Julkaistu 24.01.2022
Maakuntahallituksen kokoustiedote 24.1.2022
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 24.1.2022 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa etäyhteydellä. Maakuntahallitus esitti kannanoton Parikkalan rajanylityspaikan puolesta.
Käsittelyssä oli ja maakuntahallitukselle annettiin tiedoksi useita Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyöhön liittyviä hankkeita. Vuosi 2022 onkin alkanut verkostojen ja yhteistyön tiivistämisen merkeissä.
Maakuntahallitus otti kantaa Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja julkaisi kannanoton.
Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen toteutettava vuonna 2024
Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistyminen ei ole edennyt, vaikka maan hallitus on jo syyskuussa 2019 linjannut sen avaamisesta kansainväliselle liikenteelle. Tarvittaviin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty. Hallituksen linjaus rajanylityspaikan avautumiselle vuonna 2024 uhkaa jäädä toteutumatta.
Etelä-Savon maakuntahallitus edellyttää, että keväällä 2022 käytävissä talousarvion valmistelua koskevissa neuvotteluissa varmistetaan tarvittavat määrärahat rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän infrastruktuurin ja henkilöstön varmistamiseksi.
Parikkala-Syväoron avaaminen kansainväliselle liikenteelle tukee itäsuomalaista elinkeinoelämää ja erityisesti matkailu- ja palvelualaa, joka tarvitsee uskoa tulevaisuuteen siirryttäessä koronan jälkeiseen kasvuun mahdollisimman nopeasti pandemian jälkeen.
Pietarin alue on Saimaan matkailun tärkein vientimarkkina. Luonto- ja ruokamatkailun tueksi tarvitaan hyviä yhteyksiä lähimarkkinoille. Suora yhteys Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kautta Pietariin olisi merkittävä nimenomaan matkailun kehittämiseksi.
Itäiseen Suomeen uusi, kansallisesti merkittävä kasvuhyöhyke
Lisätietoja: yhteyspäällikkö Marko Tanttu p. 044 770 0488, hankejohtaja Riitta-Forsten-Astikainen p. 044 714 2611
Viitoskäytävä on uusi, itäisen Suomen yhteinen ponnistus uuden kasvuvyöhykkeen muodostamiseksi Itä-Suomeen. Etelä-Savo on mukana Viitoskäytävän kehittämisessä valtakunnallisesti merkittäväksi kasvun väyläksi.
Alueen toimijat ovatkin käynnistäneet Viitoskäytävä - kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke -hankkeen.
Hankkeessa on mukana yli 25 kaupunkia Etelä-Savosta, Pohjois-Savon kautta Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lappiin. Pohjois-Savon maakuntaliitto on hankkeessa päävastuussa.
Viitoskäytävän visiona on saavuttaa uusi, elinvoimainen ja menestyvä kasvuvyöhyke, joka lisää koko Suomen hyvinvointia.
Tavoitteena on nostaa Viitoskäytävän yhdeksi kansallisesti merkittävimmäksi kehittämis- ja kasvuvyöhykkeeksi. Viitoskäytävän kehittäminen perustuu kahteen toisiaan täydentävään strategiseen näkökulmaan: se lisää kaupunkien ns. tunnin työssäkäyntialueiden toimivuutta ja matkailussa se vahvistaa kestävää liikkumista ja saavutettavuutta. Viitoskäytävän myötä luodaan kivijalkaa pidempiaikaiselle maakuntien väliselle yhteistyölle ja edunvalvonnalle.
Yhteyspäällikkö Marko Tanttu esitteli maakuntahallitukselle Etelä-Savon liikennejärjestelmän kehittämistyötä. Hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen Pohjois-Savon liitosta esitteli Viitoskäytävä - kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke -hanketta.
Älykäs erikoistuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 2022-2027 (ELMO II) -hanke jatkaa itäisten ja pohjoisten maakuntien yhteistyötä
Lisätietoja: vs. elinkeinopäällikkö Riikka Tanskanen, p. 040 5491 681
Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat laatineet vuonna 2018 yhteisesti ylimaakunnallisen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian vuosille 2019-2023.
Strategian toteutumista on vauhditettu yhteistyöllä jo Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa - Strategiasta käytäntöön -hankkeessa (IP ELMO) vuosina 2019-2021.
Hankkeessa olivat mukana Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi.
Hankkeessa onnistuttiin erityisesti luomaan uusia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja sekä nostamaan Itä- ja Pohjois-Suomen tunnettuutta älykkään erikoistumisen kärkialoilla.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot ovat suunnitelleet yhteistyön jatkamiseksi Älykäs erikoistuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 2022?2027 (ELMO II) -hankkeen. Hanke perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhdessä tunnistamiin tarpeisiin, jotta yhteisen älykkään erikoistumisen strategian tavoitteet voidaan saavuttaa.
Hankkeessa on tarkoitus varmistaa älykkään erikoistumisen strategian jatkuvuus vuosille 2024?2027 sekä luoda toimintamallit yhteistyön vakiinnuttamiseen osaksi maakuntien liittojen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston yhteistyötä. Hanketta tulee toteuttamaan Lapin liitto.
Maakuntahallitus puolsi Älykäs erikoistuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 2022?2027 (ELMO II) -hankkeen omarahoitukseen sekä toteuttamiseen osallistumista.
Saimaa-ilmiö tuottaa edelleen hyvää Itä-Suomeen:
European Regions of Gastronomy -hakukirja jätetään tammikuun lopussa arvioitavaksi
Lisätietoja: kehittämisjohtaja Merja Olenius, p. 040 629 7210
Haku eurooppalainen gastronomian ja ruokamatkailun pääkaupunki -tunnustuksen saamiseksi Saimaan alueelle etenee.
European Regions of Gastronomy eli ERG on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, jota on myönnetty vuodesta 2016 lähtien yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle.
Statuksen myöntää International Institute of Gastronomy, Culture, Arts and Tourism eli IGCAT-verkosto. IGCAT-verkoston edustaja kutsui Saimaan alueen hakemaan statusta vuodelle 2024. Kutsu pohjautui Saimaa-ilmiön hakukirjaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Etelä-Savo hakee Euroopan ruokapääkaupunki-titteliä yhdessä kolmen maakunnan kanssa. Neljä kaupunkia eli Joensuu, Mikkeli, Lappeenranta ja Savonlinna ovat valmistelleet yhdessä hankekokonaisuutta. Nyt mukaan ovat lähteneet myös Imatra ja Kitee. Alueella on jo oikeus käyttää titteliä muodossa European Region of Gastronomy - Saimaa Candidate 2024.
Tammikuun 2022 loppuun mennessä Saimaan alueen tulee toimittaa kirjallinen hakukirja IGCATille. Päätös statuksen myöntämisestä julkaistaan arviointikäynnin jälkeen loppukesällä tai syksyllä 2022.
Hakukirjaan on suunniteltu yhteensä 6 miljoonan euron kehittämistoimenpiteet vuosiksi 2022-2025 kolmen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle.
Etelä-Savon maakuntaliitto toimii kotipesänä Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -yhteistyöhankkeen valmistelussa 1.4.2022-31.12.2023 sekä juhlavuoden 2024 toteutuksen aikana ja vuonna 2025.
Maakuntahallitus merkitsi European Regions of Gastronomy-tilannekatsauksen tiedoksi ja valtuutti maakuntaliiton toimittamaan hakukirjan IGCAT-verkostolle tammikuun loppuun mennessä. Virasto valtuutettiin laatimaan yhteistyösopimus mukaan toiminnallisesti ja taloudellisesti sitoutuvien Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntaliittojen ja kaupunkien kanssa.
Maakuntahallitus valtuutti maakuntaliiton viraston valmistelemaan ensimmäisen vaiheen rahoitushakemuksen EU-ohjelmakauden 2014-2020 varoista ja päättää kohdentaa hankekokonaisuuteen omarahoitusta enintään 20 000 euroa vuosina 2022-2023.
Maakuntahallitus lausui keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 724 9618
Maakuntahallitus antoi lausunnon ympäristöministeriön laatimasta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksesta. Suunnitelman laatimisesta säädetään ilmastolaissa, se laaditaan joka neljäs vuosi ja annetaan selontekona eduskunnalle. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tehtävänä on määritellä niin sanotun taakanjakosektorin tavoitteet ja toimet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 ja tarvittavia päästövähennystoimia hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2035.
Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, maatalouden, jätehuollon, työkoneiden ja F-kaasujen eli fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energiankäytön päästöt. Suunnitelmassa tarkastellaan myös poikkileikkaavia teemoja, kuten alueellisen ilmastotyön ja kulutuksen merkitystä.
Lausunnossaan maakuntahallitus kiinnitti huomiota ilmastotoimenpiteiden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, esimerkiksi kun liikenteessä siirrytään käyttämään muita kuin fossiilisia polttoaineita, tulisi tukitoimenpiteet porrastaa sen mukaan kuinka autoriippuvaisia eri alueet ovat. Samoin tuki voisi olla korkeampi öljylämmityksestä luopumiseksi niillä alueilla, joissa rakennusten jälleenmyyntiarvo on alhainen.
Maakuntaliitto esittää, että aluetasolle saataisiin pysyväksi resurssiksi ilmastoasioihin palkattua asiantuntemusta ja että yhtenäinen tieto kasvihuonekaasupäästöistä ja -nielusta olisi maksutta kaikkien alueiden ja kuntien käytössä. Lisäksi maakuntahallitus korostaa, että ohjelman taloudellisten vaikutusten arvion tulee perustua tutkittuun tietoon.
Uuden EU-ohjelmakauden EAKR-rahoitusta tulossa haettavaksi yli 20 miljoonaa euroa tänä ja ensi vuonna
Lisätietoja: kehittämisjohtaja Merja Olenius, p. 040 629 7210
Maakuntahallitus sai tiedoksi EU-rakennerahasto-ohjelmien tilannekatsauksen.
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -alue- ja rakennepolitiikan ohjelma saatiin syksyllä 2021 käyntiin, kun alueellinen rahanjako hyväksyttiin Valtioneuvostossa syyskuussa.
Etelä-Savon maakunta sai uuden ohjelmakauden 2021-2027 mukaista alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta noin 137 miljoonaa euroa.
Vuosina 2021-2022 Etelä-Savossa on Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n kautta jaettavana hankerahoitusta yhteensä 24,23 miljoonaa euroa, sisältäen valtion ja kuntien vastinrahan.
Tästä maakuntaliiton jaettavissa oleva osuus on noin 7,5 miljoonaa euroa ja ELY-keskuksen osuus noin 16,9 miljoonaa euroa. Euroopan sosiaalirahaston ESR+ -rahoitusta on jaettavana vastaavasti 14,1 miljoonaa euroa. Uuden ohjelmakauden sähköiset haut eivät ole vielä avautuneet. Hankkeita on voitu kuitenkin suunnitella marraskuun alusta lähtien, kun uusi ohjelmakausi alkoi.
JTF- eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus Etelä-Savolle on 32 miljoonaa euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana. JTF-varoja ei rajata pelkästään turvetuotannon vähenemisestä johtuvien haittojen kompensointiin. JTF-rahoitusta voidaan käyttää maakunnassa uuden maakuntaohjelman sisältämän älykkään erikoistumisen strategian mukaisiin toimiin.
Lisätietoja kokouksesta:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Oskari Valtola puh. 040 751 2154 ja Eija Stenberg puh. 040 546 6852 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584