Julkaistu 22.09.2025
Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta YhES pureutui työllisyysasioihin
Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta YhES kokoontui 27.8. ajankohtaisen työllisyysteeman ympärillä. Teemaan syvennyttiin sekä työllisyysalueiden esittelyillä Mikkelistä, Keski-Savosta ja Savonlinnasta että järjestöjen näkökulmasta. Kuntouttavan työtoiminnan tilannetta esiteltiin Eloisan toimesta.
Kaikissa edellä mainituissa teemoissa on muutosten myötä myös jonkin verran haasteita, jotka koskettavat paitsi heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä myös järjestöjen toimintaedellytyksiä, jotka ovat vaarassa leikkausten myötä. Rahoitusasioita ja vinkkejä hankehakemuksiin tuotiin esiin Ely-keskuksen ja Jelppis-hankkeen puolelta.
Työllisyyden ja työttömyyden asiat kytkeytyvät monesta suunnasta järjestöihin
Maakuntajohtaja Heini Utunen esittäytyi YhESin jäsenistölle ja kertoi näkevänsä YhESissä ja järjestöissä paljon joukkovoimaa. Maakuntajohtaja tunnistaa YhESin roolin alukehittämisen lisäksi keskeisenä myös edunvalvontatyössä. Utunen muistutti oman maakuntamme näkökulmasta karusta faktasta: joka päivä tulee yksi työtön lisää.
Puheenjohtaja Mali Soininen otti kokousta avatessaan esiin järjestöjen leikkaukset ja suuren huolen tämän asian osalta. Järjestöjen rooli on keskeinen erityisesti putoavien ihmisten tukijana ja köyhät lapsiperheet ovat leikkausten kärsijöitä. Kannanotto YhESiltä on tekeillä ja lähtee syyskuussa eteenpäin.
Työllisyysalueet Etelä-Savo
Mikkelin, Savonlinnan ja Keski-Savon työllisyysalueilta oli mukana toimijat, jotka nostivat keskeiset asiat työllisyysalueidenuudistuksen näkökulmasta. Pekka Patama esitteli tuhdin paketin faktoja ja lukuja uudistuksesta ja alueen tilanteesa ja nosti ”tempputyöllistämisen” käsitteen: Säästettiinkö väärässä kohtaan, kun haluttiin eroon kuntien ”tempputyöllistämisestä”? Leikkaukset ovat iskeneet lujaa ja erityisesti huoli pitkäaikaistyöttömistä on suuri. YhES:in vammaisjärjestöjä edustava Sanna Paasonen nosti esiin kysymyksen haastavasta vammaisten työllistymistilanteesta.
Anna Tolvanen (Varkaus /Pieksämäki) kertoi Keski-Savon työllisyysalueen tilanteesta. Kasvokkaista asiakaspalvelua on edelleen saatavilla jokaisesta kunnasta. Työttömyyden hoitaminen on vienyt paljon resurssia, vaikka työllisyyden hoitaminen on kuitenkin keskeisintä. Piilotyöpaikat ovat tärkeä kanava työllisyyden parantamiseksi.
Savonlinnan työllisyysalueelta Kalle Asikainen kertoi Savonlinnan työllisyysalueesta. Orgnanisaatioiden muutokset ovat olleet osaltaan haasteellisia. Nuoriin panostaminen on tärkeää, ohjaamo/nuortenpalvelut toimivat hyvin. Asikaisen mukaan yhtenäisiin toimintatapoihin panostaminen muutoksen jälkeen on tärkeää, kun ennen oli 15 samankaltaista toimistoa ja nyt 45 itsehallinnollista monimuotoista työllisyysaluetta. Kasvokkainen toiminta painottuu ja järjestöjen rooli on tärkeä. Palveluverkko kattaa melko hyvin, mutta ei ihan kaikkia paikkoja. YhES:in varautumispuolta edustava Kari Jääskeläinen nosti esiin esimerkiksi Savonrannan, jossa ei ole kasvokkaista palvelua.
Työllistymisen tuki järjestöjen näkökulmasta
Polkuja työelämään -hankkeen Roope Nuutinen Työpajayhdistys TEKO ry:stä kertoi, että Jelppis-hankkeen tuella on saatu hanke käyntiin. Yhdistys on toiminut jo vuodesta 1995 ja toteuttaa erilaista työllistävää toimintaa ym.
Hankkeen päätavoitteet liityvät yksilölliseen tukeen ja sen kehittämiseen osaksi TEKO ry.n toimintaa. Haasteena on ollut asiakkaiden ohjautuvuus toimenpiteisiin. Palkkatuki on keskeytetty, mutta starttiraha on ollut käytössä toimintavuoden loppuun. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen alas ajaminen on tuonut haasteita järjestölle.
Nuorten näkökulmaa toi keskusteluun Tuoretta osaamista nuorten palveluihin (TUPA) -hankkeen Ville Eerikäinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista. TUPA-hanke painottuu ohjauksen ja valmennuksen menetelmiin. Eerikäinen totesi, että oikea-aikaisuus tukeen on keskeistä erityisesti nuorten kanssa työtä tehtäessä. Tulevaisuususkon vahvistaminen on keskeistä ja siinä järjestöjen toiminnalla on keskeinen osuus.
Outi Rahikainen Savonlinnan toimintakeskuksesta kertoi yhteistyön tilanteesta nyt uudistuksen jälkeen. Eroja kolmen työllisyysalueen välillä on paljon, jolloin asukkaat ja järjestöt ovat eriarvoisessa asemassa. Palkkatuettu työ esimerkkinä alueiden välisestä eriarvoisuudesta, kuuleminen ei kaikin osin ole onnistunut. Esimerkiksi 9 euron kulukorvaus on tärkeä valmennuksen lisäksi, se olisi näillä näkymin poistumassa. Sosiaalista kuntoutusta toivotaan takaisin. Työllisyysasioissa nuorten työpajoja toivotaan vahvistettavan OKM:n taholtakin nähdään oleellisena osana tukiverkostoa. Nuorten työpajatoiminta on jo monessa kunnassa tärkeä osa nuorten tukiverkostoa. Nyt, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille, on hyvä hetki vahvistaa yhteistyötä ja varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja sujuvasti.
Palkkatuen käyttöön on tehty monia ehdotuksia järjestöjen puolelta, koska palkkatuella tarjotaan oikeita työtehtäviä ja se on työelämään valmentavaa palvelua. Seuraava lause on Toimintakeskuksen toiminnanjohtajan terveisistä ”Voimme pitää heikommassa asemassa olevien asukkaiden tukemisen järjestöissä vain niin virkeänä kuin yhteiskunnan resurssit sen meille mahdollistavat."
ESR+ rahoitus ja järjestöt hakijoina
Rahoituspäällikkö Jonna Moilanen Etelä-Savon Elystä kertoi järjestöjen hankkeista ohjelmakaudella 2021-2027. Tällä hetkellä on rahoitettu 34 järjestöjen toteuttamaa hanketta, joista ns. kakehankkeita on 17 kappaletta. Jelppis-koordinaatio on tärkeä toimja järjestöjen tukena ja myös YhES-neuvottelukunnan keskeinen yhteistyötaho. Moilanen muistutti avoimista hauista ja painotti, että hankehakemusta jätettäessa on tärkeää, että hakemus vastaa yleisiin valintaperusteisiin ja erityistavoitteisiin, hankesuunnitelman on oltavan konkreettinen ja tuensaajalla edellytykset toteutukseen. Hakuilmoitukseen perehtyminen on edellytys hyvälle hakemukselle.
Kuntouttava työtoiminta Eloisassa jatkuvien muutosten valossa
Kuntouttavan työtoiminnan esittely Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisassa. Saara Tavi ei päässyt paikalle, mutta lähetti neuovttelukunnalle terveiset viestillä: ”Kuntouttavan työtoiminnan osalta voi todeta, että Mikkelin UEG:n lopettamisen jälkeinen haastava tilanne on nyt vakiintunut, meillä on lisätty kuntouttavan työtoiminnan omaa työpajatoimintaa ja myös järjestötoimijoita on mukana. Kuntouttava työtoiminta on valtion suunnitelmassa sellaisenaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulta siirtymässä takaisin kuntiin jollain tapaa jo vuonna 2027, joten muutoksia lienee jatkossakin luvassa.”
Työkyvyn tuen arvioinnista kertoi Sari Vauhkonen niinikään Eloisasta. Vauhkonen totesi työkyvyn tuen palvelun jakautuvan neljään vaiheeseen: arviointi, selvitys, arviointi, jatko. Terveydenhoitaja ja muut ammattilaiset tekevät vahvaa yhteistyötä prosessissa.
Laaja-alainen hyte-verkosto on aloittanut toimintansa
Terveiset ensimmäisestä laaja-alaisen hyteverkoston kokouksesta toi Kalle Husso, joka toimii YhESin edustajana. Toukokuun kokouksesta oli jäänyt hyvä fiilis ja toiminta lähti käyntiin tavoitteiden asettamisella. Yhtenä havaintona alueelta Husso nosti, että kaikissa eteläsavolaisissa kunnissa ei ole hyvinvointi-koordinaattoria. Kumppanuusstrategia, hytekerroin, järjestötoiminnan rahoituksen järjestäytyminen sekä alueellinen hyte-työ olivat kokouksen teemoina.
Lisäksi Lähellä.fi-alustan ylläpito on siirtynyt Estery ry.:lle. Lähellä.fi on korvannut muutama vuosi sitten perustetun YhES-alustan. Kauko Väisänen esitteli toimintaa.
Xamkin järjestöjä tukevan Jelppis-hankkeen osalta terveiset toi Emmi Nykänen Xamkilta. Nykänen ketoi, että hakuaikataulut ovat aika tiukkoja, kun kesällä auenneeseen ESR+- hakuun on vain n. 1 kuukausi aikaa valmistella hakemusta. Jelppiksen tukea hakemusvaiheessa tarvitsevien kannattaa olla pikaisesti yhteydessä hankkeen henkilöstöön.
Kansalliset terveiset Verkostojärjestöjen neuvottelukunnassa toi Ville Peltoniemi ja esitys edustajasta ja varaedustajasta maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukuntaan toimikaudelle 2026-2027 pyydetään marraskuun loppuun mennessä. Keskeistä Verkostojärjestöjen neuvottelukunnassa on vahvistaa maakuntien verkostojärjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja maakuntien ja valtakunnallisen tason vuoropuhelua.
YhES kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa 12.12.2025 lähikokoukseen Juvalle teemana yrittäjyys.
Syksyn aikana on tarkoitus käynnistää YhES:in organisoimat kaikille avoimet TEAMS-aamukahvit, joiden 1. teemana on Saaristojen asuttavuus. Tästä ilmoitellaan myöhemmin myös maakuntaliiton kanavissa. Loppuvuodelle pyritään saamaan myös vuoropuhelua järjestöjen ja kansanedustajien kanssa.
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen p. 044 770 0591
eveliina.pekkanen@esavo.fi