Suoraan sisältöön
Yhdessä, ennakoiden, uudistaen-tekstillä banneri, jossa ilmakuva Saimaalta. Metsää ja järviä.

Julkaistu 23.01.2023

Etelä-Savon maakuntahallitus linjasi maakunnan hallitusohjelmatavoitteet

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maakuntaliiton virastolla 23.1. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa linjattiin maakunnan hallitusohjelmatavoitteet, hyväksyttiin Itä-Suomen liikennestrategia ja lausuttiin luonnon monimuotoisuus-strategian luonnoksesta.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi maakuntahallitukselle Saimaa European Region of Gastronomy -tittelin eteen tehdystä työstä, valmistelusta ja 12.1. järjestetystä palkitsemisseremoniasta.
Saimaa ERG-juhlavuosi on 2024 ja tuo Saimaan alueen maakuntiin kansainvälisiä vieraita ja näkyvyyttä.

Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen esittäytyi maakuntahallitukselle ja kertoi terveiset kaupungin päätöksenteosta.
 

Hallitusohjelmatavoitteet linjattiin hallituskaudelle 2023-27

Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Maakuntahallitus linjasi toukokuussa 2022 Etelä-Savon maakuntaliiton alustavista hallitusohjelmaan 2023-27 vaikuttamisen painopisteistä. Maakuntahallitus kävi tammikuun kokouksessa keskustelun maakuntajohtajan esittelyn pohjalta ja täsmensi tavoitteita.

Etelä-Savon saavutettavuus on kärkitavoitteena hallitusohjelmaan vuosille 2023-2027. Toimivilla tie- ja rautatieyhteyksillä varmistetaan kustannustehokkaat kuljetukset ja monipaikkaisen arjen sujuvuus. Liikenneinvestointeja tarvitaan raide- ja tieliikenteeseen koko itäiseen Suomeen.

Tietoliikenneyhteydet on turvattava harvaan asutuilla alueilla.

EU:n metsäpolitiikassa Suomen hallituksen on otettava otettaan huomioon sääntelyn vaikutukset metsäsektorin kannattavuuteen. EU:n ympäristötavoitteiden ja kannattavan metsätalouden on oltava tasapainossa. Vihreä siirtymä energiapolitiikassa on toteutettava alueiden ominaispiirteet huomioon ottaen. Etelä-Savolle tärkeitä ovat tuulivoima, uusiutuvat energialähteet ja hajautettu energiantuotanto.

EU:n seuraavan ohjelmakauden valmistelussa Suomen hallituksen on turvattava Itä- ja Pohjois-Suomen alueelliset kehittämistarpeet sekä kansallisessa että EU-valmistelussa. Nykyisestä aluekehitysvarojen tasosta ei ole varaa tinkiä.

Etelä-Savolle tärkeää monipaikkaisuutta on edistettävä koko Suomessa lisäämällä
etätyömahdollisuuksia ja vapaa-ajan asuntojen käyttöä. Yliopisto-opetusta tulee edistää Etelä-Savossa.
 

Tilapäinen valiokunta asetetaan selvittämään maakuntavaltuuston puheenjohtajiston luottamusta

Lisätietoja: hallintojohtaja Janne Nulpponen, p. 0400 618 489

Maakuntavaltuuston kokouksessa 14.12.2022 tehtiin valtuustoaloite ja maakuntahallitukselle osoitettava kysymys. Aloitteessa esitetyin perusteluin aloitteessa esitettiin, että maakuntavaltuusto asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään, nauttiiko maakuntavaltuuston puheenjohtajisto valtuuston luottamusta, mikä on mahdollisen luottamuksen menettämisen peruste ja mitä seuraamuksia mahdollinen luottamuksen menettäminen aiheuttaa.

Luottamushenkilön erottamisesta säädetään kuntalaissa. Lain mukaan valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan.

Valtuutettu on luottamustoimessaan lähtökohtaisesti erottamaton. Kuntalain 79. pykälän 1 momentin mukaisesti luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Valtuuston puheenjohtajiston erottaminen kohdistuu siis vain erotettavien luottamushenkilöiden asemaan puheenjohtajistossa, ei valtuutettuina. Valtuuston puheenjohtajisto erotettaessa jatkavat erotetut luottamushenkilöt joka tapauksessa valtuuston jäseninä.

Aloitteen allekirjoitti 28 valtuutettua, mikä on yli neljäsosa valtuutetuista, joten aloite täyttää kuntalain vaatimuksen.

Maakuntahallitus päätti yksimielisesti esittää maakuntavaltuustolle, että se asettaa keskuudestaan kuntalaissa tarkoitetun tilapäisen valiokunnan. Tilapäiseen valiokuntaan valitaan viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtainen varajäsen.
Ylimääräinen maakuntavaltuuston kokous asian käsittelemiseksi järjestetään 22.2. Mikkelissä.
 

Maakuntahallitus antoi lausunnon kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategian 2035 luonnoksesta

Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 724 9618

Ympäristöministeriössä on valmistunut kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategian luonnos 2035. Strategian tavoitteena on pysäyttää lajien ja niiden elinympäristöjen uhanalaistumiskehitys vuoteen 2030 mennessä.

Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä on myös YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sekä EU:n biodiversiteettistrategian tavoite. Yhdeksi luontokadon pysäyttämisen keinoksi asetetaan valtioille 30 prosentin suojelu- ja ennallistamistavoitteet, tästä 10 prosenttia on oltava tiukasti suojeltua.

Etelä-Savon maakuntahallitus totesi lausunnossaan kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on elintärkeää ja Suomen on myös vastattava kansainvälisiin luonnon monimuotoisuutta koskeviin sitoumuksiin. Maakuntahallitus toivoi kuitenkin, että strategian toimeenpanokeinoissa ja tavoitteissa kuunneltaisiin alueiden ja kuntien osaamista ja paikallistuntemusta.

Etelä-Savossa on tiukasti suojeltua maa-alaa vain 3 prosenttia. Valtakunnan tasolla Suomessa maa-alueista on jo tiukasti suojeltu yli 10 prosenttia. Strategiassa ei aseteta tarkkaa tavoitetta tiukan suojelun lisäämiselle. Maakuntahallitus piti hyvänä sitä, ettei kategorisesti asetettu kaikille maakunnille 10 prosentin suojelutavoitetta. Hallituksessa kuitenkin todettiin, että suojelupinta-alaa tulee lisätä etenkin Etelä-Suomessa, jossa suojeltujen alueiden pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin Pohjois-Suomessa, vaikka suurin osa uhanalaisista lajeista ja elinympäristöistä sijoittuu Etelä-Suomeen.
Lisäksi maakuntahallitus korosti, että suojelun tulee tapahtua vapaaehtoisin keinoin ja samalla on hyvä korostaa luonnonhoitomenetelmien merkitystä talousmetsissä.
 

Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia parantaa saavutettavuutta

Lisätietoja: Aluesuunnittelupäällikkö Jenni Oksanen, p. 040 628 2788

Itä-Suomen yhteinen liikennestrategia määrittää suuntaviivat Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiselle Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Vuonna 2015 hyväksytyn strategian päivittämisellä vastataan 2020-luvun asiakastarpeisiin ja toimintaympäristöön.

Yhteisellä liikennestrategialla tavoitellaan parempaa saavutettavuutta Itä-Suomeen, elinkeinoelämälle mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä ja toimivia vaihtoehtoja ihmisten liikkumiseen. Tämä tarkoittaa tietoliikenneyhteyksien parantamista, joukkoliikenteen kehittämistä sekä turvallista ja sujuvaa ajoa henkilöautoilla.

Maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen liikennestrategian päivityksen. Strategia koskee Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntia. Strategia on laadittu Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja maakuntaliittojen yhteistyönä ja yhdessä sidosryhmien kanssa. Vision, päämäärien ja tavoitteiden pohjalta määritetään jatkuvan liikennejärjestelmätyön lähivuosien painopisteet.

Ehdotus Itä-Suomen liikennejärjestelmästrategiaksi on liitteenä.


Sydän Saimaalla - maakunnan maine ja identiteetti -hankkeelle haetaan rahoitusta

Lisätietoja: ennakointiasiantuntija Hanna Kautiainen, p. 044 770 0519

Väestön vähenemisen aikaansaama elinvoimahaaste koskettaa tällä hetkellä suurinta osaa Suomea, ja alueet kilpailevat muuttajista ja osaavasta työvoimasta. Etelä-Savossa pitkään jatkunut muuttotappio on vihdoin kääntynyt voitolliseksi ja maakunnassa on erityisesti tunnistettu monipaikkaisten asukkaiden merkitys elinvoiman lisääjänä. Tarve yhteiselle, systemaattiselle maakunnallisen markkinointiviestinnän kehittämiselle on kuitenkin noussut esille.

Maakunnan mainekuvan kohottamiseen ja identiteetin vahvistamiseen keskittyvällä markkinointiviestinnällä edistetään vahvasti kestävää monipaikkaisuutta Etelä-Savossa.

Maakuntahallitus valtuutti viraston osallistumaan Sydän Saimaalla - Maakunnan maine ja identiteetti -hankkeen rahoituksen hakemiseen ja hankkeen toteutukseen.
 

Linkki kokouksen pöytäkirjaan ja materiaaleihin.

Lisätietoja kokouksesta:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Arto Sepponen puh. 044 337 0230, Oskari Valtola puh. 040 751 2154 ja Eija Stenberg puh. 040 546 6852 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584