun. Sen voin jo etukäteen paljastaa, että vierailun punainen lanka tulee olemaan sama kuin hakukirjammekin: kutsumme raadin tutustumaan elämiseen taitoomme, jossa yhdistyy juuremme, kulttuurimme ja luontosuhteemme,” Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen kertoo.
2.6. saamme tietää tuloksen
Vierailun jälkeen Saimaa-ilmiöllä on edessään vielä maanantaina 31.5. Helsingin kulttuuritalolla hakemuksensa perinpohjainen esittely. Keskiviikkona 2.6. puolilta päivin julkaistaan voittaja.
”Kuka tahansa meistä voittaakin, on Suomella edessään kulttuurin juhlavuodet, jotka huipentuvat 2026. Saimaan rannoilla itse haku on käynnistänyt muutoksen, joka on jo voitto itsessään: eri alueiden ja alojen välinen yhteistyö, kulttuurin näkeminen strategisena muutosvoimana sekä yhteinen visio Itä-Suomesta pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalla houkuttelevana kohteena on saanut meidät puhaltamaan yhteen hiileen,” Kaasinen sanoo.
Hakemuksien arviointi perustuu EU-kriteereihin, joihin kuuluvat kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien valikoima ja monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia, suunnitelmat kehittää kulttuurialaa ja luovia aloja, toimien laajuus ja laatu, hankkeen toteutuksen uskottavuus, osallisuus sekä hankkeen hallinto.
Miksi Saimaa-ilmiö?
Saimaa-ilmiön hakemus on kansainvälinen esimerkki siitä, kuinka pienemmät kaupungit ja alueet voivat nousta pandemian jälkeen esiin osaamisellaan ja kuinka kulttuurin voi linkittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
”Meillä on pienempi budjetti kuin muilla, mutta sitoutuminen aina päättäjätasolta yhdistyksiin ja yksittäisiin toimijoihin, yrityksistä oppilaitoksiin on esimerkki siitä, että rahalla ei voi kaikkea mitata. Saimaa-ilmiön hakemus on rohkeasti erilainen. Siksi Saimaa-ilmiön ja Savonlinnan valinta kulttuuripääkaupungiksi olisi avaus myös uudenlaiselle kulttuuripääkaupunki-ajattelulle," Kaasinen toteaa.
Liity mukaan!
Lue lisää kisakatsomoista täältä.
Liity mukaan Saimaan suuren kisakatsomoon täältä.
Kuva: Ritva Astikainen. Kuvassa osa Saimaa-ilmiön tiimistä valmistautumassa Olavinlinnan livelähetykseen, vieraanaan Jani Halme.