Tietopalvelu

Etelä-Savoon järjestöneuvottelukunta ja nuorisovaltuusto

Etelä-Savon maakuntavaltuusto kokoontui 27.5.2019 Juvalla tilinpäätöskokoukseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan esityksen pohjalta Etelä-Savon maakuntaliiton vuoden 2018 tilinpäätöksen ja tilikauden tuloksen 156 015,04 euroa siirrettäväksi taseeseen. Valtuusto myönsi samalla maakuntaliiton hallintoa ja taloutta hoitaneille maakuntahallitukselle ja maakuntajohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta.


Maakuntavaltuusto haluaa kuulla nuorten toiveita ja ajatuksia maakunnan kehittämiseksi.


MYÖNTEISTÄ VIRETTÄ MAAKUNNAN TALOUDESSA

Etelä-Savon maakunnan taloutta vauhditti vuonna 2018 koko maan talouden, erityisesti viennin, ripeä kasvu, joka kuitenkin tasaantui loppuvuotta kohden. Talouden myönteinen kehitys näkyi maakunnassa työttömyyden laskuna. Myönteisen talouskehityksen vastapainona oli väestön väheneminen erityisesti muuttotappion kasvaessa ja syntyvyyden vähentyessä. 

Sote-uudistusta rakennetaan 18 maakunnan varaan

Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa näyttää löytyneen yhteinen näkemys sote-palvelujen järjestämisestä. Juuri sote-uudistuksen epäonnistumiseen Sipilän hallitus kaatui. Kuten edellinen hallitus, myös kaavaillun uuden hallituksen uudistuksen pohjana olisi 18 maakuntaa, joista Etelä-Savo olisi yksi.

Maakunnan sisällä suurin ongelma oli erimielisyys keskussairaaloiden työnjaosta. Sairaanhoitopiirit eivät päässeet siitä keskinäiseen yhteisymmärrykseen. Kahden sairaalan mallista vallitsi esivalmistelussa laaja yksimielisyys.

- Uudistuksen kaaduttua ei kuitenkaan päästy valmistelemaan uuden maakunnan päättäjille konkreettista ehdotusta uuden maakunnan toimintamalliksi, sanoo maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Erikoissairaanhoito muodostaa keskeisen, mutta ei ainoan osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Aiempi maakunnan esivalmistelu kattoi huomattavasti laajemman kokonaisuuden. Valmistelun aikana kertyi runsaasti hyviä kokemuksia yhteistyöstä koko maakunnan tasolla perusterveydenhuollossa, vanhuspalveluissa, mielenterveyspalveluissa, lasten ja nuorten perheiden palveluissa sekä monissa muissa sote-palveluissa.

Maakunnan valmistelijat olivat saman pöydän ääressä etsimässä yhteisiä ratkaisuja maakunnan asukkaiden eduksi. Kipukohdat maakunnan eri osissa olivat hyvin tiedossa.

- Kun maan hallitus näyttäisi uudelleen tarjoavan Etelä-Savolle mahdollisuutta itse löytää ratkaisuja maakuntaamme, olisi tähän mahdollisuuteen yhdessä tartuttava, jatkaa Mäkinen.

Myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen näki päättyneen esivalmistelun ajanjaksona, jolloin maakunnan eteen tehtiin sitoutuneesti hyviä asioita, joita voidaan jatkossa hyödyntää.

- Erityisesti ilahduttaa, kuinka sitoutuneesti eri valmistelutyöryhmät tekivät yhteistyötä, toteaa Wuorinen.


ALUEKEHITYS JA ALUEIDEN KÄYTTÖ

Liiton elinvoimatyössä eli aluekehityksessä ja alueidenkäytössä panostettiin vuonna 2018 maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toteuttamiseen. Tätä työtä tehtiin ennakointi-, ohjelma-, hanke- ja rahoitustyökaluilla sekä suunnittelun ja kaavoituksen keinoin, laajasti yhteistyössä maakunnassa, maakuntarajojen yli ja kansainvälisesti.

- Maakuntauudistusvalmistelussa testattu aluekehittämisen keskustelu maakunnan ja valtioneuvoston välillä haluttaisiin myös vakinaistaa, toteaa aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen.

Hyvinvoivat asukkaat keskiössä

Aluekehittämisen päätavoite on maakunnan elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Metsä, ruoka ja vesi on maakuntastrategiassa linjattu Etelä-Savon keskeisiksi vahvuuksiksi. Näiden ympärille on maakuntaohjelmaan asetettu tavoitteet ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille, elinkeinoelämän kasvulle, matkailun kehittämiselle, kestävälle biotaloudelle ja älykkäälle erikoistumiselle.

Osaavaa työvoimaa koulutusta kehittämällä

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeistä elinvoiman kehittämisessä. Maakuntaliitto laati viime vuonna osaamisstrategian yhdessä koulutustoimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kasvua ja kansainvälisyyttä edistettiin mm. yritysten sukupolvenvaihdoksia ja digitaalisuutta tukemalla ja yritysten rahoitusmahdollisuuksia ja vahvistamalla. Hyvinvointiasiat korostuivat viime vuoden toiminnassa osin maakuntauudistuksen valmistelun vuoksi, ja maakuntaan on syntymässä uusia osallisuutta vahvistavia foorumeita.

Matkailuun lisää vauhtia

Maakuntaliitto rahoitti matkailun markkinointia, otti aimo harppauksen Unescon statuksen saamiseksi Saimaa Geoparkille, mahdollisti maakunnan ruoka- ja matkailuyrittäjien osallistumisen Grüne Woche elintarvike- ja matkamessuille Berliinissä ja vahvisti hallinnoimansa D.O. Saimaa alkuperä- ja laatumerkin näkyvyyttä ruokatoimijoiden markkinoinnissa. Myös Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelut aloitettiin neljän maakunnan ja kaupunkien yhteistyönä.

Rahoitusta elinvoiman edistämiseen

Biotalouden ja älykkään erikoistumisen pitkäjänteisiä kehittämiskohteita ovat mm. Savonlinnan kuitulaboratoriokampus sekä Mikkelin EcoSairilan kiertotalouden ja vesiosaamisen kehitysalusta ja yritysympäristö. Etelä-Savo on mukana myös Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa -hankkeessa, jossa osin EU-komission pilottirahoituksella edistetään älykästä, omiin vahvuuksiin perustuvaa erikoistumista.

Maakuntaliitto toimii Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelman rahoitusta välittävänä viranomaisena ja vastaa maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta. Unionin tulevan aluepolitiikan linjauksiin ja rahoitusvolyymiin vaikuttaminen oli viime vuoden keskeisiä edunvalvontatehtäviä niin EU-instituutioiden kuin TEM:n ja valtioneuvoston suuntaan.

Perustienpidon rahoitustasoa nostettava

Liikenneasiat hallitsivat liiton aluesuunnittelun työtä. Etelä-Savon oman maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen käynnistettiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 2004. Tietoliikennepuolella valmisteltiin Digitaalinen Etelä-Savo -hankekokonaisuutta, joka koskee käyttäjiä,-palveluita ja-infraa. Itä-Suomi yhteistyönä laadittiin liikenteen hallitusohjelmatavoitteet uudelle hallituskaudelle kärkiteemoina Itäratojen kehittäminen ja perustienpidon rahoitustason nostaminen. Maakuntaliitto oli mukana myös Viitostien kehityskäytävätarkastelun valmistelussa.

Ilmastoasiat tapetilla

Ilmastoasiat korostuivat myös liiton työssä. Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi kolmesta valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnallisista päämääristä. 

- Maakuntaliitto osallistui valtakunnallisen kestävän kehityksen toimikunnan työhön ja teki osaltaan kestävän matkailun yhteiskuntasitoumuksen. Maakuntaliitto tukee myös Mikkelin kaupungin aloitetta Saimaan peruskirjasta. Uuden hallitusohjelman myötä maakunnan ilmastoasioiden kokonaisvaltaista koordinointia ja yhteistyötä on tarkoitus edistää edelleen, kertoo maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Jarmo Vauhkonen ilmastoasioiden eteen tehtävästä työstä.

Identiteettitarinoista lisää elinvoimaa taajamiin 

Taajamien elinvoimaisuuden osalta liitossa panostettiin taajamien kehityshistoriaan ja identiteettitarinaan sekä rakennusten arvon, kunnon ja käytön selvittämiseen ympäristöministeriön rahoittamassa ylimaakunnallisessa hankkeessa yhteistyössä kuntien kanssa.


ETELÄ-SAVON MAAKUNNALLISEN JÄRJESTÖNEUVOTTELUKUNNAN JA NUORISOVALTUUSTON PERUSTAMINEN

Maakuntavaltuusto päätti yksimielisesti maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan ja nuorisovaltuuston perustamisesta osaksi Etelä-Savon maakuntaliiton toimintaa. Ryhmien toiminnan perustaminen liittyy maakunnan osallisuusohjelmatyöhön.

Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta

Järjestöneuvottelukunta tulee ylläpitämään vuoropuhelua yhdistysten ja julkisen sektorin toimijoiden välillä sekä osallistuu alueella hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan suunnitteluun. Tavoitteena on lisätä kansalaisten osallisuutta maakunnalliseen kehittämis- ja ohjelmatyöhön. 

Järjestöneuvottelukuntaan valitaan 19 jäsentä ja varajäsentä avoimen julkisen haun kautta. He edustavat kattavasti maakunnassa toimivia yhdistyksiä järjestötahoittain.

Järjestötahot näkyvät tästä.

Kokouksessa Kokoomuksen Mali Soininen esitti, että järjestöneuvottelukunnan kokoonpanoon tehtäisiin muutos niin, että järjestötaho potilasjärjestöt ja omaishoito erotettaisiin omiksi tahoikseen. Ehdotus kaatui äänestyksessä luvuin 33-28 (yksi tyhjä), jolloin järjestötahojen ja siten myös järjestöneuvottelukunnan jäsenten lukumääräksi vahvistui 19.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto

Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä 13-25 -vuotiaita nuoria eri puolilta Etelä-Savoa.

Pohjatyö ryhmän toiminnan aloittamiseksi on tehty Etelä-Savon nuoret vaikuttajat – hankkeessa yhdessä kuntien nuorisovaltuustojen, nuorisovaltuustoja ohjaavien nuorisotyöntekijöiden sekä Etelä-Savon maakuntaliiton ja Nuorten ääni maakuntahallinnossa -hankkeen kanssa.

Nuorisovaltuusto koostuu kuntien nuorisovaltuustojen edustajista ja heidän varaedustajistaan sekä yhdeksästä avointen hakemusten perusteella valitusta jäsenestä. Maakuntaliiton hallitus nimeää ryhmän, jonka toimikausi on yksi vuosi kerrallaan.

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat ovat merkittävä elinvoimatekijä maakunnassa ja heidän näkökulmansa esille saaminen maakunnan kehittämiseen on tärkeää.

Lisätietoja: Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen satu.taavitsainen@hotmail.com, maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula, puh. 040 061 8489

SISÄLLYSLUETTELO