Matkailu on Etelä-Savossa luontaisista vahvuuksista ponnistava toimiala, jonka kehittämiseen on järjestelmällisesti panostettu. Matkailun osuus Etelä-Savon bruttokansantuotteesta oli vuonna 2022 4,3 prosenttia (valtakunnallisesti 1,8 %). Lisäksi matkailun osuus maakunnan koko työvoimasta oli tuolloin 5,3 prosenttia. Kansainvälisten matkailijoiden osuus Etelä-Savon yöpymisvuorokausista on Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan hieman yli 10 prosenttia, mikä on itäisen Suomen
vertailussa kohtuullinen lukema, mutta koko Suomen tasoon verrattuna (28% v.2024) antaa näkymää kansainvälisen matkailun kasvupotentiaalista.

Maakunnan matkailutoimialalle on tyypillistä maaseutupainotteisuus sekä toimijoiden pieni koko. Erityistä maakunnan matkailussa on runsas vapaa-ajanasuntojen määrä (noin 45 000 mökkiä), luontomatkailu (mm. Kansallispuistot ja Saimaa Geopark) sekä kehittyvä kulttuurimatkailu. Etelä-Savossa on useita kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja kulttuuritapahtumia ja -matkailukohteita, jotka tuovat alueelle elinvoimaa, vetovoimaa ja lumovoimaa. Kulttuurimatkailussa on potentiaalia kehittyä yhdeksi Etelä-Savon matkailun kärjistä, kun taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintötoimijat tekevät entistä enemmän yhteistyötä matkailu-, ravintola- ja luontoalojen ammattilaisten kanssa. Ruoka, varsinkin korkeatasoinen lähiruoka D.O.Saimaa-alkuperämerkki kärkenään, on noussut matkailijoita kiinnostavaksi elämykselliseksi sisällöksi.

Valtioneuvosto on kohdistanut alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahaa Itäisen Suomen kestävän matkailun kasvuohjelmaan, jota toteuttaa Visit Finland. Tavoitteena on Itäisen Suomen tunnettuuden nosto, yritysten kilpailukyvyn parantaminen sekä kestävyyden vahvistaminen. Itäisessä Suomessa on tehty jo uusia matkailun avauksia ylimaakunnallisena yhteistyönä. Yksi merkittävimmistä edistysaskeleista ruoka- ja kulttuurimatkailun kehittämisessä on ollut Saimaa European Region of Gastronomy –hanke, jossa luotiin laaja-alainen yhteistyöverkosto. Ekosysteemiyhteistyön tuloksena syntyi malli verkostomaisesta toimintatavasta, jossa eri toimijoiden palvelut ja tuotteet ovat yhteensovitettuja ja toisiaan täydentäviä. Alueelta löytyy myös tahtotilaa matkailu- ja luovien alojen yhteisen klusterin muodostamiselle, joka tähtää entistä vahvempaan alueelliseen yhteistyöhön ja elinkeinon kestävään kasvuun.

Vaikka kestävyyssertifioituja yrityksiä ja matkailualueita on maakunnassa jo jonkin verran, ovat saavutettavuuden kysymykset ja ympärivuotisuus tai sesonkien pidentäminen Etelä-Savon kestävän matkailun haasteita. Näiden ratkaiseminen, uudistavan (regeneratiivisen) matkailun mahdollisuudet sekä uusille asiakasryhmille suunnattavien palvelujen kehittäminen tarjoavat alustaa matkailun TKI-toiminnalle. Toistaiseksi matkailutoimialalla hyödynnetään niukasti EU:n suoria rahoitusvälineitä.