Suoraan sisältöön

Julkaistu 10.08.2020

Saimaa-ilmiö jatkaa kulttuuripääkaupunkikilvassa yhdessä Oulun ja Tampereen kanssa

Saimaa-ilmiön itäinen ilo vakuutti Euroopan kulttuuripääkaupungin 2026 kansainvälisen arviointiraadin. Raati antoi esivalinnan raportissa arvion siitä, miten hakemus täytti sille asetetut vaatimukset ja jatkoa varten suosituksia hakemuksen kehittämiseen.

Kuva: Janne Tamminen
Kuvateksti: Rääkkyläläisen Koistinen Kanteleen yhteissoittokantele on uusi itäsuomalainen kulttuuri-innovaatio, joka imaisee mukaan yhteiseen soittokokemukseen.

Saimaa-ilmiön itäinen ilo vakuutti Euroopan kulttuuripääkaupungin 2026 kansainvälisen arviointiraadin. Arviointiraati odottaa vielä, että Savonlinna ja muut hakijakaupungit kehittävät ja täsmentävät hakemuksiaan lopullista valintaa varten niin, että ne saavuttavat Euroopan kulttuuripääkaupunki -hankkeelta vaaditun laatutason. Raati antoi esivalinnan raportissa arvion siitä, miten hakemus täytti sille asetetut vaatimukset ja jatkoa varten suosituksia hakemuksen kehittämiseen.

Arviointiraadin mukaan Saimaa-ilmiö erottautuu kilpailijoista itäsuomalaisen kulttuuriyhteistyön, kauniin järviluonnon, ruokaperinteen ja kansanmusiikin ansiosta. Mainitsemisen arvoista on, että Saimaa on kokonainen elämäntapa. Viesti on asiantuntijaraadin mukaan vahva. Elämäntapa näkyy itäsuomalaisessa kulttuurissa ja raati suositteleekin, että seuraavaa hakukierrosta varten elämäntavasta luodaan selkeitä eurooppalaisia taiteellisia suunnitelmia.

Arviointiraadin näkemyksen mukaan Saimaan alueen asukkaat ovat lähteneet vahvasti mukaan kulttuuripääkaupunkiprojektiin. Vielä on kuitenkin syytä analysoida, miten saada lisää ihmisiä nauttimaan kulttuuripalveluista ja millainen olisi tittelin tuoma näkyvä muutos kaupunkikuvassa.

Kuva: Jussi Tiainen
Land(e)scape Arkkitehtoninen maisemainstallaatio Savonlinnassa 1999. Teos esitettiin Venetsian Biennaalissa 7. Mostra Internazionale Di architectura. Taiteilijat: Sami Rintala ja Marco Casagrande.

Raati kiittää hakutiimiä itäsuomalaisesta yhteistyöstä. Se näkee mahdollisuutena, että yhteistyötä laajennetaan koko Euroopan alueelle. Saimaa tarjoaa muulle Euroopalle tutkimattomia kolkkia ja aidosti outoa menoa. Se voi tarjota vaihtoehtoisen matkailumallin, jossa kansainväliset turistit tapaavat paikallisia tapoja noudattavia asukkaita.

Eurooppalaisia yhteistyökumppaneita pitäisi myös houkutella mukaan tekemään kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa yhdessä Savonlinnan kanssa. Näiden keinojen avulla myös viestin vieminen muulle Euroopalle ja maailmalle olisi luontevaa.

Saimaa-ilmiö kulttuuripääkaupunkititteliä Savonlinnalle hakee neljä Itä-Suomen maakuntaa ja niiden keskuskaupungit. Saimaa-ilmiössä isot keskuskaupungit tukevat Savonlinnan hakemusta. Hakuidea poikkeaa edukseen Tampereesta ja Oulusta, sillä niissä ympäröivät kunnat tukevat keskuskaupungin hakua.  Savonlinna sopii erinomaisesti edustamaan aluetta kulttuuripääkaupunkina, sillä se sijaitsee maantieteellisesti keskellä koko hakualuetta.

Saimaa-ilmiön tavoitteena on, että se luo Itä-Suomen asukkaille yhteisen kulttuuri-identiteetin ja rakentaa Saimaan alueelle vahvan kulttuuriverkoston. Savonlinna tulisi nimityksen ansiosta eläväisemmäksi ja nimitys houkuttelisi uusia asukkaita kaupunkiin.

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -raadin ensimmäinen kokous järjestettiin 16.6. ja 23.–24.6.2020 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, Helsingissä. Raati arvioi Oulun, Savonlinnan ja Tampereen hakemukset ja kuuli kaupunkien esitykset. Raadin suositus oli, että kaikki kolme kaupunkia jatkavat toiselle ja ratkaisevalle kierrokselle.

Raadin vierailut kaupunkeihin järjestetään toukokuussa 2021. Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026 valitaan raadin kokouksessa 2.6.2021 Helsingissä.

Tiivistelmä Saimaa-ilmiö, Savonlinnan kaupungin hakemus. 

Asiantuntijaraadin raportti Helsinki kesäkuu 2020 pdf

Lisätietoja: koordinaattori Anu-Anette Varho, p. 040 548 4658