Suoraan sisältöön
Päättäjäblogissa Etelä-Savon maakuntaliiton päättäjät kertovat ajatuksistaan maakunnan kehittämiseksi.

Julkaistu 25.08.2026

Päättäjäblogissa maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Mikko Hokkanen

Päättäjäblogissa Etelä-Savon maakuntaliiton päättäjät kertovat ajatuksistaan maakunnan kehittämiseksi.

Uusi maakuntaohjelma näyttää suunnan: Etelä-Savo rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä


Päättäjänä olen saanut seurata läheltä yli kaksi vuosikymmentä Etelä-Savon kehitystä, sen vahvuuksia ja myös niitä haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Maakuntamme tunnetaan puhtaasta luonnostaan, ainutlaatuisesta järviympäristöstä, vahvasta yrittäjyydestä ja turvallisesta elinympäristöstä. Nämä ovat tekijöitä, joille voimme rakentaa kestävää kasvua myös tulevina vuosina.

Viime joulukuussa maakuntavaltuustossa hyväksytty uusi Etelä-Savon maakuntaohjelma 2026–2029 luo kunnianhimoisen, mutta realistisen suunnan maakunnan kehittämiselle. Maakuntaohjelman keskeiset tavoitteet ovat globaaleja ratkaisuja tarjoava Etelä-Savo, laadukkaan elämän Etelä-Savo sekä luonnostaan vauras Etelä-Savo. Nämä tavoitteet antavat hyvän perustan tulevaisuuden rakentamiselle.

Etelä-Savon suurimpia kysymyksiä on väestörakenteen muutos. Väestön ikääntyminen ja nuorten muuttoliike kasvukeskuksiin haastavat palveluiden järjestämistä ja työvoiman saatavuutta. Samalla meidän on kuitenkin nähtävä myös mahdollisuudet. Etätyön yleistyminen, monipaikkaisuus ja ihmisten kasvava kiinnostus korkeaan elämänlaatuun tarjoavat Etelä-Savolle merkittävän mahdollisuuden houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Maakuntana meidän on oltava aktiivisia ja tuotava vahvuuksiamme näkyvästi esille niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Uudessa maakuntaohjelmassa korostuu osaamisen ja innovaatiotoiminnan merkitys. Päättäjänä näen, että juuri koulutuksen, tutkimuksen ja yritysten yhteistyön vahvistaminen on yksi tärkeimmistä investoinneista tulevaisuuteen. Etelä-Savossa on vahvaa osaamista muun muassa metsäbiotaloudessa, puhtaan veden ratkaisuissa, elintarvikealalla sekä matkailussa. Näiden vahvuuksien ympärille voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja kansainvälistä kasvua. Erityisen tärkeää on varmistaa, että maakunnan yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä löytää osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.

Saimaa, Puula ja muut vesistöt ovat Etelä-Savon tunnetuin vetovoimatekijä, mutta niiden merkitys on paljon matkailua laajempi. Puhdas vesi, ainutlaatuinen järviluonto ja kestävään käyttöön perustuva elinkeinotoiminta muodostavat maakunnalle kilpailuedun, jota harvalla alueella Euroopassa on. Saimaan ympärille voidaan rakentaa niin matkailun, asumisen kuin ympäristöteknologian uusia mahdollisuuksia. Samalla meidän on huolehdittava siitä, että luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen hyvä tila säilyvät myös tuleville sukupolville.

Maakuntaohjelman yksi tärkeimmistä viesteistä on yhteistyö. Maakunnan menestys ei synny yksittäisten toimijoiden päätöksillä, vaan kuntien, yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja asukkaiden yhteisellä työllä. Päättäjänä pidän tärkeänä, että kehittämisen painopisteet eivät jää vain ohjelman sivuille, vaan ne näkyvät konkreettisina tekoina investoinneissa, palveluissa, osaamisen vahvistamisessa ja yritysten kasvun tukemisessa.

Minulla on vahva usko Etelä-Savon tulevaisuuteen. Meillä on ainutlaatuiset luonnonvarat, osaavia ihmisiä sekä kyky uudistua muuttuvassa maailmassa. Uusi maakuntaohjelma antaa yhteisen suunnan vuosille 2026–2029. Nyt meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että tavoitteet muuttuvat teoiksi ja että Etelä-Savo säilyy elinvoimaisena, houkuttelevana ja menestyvänä maakuntana myös tulevaisuudessa.

Mikko Hokkanen (sd.)

Etelä-Savon maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja, Kangasniemi