Tietopalvelu

EU-komissio huolissaan Suomen alueellisista kehittyneisyyseroista


Johtaja Lena Andersson-Pench ja Samu Tuominen EU:n komission alue- ja kaupunkipolitiikan osastolta kertoivat EU:n linjauksista ja kirjasivat muistiin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen näkemyksiä EU:n tulevan koheesiopolitiikan valmisteluun. Maakuntajohtajat vierailivat komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosastolla 8. huhtikuuta 2019.​

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Ohjelmavalmistelua tehdään TEM:n ohjaamassa prosessissa mm. komission viimekeväisten asetusesitysten ja tuoreen maaraportin linjausten pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto, ja valmisteluryhmässä ovat edustettuna kaikki alueen maakuntaliitot ja ELY-keskukset.

Aluelähtöisyys on EU:n alue- ja rakennepolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeistä. Maakuntastrategiat ja maakuntaohjelmat ovatkin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelun kivijalkana.

Komission maaraportin esiin nostamat kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti – Itä- ja Pohjois-Suomelle riittävä rahoitus

Unionin talouspolitiikkaan keskittyvät EU:n komission jäsenmaakohtaiset maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Maaraportissaan komissio linjaa EU:n näkemyksiä tulevien budjettineuvottelujen pohjaksi. Aluekehityksen osalta komissio toteaa Suomen maaraportissa, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuret etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä.

Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen. Tämä pohjoisen harvaan asutun alueen (NSPA-alue) erityismääräraha tulee budjettineuvotteluprosessissa nostaa alkuperäiselle tasolleen.

Valtaosa rakennerahastoista Suomeen tulevasta muustakin laskennallisesta rahoituksesta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansaintakriteeriin, mutta EU:n laskentamenettelyssä se sisältyy kaikilla laskentakriteereillä kerrytettyyn ”siirtymäalueen” tukeen. Siirtymäalueeseen kuuluvat Suomen alueet Uuttamaata ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ansaintamekanismi tulee huomioida kansallisessa päätöksenteossa: Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.


Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntajohtajat vaihtoivat kuulumisia myös Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnassa vaikuttavan itäsuomalaisen MEP Elsi Kataisen kanssa.
Kuvassa myös Kataisen avustaja Raakel Vähärautio sekä maakuntajohtajat Pauli Harju, Jyrki Kaiponen ja Mika Riipi.

Älykkäämpi Eurooppa ja sosiaalisempi Eurooppa sisältöteemoina

Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut tämän valmisteluvaiheen sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Itä- ja Pohjois-Suomi kuitenkin korostaa, että toimeenpanon tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima, joka sisältäisi TKI-toimintojen vahvistamisen, yritystuet ja saavutettavuutta parantavat toimet sekä työllisyyden, osaamisen, ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamisen.

Itä- ja Pohjois-Suomi korostaa esityksessään myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen,  puh. 040 5405903

SISÄLLYSLUETTELO