Julkaistu 25.11.2025

CASPER-hanke Somogyssa: esimerkkejä sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseen

CASPER (Interreg Europe) -hankkeen viimeisin kokous järjestettiin 14.–15. lokakuuta 2025 Hajmásissa, Somogyn läänissä Unkarissa.

Hankkeen tapaaminen kokosi yhteen hankekumppanit Unkarista, Puolasta, Italiasta, Ranskasta ja Suomesta keskustelemaan projektin tähänastisista tuloksista ja tulevista askelista. Hanke jatkuu kevääseen 2027.

Ytimessä hyvät käytänteet

Interreg Europe -hankkeiden ytimessä on toisilta oppiminen. Kahden vuoden aikana eri alueet Euroopan eri puolilta ovat jakaneet toisilleen hyviä käytänteitä. Mahdollisia ohjelmatason kehittämiseen liittyviä elementtejä on tunnistettu eri maiden esimerkeistä:

• Kolmannet tilat: monikäyttöiset vapaaehtoisuuteen perustuvat kohtaamispaikat, jotka muodostuvat paikallisten tarpeiden ympärille ja täydentävät palvelutarjontaa järjestökentän yhteistyössä, mm. kursseja ja koulutusta, lasten iltapäivähoitoa ja digineuvontaa. Erityisesti Ranska näyttää tässä esimerkkiä.
• Nuorten aktivointi: työelämävalmiudet, yrittäjyysosaaminen, vapaaehtoistoiminta.
• Kulttuuri ja matkailu: taidefestivaalit, julkinen taide, pienet niche-museot, tilojen uusiokäyttö, gastronomia- ja urheilutapahtumat. Erityisesti Italia ja Puola ovat esitelleet näistä kiinnostavia esimerkkejä.
• Silver economy: taloudellista toimintaa, joka liittyy ikääntyvään väestöön ja heidän tarpeisiinsa. Kattaa laajan kirjon tuotteita, palveluja ja innovaatioita, jotka tukevat yli 50-vuotiaiden hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua.
• Third age university: ikääntyneille suunnattu ja kohdennettu koulutus- ja harrastustoiminta (esim. kielikurssit, kuorot, vesijumppa).
• Rajanylittävät urheilutapahtumat: juoksu- ja pyöräilykilpailut, melonta- ja soututapahtumat, sauvakävelyn mestaruuskisat.
• Koordinoitu maakuntatason sateenvarjohanke: yhteinen verkkosivusto, mentorointi, erilaiset yhteistyöfoorumit ja pilottikokeilut.

Esimerkkejä Unkarista

Somogyssa on muiden partnereiden hyvistä käytänteistä inspiroituneena käynnistynyt ohjelma, jossa tavoitteena on tukea sosiaalista osallisuutta ja inhimillistä kehitystä maaseutualueilla. Ohjelmaa rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) ja Unkarin valtio. Ohjelman hankkeet auttavat kuntia luomaan uusia paikallisia palveluja erityisen palvelukartan pohjalta, jossa arvioidaan mahdollisuutta päästä sosiaali- ja lastensuojelupalveluihin, terveys- ja ennaltaehkäisyohjelmiin sekä yhteisö- ja kulttuurielämään. Kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret, naiset, vähävaraiset, alueen romaniväestö ja ikääntyneet.

Keskeinen havainto on, että haasteet eivät liity infrastruktuuriin, vaan ihmisten osaamiseen, organisointiin ja tavoittamiseen. Alueella toteutetaan laajoja ”sateenvarjohankkeita”, kuten temaattisia työpajoja, yhteistyöfoorumeita ja koulutuksia. Pilottikokeilut sisältävät terveys- ja kulttuuriohjelmia, nuorten sitouttamishankkeita, paikallisidentiteetin vahvistamista, liikkuvia terveyspalveluja sekä keskustelutilaisuuksia mielenterveydestä.

Eläkeläiset elinvoiman lähteenä

Kiinnostava paikallinen esimerkki liittyi saksalaisten eläkeläisten muuttoliikkeeseen Somogyn alueelle ja sen vaikutuksesta paikallisyhteisöjen elämään.

Yli 60-vuotiaiden ulkomaalaisten osuus Unkarissa on kasvanut, erityisesti maaseutukylissä. Saksalaiset muodostavat merkittävän osan tästä ryhmästä. Saksalaisten eläkeläisten muutto tuo merkittävää kysyntää kiinteistömarkkinoille alueilla, joilla väestökato ja tyhjät rakennukset ovat olleet ongelma. He ostavat ja kunnostavat vanhoja taloja, mikä nostaa kiinteistöjen arvoa, luo työtä paikallisille rakennus- ja remontointiyrityksille sekä edistää infrastruktuurin säilymistä.

Tämä investointivirta toimii vastavoimana maaseudun rapistumiselle, mutta voi myös aiheuttaa hintapaineita, mikä vaikeuttaa paikallisten nuorten asunnonhankintaa.

Vaikka saksalaiset eivät välttämättä juuri asioi lähikaupoissa, he käyttävät muista paikallisia palveluja, kuten puutarhanhoito, hiustenleikkuut ja pienet korjaus- ja remontointityöt. Osa ryhtyy yrittäjiksi erityisesti maatalouteen (luomutuotanto) ja matkailuun (B&B-majoitus). Iso ongelma kuitenkin on se, että harva saksalaisista eläkeläisistä osaa paikallista kieltä. He osallistuvat kyläjuhliin, mutta eivät esimerkiksi paikallispolitiikkaan tai muuhun paikalliseen vaikuttamiseen.

Saksalaisten eläkeläisten muuttoliike voi toimia kehityksen moottorina Somogyn vähäväkisellä maaseudulla: se tuo investointeja, monipuolistaa taloutta ja vahvistaa yhteisöjä. Samalla se edellyttää tasapainoilua kieli- ja kulttuurihaasteiden, palvelutarpeiden ja hintapaineiden keskellä. Ilmiö voi olla ratkaiseva tekijä maaseudun elinvoiman säilyttämisessä, jos paikalliset ja muuttajat löytävät yhteistyön.

Älykästä sopeutumista Etelä-Savossa

Etelä-Savossa yhtenä tavoitteena on ollut älykkään sopeutumisen viitekehyksen jalkauttaminen kuntien kehittämistyöhön. Älykäs sopeutuminen on kokoava ajattelu- ja suhtautumistapa, jonka tarkoituksena on kasvun tavoittelun sijaan kehittää uudenlaisia strategioita, suunnitelmia ja politiikkatoimia varauduttaessa väestön vähenemiseen ja siitä aiheutuvien muutosten hallintaan uusiutumalla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Kesän 2025 aikana koottiin kysely Etelä-Savon kuntien edellytyksistä ja valmiudesta älykkään sopeutumisen viitekehyksen hyödyntämiseen kuntien kehittämisessä. Vastauksia saatiin jokaisesta Etelä-Savon kunnasta.

Vastausten perusteella älykäs sopeutuminen on ollut kunnissa vähintäänkin esillä, ajattelutapa nähdään yhteensopivana kuntien tavoitteiden kanssa, ja se nähdään mahdollisena lähtökohtana kuntien kehittämiselle. Kunnat myös omaavat ainakin jonkinlaista kykyä luoda uusia ja innovatiivisia ratkaisuja väestön ikääntymisen ja vähenemisen aiheuttamiin ongelmiin.

Etelä-Savon kunnissa on toteutettu monia älykkään sopeutumisen aihealueisiin sopivia toimenpiteitä. Vastaajat ovat kokeneet kuntien panostavan erityisesti palveluihin, digitalisaatioon ja alueen mielikuvaan. Puutteita koettiin puolestaan olevan innovaatiotoiminnan edistämisessä ja toimintojen uudistamisessa kokeilujen avulla. 

Etelä-Savossa on myös pilotoitu palvelumuotoilun hyödyntämistä alueen asukkaiden osallistamisessa ja paikallisten tarpeiden tunnistamisessa. Hankkeen puitteissa on järjestetty 10 työpajaa (Mäntyharjulla, Juvalla, Sulkavalla, Rantasalmella ja Enonkoskella), joihin on osallistunut 141 henkilöä.

Pääkuva: Hankekoordinaattori Jatta Juhola esittelee CASPER-hankkeen tuloksia Etelä-Savon osalta.
 

Kirjoittaja:

Projektikoordinaattori Jatta Juhola