Julkaistu 25.03.2026

Biotalouden uusi aikakausi: Miten Etelä-Savo voi nousta raaka-aineen tuottajasta korkean jalostusarvon biotuotteiden maakunnaksi?

On rohkaisevaa, että EU:n uusi biotalousstrategia ja Etelä-Savon maakuntaohjelma 2026-29 jakavat samat painotukset, kuten kestävyys, luonnonvarojen älykäs käyttö, innovaatiot ja pilotointi, huoltovarmuus ja omavaraisuus, monimuotoisuuden turvaaminen, alueellinen yhteistyö sekä korkean jalostusarvon biotuotteet. Tämä antaa Etelä-Savolle vahvan selkänojan – ja kilpailuedun.

EU:n tuore ilmastotavoite – 90 prosentin päästövähennys vuoteen 2040 mennessä – haastaa meitä kaikkia eurooppalaisessa unionissa. Fossiilisista materiaaleista ja ratkaisuista on irtauduttava nopeasti ja määrätietoisesti. Viesti on selvä: tulevaisuus rakennetaan uusiutuvista, kiertävistä ja kestävästi tuotetuista ratkaisuista. Suomelle ja erityisesti Etelä-Savolle tämä on valtava mahdollisuus. Biotalous on alueemme vahvuus, voimme kasvattaa luonnonvara-alan arvoa ja tehdä sen kestävästi. Biotalous ei ole vain alkutuotantoa, vaan se on korkean jalostusarvon kiertotaloutta.

Perinteinen biotalous etenee lineaarisessa ketjussa: raaka-aine → prosessointi → tuote → jäte → poltto loppuhävityksenä. Uusi biotalous on biokiertotaloutta, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi, sivuvirrat hyödynnetään täysimääräisesti, tuotteet suunnitellaan kiertämään ja jätettä ei synny vaan syntyy uutta raaka-ainetta. Bioenergia on osa energiavarmuuttamme, mutta sitäkin pitää uskaltaa tarkastella osana biokiertotaloutta.  

Uuden biotalouden ajattelutapa avaa ovia aivan uudenlaisille tuotteille ja liiketoimintamalleille. Esimerkiksi puuraaka-aineessa ligniini, premium-sahatavara ja puupohjaiset tekstiilit ovat jo nyt nousevia vientituotteita, jotka voivat korvata fossiilisia materiaaleja ja muovia. Etelä-Savossa on tästä maailmanluokan esimerkkejä kuten vettä säästävät teknologiat, ligniinin käyttö ja hiilidioksidin talteenotto.  

Biokiertotalous katsoo erityisesti arvoa ja kiertoa, sitä, miten saada vähemmästä enemmän. Kestävä biotalous tarjoaa tähän esimerkiksi kolme polkua: 

1. Arvon kasvattaminen  

Etelä-Savo on hyvin metsäinen maakunta. Yhdestä puusta voi saada enemmän kuin pelkän tukkipuun hinnan, kun arvoa voi kasvattaa jo ennen kaatamista. Esimerkiksi pihka, mahla, kerkät, siemenet ja muut erikoistuotteet. Nämä voidaan kerätä useaan kertaan ennen kuin puu kaadetaan. Lisäksi tukista saa paremman hinnan kuin energiapuusta.   

2. Korkean jalostusarvon biotuotteet 

Kun puu tai muu bioaines jalostetaan pitkälle, sen arvo moninkertaistuu. Esimerkiksi muovia korvaavat pakkaukset, puupohjaiset tekstiilit, biokemikaalit ja uudet komposiitit. Toisaalta erikoismaidot, erikoiskasvit ja niistä jalostetut ruoka-, terveys- tai hyvinvointituotteet lisäävät arvoa ja samalla alkutuottajan resilienssiä. Tämä on Etelä-Savolle valtava mahdollisuus: raaka-aineen tuottajuuden ohella biopohjaisten innovaatioiden maakunnaksi.  

3. Aineeton biotalous tuottaa tuloja ilman, että luonnonvaroja kulutetaan fyysisesti, esimerkkeinä luontohyvinvointi, luontoon liittyvä matkailu, datan tuotanto tai luonnonarvokauppa. Etelä-Savossa on suurenmoisia kansallispuistoja ja loistavia matkailupalveluja. Alueen arvo voidaan myös luoda ennallistamalla ja tuottamalla ekosysteemipalveluja tai hiilihyvityksiä. Luonnonarvokaupassa entiset turvetuotantoalueet ja ojitetut, huonosti kasvavat suot ovat erityisen hyviä kohteita. Luonnonarvokauppa sopii kaikkiin luontotyyppeihin – myös metsille, jotka eivät ole mahtuneet METSO-ohjelmaan. Arvo lasketaan luonnon laadun ja pinta-alan perusteella, mikä tekee mallista läpinäkyvän ja vertailtavan.  

Etelä-Savo voi olla biotalouden edelläkävijä. Meillä on rikkaat luonnonvarat, vahva osaaminen, toimivat verkostot ja vaikutuksellinen innovaatioympäristö. Nyt tarvitaan rohkeutta tehdä seuraava loikka: vähemmästä enemmän – kestävästi. Biotalouden uusi aikakausi syntyy lisäämällä arvoa, kiertoa ja ymmärrystä siitä, että luonnon hyvinvointi on myös talouden hyvinvointia.  

Kuva:
Yhteenveto (tekoälyavusteinen) EU:n biotalousstrategian ja Etelä-Savon maakuntaohjelman painotuksista 

Teema	EU:n biotalousstrategia	Etelä-Savon maakuntaohjelma	Yhtymäkohta
Kestävä luonnonvarojen käyttö	Fossiiliriippuvuuden vähentäminen	Kestävä elinvoima	Kestävä biotalous
Innovaatioiden skaalaus	Uudet biopohjaiset markkinat	Uudet ratkaisut globaaleihin haasteisiin	Innovaatioiden edistäminen
Huoltovarmuus	EU:n omavaraisuus	Maakunnan omavaraisuus	Biotalous huoltovarmuuden tukena
Monimuotoisuus	Ekosysteemien kestävyys	Monimuotoinen luonto	Luonnon turvaaminen
Alueellinen yhteistyö	Biotalousekosysteemit	Laaja yhteistyö	Verkostomainen kehittäminen
Arvonlisän kasvu	Jalostusasteen nosto	Korkean jalostusarvon tuotteet	Biotalouden kilpailukyky

Kirjoittajat:

Ympäristöasiantuntija Eira Rosberg
Maakuntajohtaja Heini Utunen

Yläkuva: Visit Saimaa