Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Itä- ja Pohjois-Suomelta sekä Etelä- ja Länsi-Suomelta esitykset vuosien 2021-27 rakennerahasto-ohjelman keskeisistä haasteista, tavoitteista ja tuettavasta toiminnasta. Tämän valmisteluvaiheen esitys jätettiin ministeriölle maanantaina 15. huhtikuuta. Ohjelmavalmistelua tehdään TEM:n ohjaamassa prosessissa mm. komission viimekeväisten asetusesitysten ja tuoreen maaraportin linjausten pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto, ja valmisteluryhmässä ovat edustettuna kaikki alueen maakuntaliitot ja ELY-keskukset.
Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisestä esityksestä kokouksessaan tiistaina. Hallitus antoi tukensa esitykselle ja korosti Itä- ja Pohjois-Suomen faktapohjaisen edunvalvonnan merkitystä asiassa niin valtioneuvoston kuin EU:n suuntaan.
Itä- ja Pohjois-Suomen esitys nojaa vahvasti kansainväliseen asiantuntemukseen. Valmistelutyön taustana ovat mm. OECD:n selvitys Euroopan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehityspotentiaalista ja haasteista (2017) sekä EU:n komission kansainvälisessä Elinkeinot murroksessa -pilottihankkeessa tuotettu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia (2019).
Aluelähtöisyys on EU:n alue- ja rakennepolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeistä. Maakuntastrategiat ja maakuntaohjelmat ovatkin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelun kivijalkana.
Komission maaraportin esiin nostamat kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti – Itä- ja Pohjois-Suomelle riittävä rahoitus
Unionin talouspolitiikkaan keskittyvät EU:n komission jäsenmaakohtaiset maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Maaraportissaan komissio linjaa EU:n näkemyksiä tulevien budjettineuvottelujen pohjaksi. Aluekehityksen osalta komissio toteaa Suomen maaraportissa, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuret etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä.
Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa, etenkin kun kansalliset kehittämisvarat ovat entisestään keskittyneet Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen. Tämä pohjoisen harvaan asutun alueen (NSPA-alue) erityismääräraha tulee budjettineuvotteluprosessissa nostaa alkuperäiselle tasolleen.
Valtaosa rakennerahastoista Suomeen tulevasta muustakin laskennallisesta rahoituksesta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansaintakriteeriin, mutta EU:n laskentamenettelyssä se sisältyy kaikilla laskentakriteereillä kerrytettyyn ”siirtymäalueen” tukeen. Siirtymäalueeseen kuuluvat Suomen alueet Uuttamaata ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ansaintamekanismi tulee huomioida kansallisessa päätöksenteossa: Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.
Älykkäämpi Eurooppa ja sosiaalisempi Eurooppa sisältöteemoina
Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut tämän valmisteluvaiheen sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Itä- ja Pohjois-Suomi kuitenkin korostaa, että toimeenpanon tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima, joka sisältäisi TKI-toimintojen vahvistamisen, yritystuet ja saavutettavuutta parantavat toimet sekä työllisyyden, osaamisen, ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamisen.
Vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että EU:n eri rahastojen toimia voidaan yhteensovittaa alueella, ja että niillä ei korvata kansallista budjettirahoitusta. Kuluvan ohjelmakauden valtakunnalliset toimet tulisikin uudistaa aluelähtöiseksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostaa esityksessään myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, etunimi.sukunimi@esavo.fi tai puhelin 040 5405903
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään ja päätti rahoituksesta viidelle hankkeelle. Lue lisää
Ensimmäinen Etelä-Savon kulttuurileijonien luolatapahtuma järjestettiin perjantaina 5.4. Mikkelissä. Rahoitushenkinen tapahtuma, jossa ammattilaiset ruotivat yhdeksän uutta luovaa ideaa, oli ehdottomasti menestys. Lue lisää
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken. Lue lisää
Itäratoja ei tule nähdä yksinomaan liikennekäytävinä, vaan niillä on isompi merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta. Lue lisää
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua ja puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä. Lue lisää