Julkaistu 26.03.2026

”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”

Suomalaisesta sananparresta voimme ammentaa inspiraatiota siihen, miten me annamme toisillemme arvon, niin ihmisten välillä kuin alueillekin. Teoillahan se tehdään.

Oikeudenmukaiset teot lisäävät paitsi myönteistä kierrettä, myös luottamusta ja toivoa. Sanatkin ovat tärkeitä. Miten puhumme esimerkiksi aluekehityksestä tai alueellisesta tasa-arvosta? Onko se pilkkaa ja riekkumista, vai tosiasioihin nojaavaa, asiallista keskustelua? Ylipäänsä on aika palauttaa arvostava keskustelu niin lehtien palstoille kuin päätöksenteon salonkeihin, samoin kuin meidän ihmisten välille. Haluaisin oikeastaan nähdä koodiston julkiselle puheelle, ikään kuin riman, jota emme alita puheillamme ja teksteillämme. 

Viime päivinä sana hyvyys on sinkoillut mielessäni. Minna Canth on tämänkin sanoittanut osuvasti: ”hyvyys on hiljaista”. Hyvyys oli myös keskeinen teema filosofi Esa Saarisen elävässä, monipolvisessa luennossa Rantasalmella Kulttuurista elinvoimaa -tapahtumassa 21.3. Minua puhutteli keskeinen pääteesi, että meillä täällä Suomessa on läsnä enemmän hyvyyttä kuin päälle päin näkyy. Sitä todistavat erityisesti haasteellisissa tilanteissa esiin ilmestyvä yhteisen hyvän tavoittelu. Tähän uskon itsekin ja näen ja koen sitä käsinkosketeltavasti täällä Etelä-Savossa. Välittämisen teot kertovat toisiinsa liittyneestä yhteisöstä. Sitä ei voi käskemällä tehdä eikä tuoda ulkopuolisena tekona, vaan se syntyy vain sisältäpäin, ruohonjuuristossa, arkisessa elämässä, ihmisten välisesti ja kesken.

Omaleimaisuus, hyvyys ja välittäminen näkyvät suomalaisten ihmisten sitoutumisessa yhteisöön. 

Suomen supervoima on mutkaton, alhaisen hierarkian yhteiskunta, jossa olemme kaikki samalla viivalla. Meillä tulee olla kanavat kehittää itseämme ja yhteisöjämme, pärjätä omalla työllä ja jokaiselle on löydyttävä ihmisarvoinen paikka kaikissa elämän tilanteissa. Meillä ei ole varaa eriytymiseen, elitistymiseen ja epätasa-arvoon, missään tasolla, sosiaalisesti, taloudellisesti tai alueellisesti – eikä edes puheissa.

Alueiden eriytymiskehitykseen liittyen me maakuntaliitoissa julkaisemme paljon ennakointi- ja muuta dataa. Aika moni julkaisu ja tutkimus ovat käsitelleet samaa aihetta viime aikoina, esimerkkeinä Kuntaliitto, Talouspulssi ja ympäristöministeriö. Suomalaiseen aluekehityksen ja alueiden elinvoiman kurssinmuutokseen on meillä itäisen Suomen maakuntien kesken yhteinen ja voimakas tahtotila. Haemme uutta suuntaa ja tuulta Suomen alueiden dynamiikkaan ja tasa-arvoon, elinehtoihin ja mahdollisuuksiin, ja siinä samalla käänteen ja uuden kasvun ratkaisuja koko maalle.

Rakennetaan tasapuolisesti koko Suomea, kykyjämme ja mahdollisuuksia ja annetaan arvo toisillemme, niin ihmisinä kuin alueina, suurena suomalaisena toisistamme vertaisriippuvaisena kokonaisuutena, kansana ja maana. Arvataan oma tilamme ja annetaan arvo toisillekin ja tahdotaan toisillemme hyvää.

Heini Utunen
Maakuntajohtaja