Julkaistu 31.01.2024
Etelä-Savon metsät työllistävät ja tuottavat toimeentuloa koko Suomelle
Metsä on edelleen Etelä-Savon talouden veturi, jonka tuottamat tulovirrat ylläpitävät maakunnan työllisyyttä ja elinvoimaa.
Metsäsektorin vahvasta merkityksestä kertoo se, että sen osuus maakunnan arvonlisäyksestä on 14,8 prosenttia. Koko Suomessa osuus arvonlisäyksestä on 4,5 prosenttia. Maakunnan työvoimasta 7,5 prosenttia saa elantonsa metsäsektorilta, kun koko maan tasolla luku on 2,7.
Etelä-Savossa tuotetaan koko Suomen metsäsektorin arvonlisäyksestä 6,2 prosenttia. Maakunnassa on koko Suomen metsäsektorin työllisistä 6,0 prosenttia.
Euroopan unionissa on valmistelussa useita säädöksiä ja muutoksia, joilla on vaikutusta myös Etelä-Savon metsiin. Metsien käyttöön vaikuttavia politiikkatoimia ovat muun muassa EU:n biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, EU:n uusi metsästrategia, metsäkatoasetus sekä uudistettu LULUCF-asetus.
Biodiversiteettistrategian myötä suojelupinta-alaa kasvatettaisiin niin, että 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi oikeudellisen suojelun piirissä vuoteen 2030 mennessä.
– Raskaat suojelutoimet pienentävät metsistä saatavaa tuloa ja työllisyysvaikutusta. Meidän metsiemme puuvaranto eli kokonaistilavuus on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana ja metsien vuotuinen kasvu hehtaarilla on maan kärkeä, kertoo kehittämispäällikkö Jyrki Kuva Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt ja julkaissut tuoreet tiedot Itä- ja Pohjois-Suomen metsien muutoksesta 1960-luvun jälkeen, suometsistä sekä metsien hakkuumahdollisuuksista. Metsien muutos, hiilinielut ja metsien käytön muutoksesta johtuvat aluetalousvaikutukset IP-maakunnissa (MEMU) -hankkeessa on tuotettu arviot myös metsien vuotuisesta hiilitaseesta vuosina 2015-2021.
Puuston kokonaistilavuus on kasvanut Etelä-Savossa 1,5 -kertaiseksi vuosina 1970-2021.
Puuston keskitilavuus on kasvanut tarkasteluajanjaksona sekä kankailla että soilla. Lehtipuun tilavuusosuus on laskenut maakunnassa, mutta on silti korkeampi kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa tai koko maassa.
Etelä-Savossa vanhojen metsien osuus on puolet IP-maakuntien keskiarvosta (4 prosenttia vs. 8 prosenttia).
Hehtaarikohtaisesti tarkasteluna Etelä-Savon vuoden 2018 päästöt olivat suurimmat tarkastelluista maakunnista, niin maaperän kuin puustonkin osalta. Puustonielu kuitenkin parani merkittävästi seuraavina vuosina.
Eteläsavolainen puurakentaminen maailmankartalle
Etelä-Savossa on runsaat metsävarat, mutta raaka-ainetuotannon ohella maakunnassa on tarve kehittää myös korkeamman jalostusarvon tuotteisiin tähtäävää korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
Savonlinnaan avattiin tammikuussa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratorio. Puurakentamisen laboratoriorakennus on toteutettu hybridirunkoisena, ja siinä hyödynnetään massiivipuurakenteisia komponentteja.
Uusi laboratorio mahdollistaa suurtenkin rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa.
– Olemme Etelä-Savossa uskoneet puun monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Tulokset eivät kuitenkaan synny itsestään. Puun monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä käyttö tarvitsee tuekseen tutkimusolosuhteet, joiden avulla voidaan tukea yritysten tuotekehitystä ja kilpailukykyä, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.
Etelä-Savon maakuntaliitto on rahoittanut yhteensä 37 hanketta Savonlinnan kuitu- ja puuteknologian osaamiskeskittymässä. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet yli 30 miljoonaa euroa, johon on myönnetty EU-tukea yli 21 miljoonaa euroa.
MEMU-hankkeen aineisto (linkki)
Metsien muutosten vaikutukset Itä- ja Pohjois-Suomessa (linkki)
MEMU-hankkeen tulokset, Etelä-Savo
Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Jyrki Kuva, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 040 757 6698
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto, p. 050 500 2584