Julkaistu 21.03.2022

Maakuntahallituksen kokoustiedote 21.3.2022

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maakuntaliiton virastolla 21.3. ja antoi lausunnon kaivoslain muuttamisesta. Maakuntahallitus esittää kaivoslakiin kirjattavaksi malminetsinnän kieltämisen kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla. Maakuntahallitus kannattaa myös vakuussääntelyn lisäämistä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Maakuntahallitus sai tiedon Ukrainan sodan vaikutuksista maakuntaliiton toimintaan. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi Venäjän sotatoimien vaikutusten kytkeytyvän Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelmaan, EAKR-ohjelmien välittävänä toimielimenä toimimiseen sekä maakuntaliiton tekemään edunvalvontaan. Maakuntaliitto pidättäytyy yhteistyöhankkeista Venäjän kanssa toistaiseksi. Tällä hetkellä maakuntaliitolla ei ole omaa Venäjä-yhteistyöhön kytkeytyvää hanketoimintaa.

Lausunto kaivoslain muutoksesta

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 724 9618

Työ- ja elinkeinoministeriö on muuttamassa kaivoslakia. Muutoksen taustalla on hallitusohjelman kirjaukset sekä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteeseen ja eduskunnan siitä antamiin huomioihin vastaaminen.

Kaivoslain muutosesityksessä ehdotetaan, että kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä olisi jatkossa kunnan hyväksymä kaava. Lisäksi esitetään tiukennuksia malminetsintäluvan voimassaolon jatkamiseen sekä muutoksia varaussääntelyyn.

Ympäristönsuojelun tason parantamiseksi hallituspuolueet ovat sopineet malminetsintää koskevasta kiellosta kansallis- ja luonnonpuistoissa. Tämä kuitenkin kirjattaisiin valmisteilla olevaan luonnonsuojelulakiin, ei kaivoslakiin.

Lausunnossaan kaivoslain muutoksista Etelä-Savon maakuntahallitus kannattaa ehdotusta kaivostoiminnan perustumisesta oikeusvaikutteiseen asema- tai yleiskaavaan. Tämä parantaa kuntien mahdollisuuksia oman alueensa suunnittelussa ja lisää paikallista vaikuttamismahdollisuutta. Kuntien ja maanomistajien päätäntävaltaa tulisi kuitenkin laajentaa myös malminetsintälupia koskien. Malminetsintäluvat ovat olleet kohtuuttoman pitkäaikaisia, jolloin alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämismahdollisuudet ovat olleet epävarmoja, ja tämä on vaikuttanut tulevaisuuden uskoon ja investointihalukkuuteen sekä omaisuuden arvoon.
Maakuntahallitus esittää, että malminetsintäluvan uusimisen tulisi tapahtua viiden vuoden välein 10 vuoden sijaan, ja että luvan jatkumisen ehtona tulisi tällöin olla maanomistajan suostumus.

Suurin ongelma kaivoslakiluonnoksessa on, että se ei kiellä malminetsintää ja kaivosvarauksia luonnonsuojelualueilla ja muilla arvokkailla luonnonalueilla. Tätä perustellaan sillä, että asia kuuluu luonnonsuojelulakiin. Uutta luonnonsuojelulakiehdotusta ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, joten tässä vaiheessa ei tiedetä, tuleeko kaivostoiminnan harjoittaminen kansallispuistoissa sallituksi vai kielletyksi tulevassa luonnonsuojelulaissa.

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää kaivoslakiin kirjattavaksi malminetsinnän kieltämisen kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla samaan tapaan kuin laissa on määritelty muutkin erityisalueet, joilla etsintää ei saa tehdä. Näitä ovat esimerkiksi hautausmaat, puolustusvoimien alueet ja yleiset tiet.

Maakuntahallitus toteaa myös lausunnossaan, että kaivoslain ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupamenettelyitä on tarpeen yhtenäistää ja kehittää. Kaivoslakiin on selkeämmin kirjattava, mitä muiden lakien velvoitteita hakijan on otettava huomioon varauksia, malminetsintä- tai kaivoslupia haettaessa tai tällaisen toiminnan aloittamista suunniteltaessa. Kaivoslain perusteella ei tule ohittaa muita erityislakeja.

Maakuntahallitus kannattaa vakuussääntelyn lisäämistä kaivosasioissa. Vanhoista, toiminnan lopettaneista kaivoksista on aiheutunut paljon ympäristöhaittoja, joiden korjaamisesta ei ole asianmukaisesti vastattu. Tiukempi kaivosten lopettamisen seuranta ja suuremmat vakuudet tuovat toivottavasti pikaisesti muutosta tähän tilanteeseen.

Laajakaistarakentamiseen tukea haja-asutusalueille

Lisätietoja: yhteyspäällikkö Marko Tanttu, p. 044 7700 488

Suomi on hakenut EU:n elpymisvälineestä lähes 50 miljoonaa euroa laajakaistatukiohjelmalle.
Tukiohjelma käynnistyi 3.2.2022 ja valtion talousarviossa vuodelle 2022 on osoitettu 15 miljoonaa euroa ohjelman toteuttamiseksi.

Maakuntaliiton tekemässä Etelä-Savon tavoitteellinen tietoliikenneverkko -selvityksessä on kartoitettu haja-asutusalueilta kohteita, joilla olisi tietty määrä asiakkaita riittävällä tiiveydellä ja siten alueelle olisi mahdollista toteuttaa kiinteä tilaajaverkko. Laajakaistatukiohjelmasta voidaan myöntää tukea kiinteiden yhteyksien rakentamiseen alueille, joille yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom määrittelee tukikelpoiset alueet ns. markkina-analyysissä maakuntaliiton pyynnöstä. Kyse on alueista, jotka jäävät markkinaehtoisen toteutuksen ulkopuolelle.

Kunnat tekevät päätöksen hankealueistaan, joille kiinteitä yhteyksiä halutaan rakennettavan.

Maakuntaliitto julkistaa hankealueille laajakaistahankkeeseen liittyvän valtiontuen haettavaksi ja valitsee tukea hakeneiden joukosta hakijan, joka toteuttaa hankkeen kokonaistaloudellisesti edullisimmin. Kunnat tekevät päätökseen omarahoitusosuudestaan, jolla lähtevät hankkeeseen mukaan. Valittu toteuttaja hakee tuen Traficomilta.
Maakuntahallitus merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi.

Rahoitusta hankkeille, jotka tukevat vihreää siirtymää ja vähähiilisyyttä Etelä-Savossa

Lisätietoja: kehittämisjohtaja Merja Olenius, p. 040 629 7210

Etelä-Savon maakuntahallitus puolsi rahoituksen myöntämistä neljälle hankkeelle yhteensä noin 1,2 miljoonalla eurolla. Kaikki hankkeet tukevat eri näkökulmista Etelä-Savon vihreää siirtymää ja vahvistavat uutta, vähähiilisyyteen tähtäävää teknologiaa.

Rahoitusta sai Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hanke AiMBRYO - Keinoälyn hyödyntäminen kuusen solukkotaimien idätyksessä ja saannon maksimoinnissa.
Hankkeen tavoitteena on kuusen kasvullisen lisäyksen taimituotannon tuottavuuden ja laadun parantaminen.

Mikkelin kehitysyhtiö Mikseille myönnettiin rahoitusta Equip - BEM ja EcoSairila Digitaaliset työkalut -hankkeelle, jonka tavoitteena on toteuttaa uuden sukupolven EcoS -ympäristötietoalusta EcoSairilan alueen Blue Economy Mikkeli -osaamiskeskuksen sekä sen sidosryhmien käyttöön.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT sai rahoitusta kahdelle hankkeelle.

Lietteen roolin vahvistaminen kiertotaloudessa - innovatiivinen hyötykäyttö vedenkäsittelyssä, akkumateriaaleissa ja 3D-tulostuksessa -hankkeen tavoitteena on kehittää uusi lietteenkäsittelymenetelmä ja konsepti, jossa lietteestä otetaan talteen ravinteet, metallit sekä hiili.
Hiilestä voidaan jalostaa korkealaatuisia hiilimateriaaleja akkuihin, vedenkäsittelyyn sekä 3D-tulostukseen.

Kaukolämmön tulevaisuuden ratkaisut -hankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan vaihtoehtoisia ei-polttavia teknologioita kaukolämmön tuottamiseksi tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230 ja Eija Stenberg puh. 040 546 6852 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584