Julkaistu 27.10.2026
EU:n uudet politiikka- ja ohjelmalinjaukset luovat uskoa Itä-Suomelle
Euroopan unionin politiikassa vahvistuu ajattelu, joka tukee poikkeuksellisen voimakkaasti Itä-Suomen vahvuuksien täyttä hyödyntämistä ja vahvan tulevaisuuden rakentamista.
Turvallisuus, saavutettavuus ja luonnonvara-alan resurssit vihreään, puhtaaseen siirtymään sekä omavaraisuusalaan ovat EU:n yhteisiä strategisia intressejä, eivät yksittäisiä kansallisia alueellisia kysymyksiä.
Nykyinen EU:n komissio on tehnyt vahvaa ja rohkeaa politiikkaa esittämällä uusia, tasapainoisia ohjelmia juurikin meidän kaltaistemme alueiden tueksi. Tästä linjasta voi ottaa nyt koppia Suomessakin. Rohkea uusi avaus on Oikeus jäädä -aloite (Right to Stay). Sen lähtökohta on, että ihmisen ei pitäisi joutua muuttamaan kotiseudultaan vastoin tahtoaan, vaan alueita rakennetaan siten, että uuden työn sijoittuminen, toimivat yhteydet ja palvelut ratkaistaan, ja kilpailukykymme voi parantua näiden kautta.
EU:n itäisten raja-alueiden politiikka osuu kovaan ytimeen. Venäjän hyökkäyssodan seuraukset näkyvät meillä EU:n itärajan alueilla talouden, kaupan, matkailun ja verkkoyhteyksien häiriöinä, investointien vähentymisenä, sijoittumisen haasteina sekä turvallisuuskustannuksina. EU:n vastauksessa painottuvat turvallisuus ja resilienssi, alueiden kasvu ja hyvinvointi, paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen, yhteydet ja työvoimapulaan vastaaminen.
EU:n biotalousstrategia tarjoaa vahvan kasvunäkökulman, jossa biotalous on kilpailukyvyn, vihreän siirtymän ja kestävyyden mahdollistaja. Painopisteitä ovat innovaatioiden kaupallistaminen, biopohjaisten tuotteiden markkinoiden kasvattaminen, biomassan kestävä käyttö sekä maaseutualueiden työpaikkojen ja toimeentulon vahvistaminen. Metsiin, uusiutuviin luonnonvaroihin, tutkimukseen ja osaamiseen nojaavalle Itä-Suomelle tämä muodostaa luontevan mahdollisuuden tavoitella nykyistä suurempaa arvonlisää luonnonvaroista, ja tuleva kilpailukykyrahasto rahoittaa tätä sektoria yhtenä prioriteettina.
Arktisen politiikan merkitys puolestaan kasvaa turvallisuusympäristön muutoksen myötä ja EU:n tuoreessa arktisessa strategiassa korostuvat turvallisuus, ilmasto, talous ja ihmiset sekä muun muassa resilientti infrastruktuuri ja kestävät taloudelliset mahdollisuudet. Suomen arktisen ja itärajan politiikan välille on perusteltua rakentaa vahva yhteys. Pohjoinen ja itäinen Suomi muodostavat yhdessä EU:n turvallisuuden, huoltovarmuuden ja saavutettavuuden kannalta strategisen alueen.
Itä-Suomelle kiinnostavan mahdollisuuden tarjoaa myös tuore EU:n saaristostrategia, jossa tunnistetaan rakenteellisiksi seikat kuten saavutettavuus, korkeat liikkumiskustannukset, pienet markkinat ja väestöstruktuuri, mutta samalla yrittäjyyden ja matkailun potentiaali. Seuraavaksi EU:n tulisi tunnistaa myös sisävesien ja sisäsaariston erityisolosuhteet.
Itä-Suomen kannalta nämä kaikki raikkaat ja ajankohtaiset EU:n ohjelmat ja politiikka-alat merkitsevät mahdollisuutta kytkeä turvallisuus, elinvoima, infrastruktuuri ja investoinnit samaan, vaikuttavaan kokonaisuuteen, joista harvaan asutut alueet saavat uusia rakennuspalikoita taloudelliseen toimeliaisuuteen ja menestykseen.
Siinä kehityksessä niin ihmisten kuin yritysten sijoittuminen siirtyy uudelle aallolle ja Itä-Suomi on Euroopan turvallisuuden, resilienssin ja kestävän biotalouden strateginen alue, johon niin Suomen kuin EU:n kannattaa investoida, jotta lisäämme omavaraisuutta, turvallisuutta ja kestävää kasvua.
Heini Utunen
Maakuntajohtaja