Julkaistu 13.02.2026
Suomen ja Euroopan tulevaisuusratkaisuja Etelä-Savosta
Kun maailmanpolitiikassa tapahtuu shakkilautasiirtoja hermostuneella tavalla, ei voi välttyä pohtimasta, mitä tämä maailman uuden järjestyksen rakentumisen aika viestii meille tänne kotipesään, Suomeen ja erityisesti Itä-Suomeen.
Alueilla, kansallisvaltioissa, EU:ssa ja koko Euroopassa, teemme nyt kriittisiä valintoja ja päätöksiä varmistaaksemme, että meidän kokonaisvaltainen, strateginen autonomiamme on kestävällä pohjalla. Olipa se sitten ruoan, vesihuollon, energian, jalostuksen, kriittisten mineraalien, teollisuuden ja perustuotannon sekä toimitusketjujen kuten vaikkapa lääkeaineiden, osaamisen, rahoituksen ja oikeastaan kaikkien kriittisten alojen suhteen. Monissa näissä me täällä Etelä-Savossa ja laajemminkin Itä-Suomessa pitelemme ratkaisun avaimia sille tulevaisuudelle, jonka me tarvitsemme yhteiskunnan uusiutumiseen, turvallisuuteen ja kestävyyteen, jonka me pystymme rakentamaan olemassa olevien vahvuuksiemme pohjalle. Kestävän pohjan rakentamiseksi uudenlaiselle tulevaisuudelle tarvitsemme mukaan myös kaikki olemassa olevat teollisuuden, palvelujen ja tuotantoalojen yritykset.
Me alueillamme olemme tarjoamassa ratkaisun. Tulevaisuusratkaisun. Laajasta hajautetusta yhteiskuntarakenteesta löytyvät ratkaisut tämän hetken ja tulevaisuuden Suomelle. Hajautettu yhteiskunta on turvallisuustekijä ja Suomen tapauksessa välttämättömyys, sillä käytännön kriittiset ratkaisut yhteiskuntaturvaan ja huoltovarmuuteen löytyivät alueiden Suomesta, niin omavaraisuuden, luonnonvara-, biotalous- kuin energia-alalla. Ne voivat luoda tuhansia uusia yrityksiä ja edelleen työpaikkoja eri puolille metsäistä, peltoista ja vesirikasta Suomea, olemassa olevan voimakkaan ja tarpeellisen toimialakentän ja yrittäjyyden sektorin ohelle.
Samanaikaisesti noin miljoona suomalaista toivoo asuvansa Etelä-Savon kaltaisissa paikoissa ja tämä toive odottaa toteutumistaan. Me julkisen sektorin toimijat teemme työtämme, jotta suomalaisten tahto toteutuu. Tietotyön murros mahdollistaa monipuolisen asettumisen ja on rohkeutta nähdä paikkaan sitoutumattoman työn mahdollisuudet. Samalla kriittisten luonnonvara- ja hoivatyöalojen uudelleensijoittuminen suurkeskusten ulkopuolelle tarkoittaisi, että yhä useampi suomalainen voisi toteuttaa haaveensa. Tämä tasaisi Suomen aluekehityksen painetta ja kustannuksia, joita keskittymisestä aiheutuu paitsi julkiselle sektorille, myös ihmisille itselleen, esimerkiksi asumisen hintojen karatessa.
Meillä alueiden Suomessa on kaikki yhdyskuntarakenne valmiina, asuinkiinteistöjä tyhjillään ja kaikki tekijät hyvälle, suomalaiselle elämälle. Tarvitsemme sopimuksen Suomesta ja Suomen tasa-arvoisesta ja tasapainoisesta kehittämisestä, sillä ilman alueiden Suomea ei Suomi kokonaisuutena pärjää.
Me ihmiset itse asetamme yhteiskuntamme tulevaisuuskuvan ja tavoitteenasettelun, joka sitten ohjaa kaikkea suunnittelua, joka tasolla. Alueiden tekemä ja alueellisista vahvuuksista nouseva ohjelmallinen kehittäminen on sekä Suomen että EU:n strategisten tavoitteiden työtä, olipa kyse sitten kilpailukyvystä, kasvusta, vihreästä siirtymästä ja yleisesti kestävyydestä ja turvallisuudesta, jotka kaikki ovat läpileikkaavina teemoja kaikissa ohjelmissamme.
Me maakuntaliitossa otamme rohkeatkin visiot ja uudistumistarpeet pohjaksi kehittämiselle, seuraavaksi maakuntastrategiassa, jota aloitamme valmistelemaan vuosille 2030-2045. Siihen tulevaisuustyöhön ja tahdonmuodostukseen kutsumme seuraavina parina vuotena ihan jokaisen kiinnostuneen. Tehdään totta alueellisesti tasapainoisesta Suomesta, jossa jokaisella on paikka ja tehtävä.
Heini Utunen
Maakuntajohtaja