Uusimmat

Etelä-Savon maakunnan nimikkonorpan nimiäänestyksessä helmikuussa annettiin kaikkiaan 965 ääntä. Voittajanimi Hilima sai ääniä äänestyksessä selvästi eniten, 205 ääntä. Toiseksi tuli Saimatar 131 äänellä.

– Tämä nimikkonorppamme nimeäminen on ollut valtavan mukavaa. Kiitos kaikille panoksensa antaneille, miltei 700 ehdotti nimeä sekä noin tuhat äänesti nimitoimikunnan valitsemasta lyhytlistasta, iloitsee maakuntajohtaja Heini Utunen.
– Saimaannorppa on ainutlaatuinen aarteemme, Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs ja osa kymmentuhatvuotista historiaamme ja jopa vanhempi kuin Saimaa. Norppa tarvitsee ihmistä, sillä se on edelleen erittäin uhanalainen ja me ihmiset määritämme sen selviämisen. Norppahan myös nauttii sen kanssa rinnakkaiselossa elävistä ihmisistä. Me ihmiset tarvitsemme norppaa, paitsi luonnon uskomattomana ihmeenä, sen suojelutehtävä on myös sukupolvitehtävämme ja osa ihmisyyttä, jossa olemme äänettömän puolella.

Tutkimuspäällikkö Marja Niemi Itä-Suomen yliopistosta ympäristö- ja biotieteiden laitokselta kertoo nimeämisen taustoista:

– Suurimmalla osalla Itä-Suomen yliopiston ylläpitämästä tietokannan norpista ei ole nimeä, vaan ne tunnetaan koodinimellä väliltä Phs001-Phs589. Uusi tunnistettu yksilö saa näin aina seuraavan numeron. Nimellisiä norppia on tietokannassa tällä hetkellä 127. Näistä osa on tutkijoiden nimeämiä, esimerkiksi lähetinseurannassa olleita yksilöitä, osa nimistä on kuvaajien vakiinnuttamia nimiä. Norppia on myös nimetty niiden päätyessä julkisuuteen, tunnetuin näistä on epäilemättä WWF:n Norppalivestä tuttu Pullervo. Myös eduskunnalla on oma nimikkosaimaannorppa: Rouva Puhemies.

Etelä-Savon maakuntaliitto valitsi saimaannorpan maakuntaeläimeksi vuonna 2025 ja sen seurauksena maakuntavaltuutettu Anne Puntanen (SDP) esitti nimikkonorpan valitsemista ja nimeämistä.

– Halusin sille nimen siksi, että se erottuisi muista Saimaalla elävistä norpista. Jos se on vain “norppa”, emme oikeastaan tunne sitä lainkaan. Nimi tekee siitä yksilön, ei vain yhtä eläintä muiden joukossa. Kun eläimellä on nimi, siitä tulee ihmisille läheisempi. Nimi tekee norpasta tutumman ja helpommin lähestyttävän, melkein kuin naapurin, jonka kuulumisia haluaa seurata. Juuri tällainen tunne saa ihmiset välittämään ja pitämään huolta luonnosta. Haluan myös kiittää maakuntajohtajaa siitä, että hän otti tämän asian omakseen ilman valtuustoaloitteen muodollisuuksia. On hienoa nähdä, että tällaista tärkeää ja lämminhenkistä asiaa voidaan edistää yhdessä.

Kooditetusta saimaannorpasta nimelliseksi maakuntanorpaksi

Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitos hallinnoi Suomen saimaannorppien tunnistamista ja tutkimusta. Norpat voidaan tunnistaa niiden yksilöllisen turkkikuvioinnin perusteella. Tutkimusvuosien aikana tunnistekoodin on saanut jo 589 norppaa, mutta kaikki näistä ei ole enää elossa. Nimellisiä norppia on 127. Itä-Suomen yliopisto antoi Etelä-Savon maakunnan nimikkonorpaksi Pihlajavedellä elävän ja lisääntyvän naarasnorpan, koodiltaan Phs502.

Sanomalehdet Itä-Savo ja Länsi-Savo yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton ja nimitoimikunnan kanssa järjestivät maakunnan nimikkonorpan nimivalinnan.

Kaikilta kiinnostuneilta pyydettiin ehdotuksia norpan nimeksi. Kahden viikon aikana 15.1.-31.1.2026 ehdotuksia tuli yhteensä yli 670 kappaletta.
Eri nimiä kertyi kaikkiaan 257 kappaletta.

Etelä-Savon nimikkonorpan nimikomitea kävi läpi kaikki ehdotukset ja valitsi 20 nimen listan, josta järjestettiin kansanäänestys, jossa annettiin 965 ääntä.

Kuva: Hilima eli naarasnorppa Phs502
kuvaaja Johan Moraal

Lisätietoja:

Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen
heini.utunen(at)esavo.fi
puh. 040 503 0515