Suoraan sisältöön
Seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa laativat yhdessä mineraalialan toimintasuunnitelman vuoteen 2031.

Julkaistu 18.11.2026

Itä- ja Pohjois-Suomi tavoittelee vastuullisen mineraalialan edelläkävijyyttä 

Seitsemän Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaa laativat yhdessä mineraalialan toimintasuunnitelman vuoteen 2031.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia yhdistää pohjoisuus, harva asutus ja luonnonvarojen rikkaus.  Haluamme toimia kestävästi kaikissa luonnonvaroissa, myös mineraalialalla. Maakuntaliitot ovat eri aloja ja intressejä yhteensovittava toimija. Haluamme, että itä- ja pohjoissuomalainen osaaminen ja luonnonvarat hyödyttävät suomalaisia yrityksiä eivätkä valu ulkomaisille yrityksille. 

Mineraalialan toimintasuunnitelmassa tuodaan esiin Etelä-Savon Saimaa ilman kaivoksia -päätös, joka on maakuntaohjelmassammekin. Etelä-Savossa kontribuutio on mineraalialalle soveltuvan osaamisen, kuten vesialan ja ympäristödatan hyödyntäminen.

Mineraalialan strateginen merkitys on kasvanut. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, puhdas siirtymä ja huoltovarmuus korostavat alan roolia. Samalla odotukset ympäristövastuusta, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja toiminnan sosiaalisesta hyväksyttävyydestä kasvavat. Itä- ja Pohjois-Suomessa on huomattavat metalli- ja mineraalivarannot sekä laajaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja koulutustarjontaa. Yhdeksän Suomen 11:stä EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (Critical Raw Materials Act, CRMA) mukaisesta strategisesta hankkeesta sijaitsee alueella. 

Itä- ja Pohjois-Suomen mineraalialan toimintasuunnitelma 2027–2031 kokoaa maakuntien vahvuudet yhteisen kehittämistyön pohjaksi. Toimintasuunnitelman valmistelusta vastasivat vuosina 2025–2026 yhteistyössä Lapin liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan liitto laajaa sidosryhmäverkostoa osallistamalla. 

Suunnitelma päivittää aiemman kaivannaisalan toimintasuunnitelman. 

Toimintasuunnitelman strategiset painopisteet ovat: 

  • osaaminen ja TKI-ekosysteemit 

  • vastuullinen mineraaliala ja kestävä luonnonvarojen käyttö 

  • mineraalien arvoketjut ja aluetalous 

  • turvallinen, ennakoitava ja kilpailukykyinen toimintaympäristö.  
     

Etelä-Savon osaamista ja toimijoita halutaan tuoda mukaan erityisesti vastuullisen mineraalialan ja kestävän luonnonvarojen käytön kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa vesivastuullisuutta ja vesienhallintaa, edistää kiertotaloutta ja sivuvirtojen hyödyntämistä sekä parantaa toiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä ja vuorovaikutusta. 

Yksi suunnitelman toimenpiteistä on kartoittaa mahdollisuuksia mineraalialan ja muun teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen eri toimialojen välillä sekä käynnistää tätä tukeva pilotti. Esimerkiksi biotalouteen kehitetty toimintamalli tai teknologia voi soveltua myös mineraalialalle. Näin eteläsavolaista osaamista voidaan hyödyntää kehittyvällä alalla, jonka strateginen merkitys on voimakkaasti kasvanut.   

Suunnitelmaan on nostettu joka maakunnasta erityisen mielenkiintoinen seurattava pilotti. Etelä-Savosta on mukana INNOMIN – Innovaatioverkostolla ympäristötehokkuutta mineraalien jalostuksen prosesseihin -hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja kaivosteollisuuden valmistusprosesseihin.  

Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi Itä- ja Pohjois-Suomen mineraalialan toimintasuunnitelman kokouksessaan 16.11.2026. 

Kuva: Mineraalialan arvoketju pelkistettynä, piirros: Mia Rouvinen

Kirjoittaja:
Ympäristöasiantuntija Eira Rosberg