Suoraan sisältöön
Etelä-Savon maakuntahallitus vaatii, että Sulkavan saaristokuntastatus ja siihen kuuluva saaristolisä on säilytettävä.

Julkaistu 16.11.2026

Etelä-Savon maakuntahallituksen kannanotto: Sulkavan saaristokuntastatus on säilytettävä

Etelä-Savon maakuntahallitus vaatii, että Sulkavan saaristokuntastatus ja siihen kuuluva saaristolisä on säilytettävä.

Sulkavan saaristokuntastatuksen säilyttäminen liittyy kriittisesti koko Etelä-Savon alueellisen elinvoiman, palveluverkon ja kokonaisturvallisuus kysymyksiin.

Sulkavan saaristo-olosuhteet eivät ole kadonneet. Siksi ei pidä kadota myöskään valtionosuudet saaristoisuuden kustannusten tasaamisesta.

Saaristoisuuden aiheuttamia kustannuksia ja olosuhdetekijöitä on tarkasteltava kokonaisuutena valtionosuusjärjestelmän yhteydessä, eikä valtio-osapuolen tule tehdä yksittäiselle kunnalle mittavaa rahoitusleikkausta ennen kokonaisuudistusta.

Sulkavan saaristokuntastatuksen muuttaminen saaristo-osakunnaksi olisi kunnalle kohtuuton, perusteeton ja liian äkillinen ratkaisu. Muutos vähentäisi Sulkavan saamaa saaristolisää noin 750 000 euroa vuodessa. Kyse ei ole pienestä teknisestä tarkistuksesta, vaan ratkaisusta, joka vaikuttaisi koko kunnan palvelurakenteeseen, talouden kantokykyyn ja muun muassa suunnitellun kouluinvestoinnin toteuttamisedellytyksiin. Saaristolisässä ei ole kysymys erityisedusta vaan pysyvistä olosuhteista aiheutuvien ylimääräisten kustannusten tasaamisesta.

Saaristokuntastatuksen uudelleenarvioinnin taustalla on Vekaransalmen sillan valmistuminen vuonna 2019 ja saaristokuntastatus arvioitiin silloin ja jäi voimaan. Silta ei poistanut Sulkavan saaristoisuutta eikä niitä pysyviä kustannuksia ja olosuhdehaittoja, joita rikkonainen vesistöinen maantiede kunnalle aiheuttaa. Vesistöt eivät hävinneet, etäisyydet eivät lyhentyneet eikä kunnan vastuu palvelujen järjestämisestä poistunut.

Saaristoisuudessa ratkaisee ihmisten todellinen arki ja maantieteellinen todellisuus: etäisyydet, kulkuyhteydet, palvelujen saavutettavuus ja vesistöjen synnyttämä alueellinen pirstaleisuus. Sulkavan eri osiin joudutaan edelleen kulkemaan naapurikuntien, erityisesti Savonlinnan, kautta. 250 asukkaan Lohilahteen ja Iisaloon kuljetaan Savonlinnan kautta.

Samantyyppisiä vesistöisen ja rikkonaisen yhdyskuntarakenteen haasteita on myös muissa Etelä-Savon saaristokunnissa, kuten Enonkoskella ja Puumalassa. Saaristokunnan elinvoima ja palvelurakenne eivät siten palvele vain yhden kunnan asukkaita, vaan vahvistavat laajemman alueen turvallisuutta ja saavutettavuutta.

Saaristolain tavoitteisiin kuuluu saariston elinvoimaisuuden ja pysyvän asutuksen turvaaminen. Kysymys on myös kokonaisturvallisuudesta. Vakituiset asukkaat ylläpitävät alueiden toimintakykyä ja toimivat samalla alueiden ylläpitäjinä ja resursseina, kuten Lohilahden palokunta, joka palvelee lisäksi myös ympäröiviä kuntia ja saaristoalueita.

Saaristoisuuteen ja valtionosuuksien uudistamiseen liittyen:

Nykyinen asetus saaristokunnista on voimassa toistaiseksi eikä mikään Sulkavan saaristo-olosuhteissa ole muuttunut asetuksen säätämisen eli vuoden 2020 jälkeen. Sulkavan eri osiin joudutaan edelleen kulkemaan naapurikuntien, erityisesti Savonlinnan, kautta. 250 asukkaan Lohilahdelle ja Iisaloon kuljetaan Savonlinnan kautta. Näin ollen saaristoisuuden aiheuttamia kustannuksia ja olosuhdetekijöitä on tarkasteltava kokonaisuutena valtionosuusjärjestelmän yhteydessä, eikä valtio-osapuolen tule tehdä yksittäiselle kunnalle mittavaa rahoitusleikkausta ennen kokonaisuudistusta.

Kun nykyinen asetus annettiin toistaiseksi voimassa olevana, on tavoitteena ollut, että uusi asetus annetaan, kun saaristolaki on päivitetty ja saaristokunnan ja saaristo-osakunnan määritelmä on täysin yksiselitteinen. Käytännössä saaristokunta- ja saaristo-osakuntastatuksen määrittämisessä on painotettu eri asioita riippuen asiaa valmistelevasta virkaorganisaatiosta.

Menettely menee sekaisin, jos kuntien statuksia ratkotaan yksittäistapauksina ilman selkeää ja johdonmukaista linjaa, kuten nyt Sulkavan kohdalla on uhka. Nykyisen asetuksen jatkaminen ei aiheuta oleellista haittaa suhteessa valtionosuusjärjestelmään tai saaristolain valmisteluun.

Valtio-osapuolen isoin prioriteetti tulee olla saaristolain päivityksessä vastaamaan nykyaikaa ja tämän jälkeen johdonmukaisesti antaa uusi asetus, jolla määrätään saaristokunnat ja saaristo-osakunnat.

Saaristoisuuden määrittelyä on uudistettava niin, että se perustuu todellisiin olosuhteisiin eikä yksittäiseen tekniseen kriteeriin kiinteästä tieyhteydestä. Samalla on huolehdittava siitä, että saariston erityisolosuhteet, palvelujen saavutettavuus, pitkät ja poikkeavat kulkuyhteydet sekä kokonaisturvallisuuden merkitys tunnistetaan myös tulevassa valtionosuusjärjestelmässä.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Anna Reponen puh. 040 532 9153 ja Mikko Hokkanen puh. 050 544 0882 sekä maakuntajohtaja Heini Utunen puh. 040 503 0515

Kuva: Sulkavan linnavuori, Visit Saimaa