Suoraan sisältöön

Julkaistu 23.08.2021

Maakuntahallituksen kokoustiedote 23.8.2021

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui etäkokoukseen maanantaina 23.8.2021. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kertoi hallitukselle muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialueen ja EU:n ohjelmakauden 2021-27 valmistelusta ja loi myös katsauksen ajankohtaisiin koulutusasioihin maakunnassa.

Maakuntahallitus myönsi rahoitusta kolmelle hankkeelle

Lisätietoja: rahoituskoordinaattori Soile Laitinen p. 040 682 2205

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi EAKR-ohjelmasta rahoitusta kolmelle hankkeelle yhteensä noin 755 000 eurolla.

Lappeenrannan-Lahden teknilliselle yliopistolle LUT:lle myönnettiin REACT-EU-rahoitusta levätehostetun jäteveden puhdistuksen ja ravinteiden kierrätyksen tutkimushankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan, kuinka levälisäyksellä voidaan tehostaa jätevedenpuhdistamolaitosten sekä haja-asutusalueiden sakokaivojen tekniikkaa. Hypoteesina on, että levälisäyksellä voidaan muuttaa jätevedenpuhdistusprosessia energiatehokkaammaksi. Lisäksi tutkimuskohteena on jäteveden puhdistuksessa tapahtuva fosforin talteenotto, jota puolestaan voidaan käyttää lannoitteeksi.

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Lisätty todellisuus matkailun edistäjänä - AR Mikkeli -hanke sai rahoituksen REACT-EU-varoista. Sen tavoitteena on hyödyntää lisätyn todellisuuden (AR) ja virtuaalisen todellisuuden (VR) ratkaisuja mikkeliläisten sotahistoriallisten matkailukohteiden liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa edistetään myös matkailutoimijoiden digitaalista osaamista.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle myönnettiin EAKR-rahoitus ohjelmistojen laadunvarmistamispajan perustamiseen. Hankkeen tuloksena syntyy tiiviimpi yhteistyö ohjelmistotekniikan opetuksen ja ohjelmistoyritysten välillä. Ohjelmistoyritysten tietoisuus ohjelmistojen laadunhallinnan käytännöistä ja työkaluista kehittyy, ja osaaminen automatisoinnin hyödyntämisestä opetuksessa kasvaa. Pidemmällä aikavälillä hanke edistää ohjelmistoyritysten elinvoimaisuutta, opetuksen kykyä vastata yritysten tarpeisiin, sekä valmistuneiden opiskelijoiden mahdollisuutta työllistyä alueelle.

Maakuntahallitus antoi kolme lausuntoa

Maakuntahallitus lausui elokuun kokouksessa luonnonsuojelulain uudistuksesta ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta, uudesta ilmastolaista sekä valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2022-2029. Tästä on laadittu yhteinen itäsuomalainen lausuntoluonnos.

Luonnonsuojelulakia uudistetaan vastaamaan nykytilannetta ja -tarpeita

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 274 9618

Luonnonsuojelulakia uudistetaan, sillä luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta on saatu uutta tietoa, samoin ilmastonmuutoksen ymmärrys on kasvanut. Muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet nykyisen lain voimassaoloaikana. Voimassa olevaa lakia ajantasaistetaan ja sen vaikuttavuutta parannetaan.  

Lakiin on lisätty mahdollisuus saada tukea ja avustusta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen eli uhanalaisten luototyyppien sekä uhanalaisten lajien elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen. Tätä maakuntaliitto pitää tervetulleena ja tarpeellisena keinona suojelun edistämisessä. Laissa pitää mahdollistaa se, että myös kunnat voivat saada tätä tukea ja avustusta.

Etelä-Savon maakuntaliitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että luonnonsuojelulaista poistetaan Metsähallituksen mahdollisuus myöntää lupa malminetsintään valtion luonnonsuojelualueilla. Se, että perustetulla luonnonsuojelualueella, jopa kansallispuistossa on ollut mahdollisuus etsiä malmeja ja perustaa kaivos on sotinut kansalaisten luottamusta lainsäädäntöä ja luonnonsuojelua kohtaan. On tärkeää, että lakiin kirjataan selkeästi se, ettei kaivoksia tai malminetsintää tulla hyväksymään luonnonsuojelualueilla. Malminetsinnän kieltävä pykälä tulisi kuitenkin koskea myös Natura-alueita.

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on ollut perusteltua lisätä luonnonsuojelulakiin pykälät ekologisesta kompensaatiosta eli luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten hyvittämisestä. Tämä lisää joustavuutta luonnon monimuotoisuuden suojelussa silloin, kun maankäytössä syntyy ristiriitoja. Maakuntahallitus esitti lisäksi, että säädösten vaikutusten arviointia täsmennetään.

Alueellista ilmastotyötä tarvitaan

Lisätietoja: ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, p. 040 724 9618

Nykyinen ilmastolaki on ollut voimassa vuodesta 2015. Lain uudelleen tarkastelua edellyttävät paitsi ilmastonmuutoksen nopea eteneminen myös hallitusohjelman kirjaukset ja eduskunnan lausumat. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.

Velvoite ilmastolain tavoitteiden ja suunnitelmien edistämisestä on lakiluonnoksessa ulotettu valtion viranomaisten lisäksi myös kunnallisiin viranomaisiin paikalliset olosuhteet huomioiden.

Uutena suunnitelmana on ilmastolakiin tulossa pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jossa käsiteltäisiin metsämaata, viljelysmaata, ruohikkoalueita, kosteikkoja, rakennettuja alueita ja muita alueita päästöjen ja nielujen osalta. 

Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä maankäyttösektori pitää ehdottomasti ottaa ilmastosuunnittelussa huomioon, mutta ilmastosuunnittelun jakaminen neljään eri suunnitelmaan kolmen eri ministeriön alle tuntuu kokonaisuutta ajatellen hankalalta ja hajottavalta järjestelmältä.

Etelä-Savon maakuntaliitto huomauttaa, että lakiehdotuksessa ei ole annettu maakunnille ja kunnille lainkaan roolia suunnittelujärjestelmässä. Alue- ja kuntatasolle on jäänyt vain suunnitelmien edistäminen. Ilmastolaissa olisi tullut kuvata myös alueellinen ja kunnallinen ilmastotyö ja sen rooli. Lisäksi valtakunnallisten ilmastosuunnitelmien sisältövaatimuksiin tulisi lisätä alueellisten ja paikallisten ilmastosuunnitelmien huomioon ottaminen. Termien osalta lakiehdotusta tulisi joltain osin täsmentää.

Itäisen Suomen väyläverkon kehittämiseen on panostettava

Lisätietoja: yhteyspäällikkö Marko Tanttu, p. 044 770 0488

Maakuntahallitus antoi lausunnon Väyläviraston esityksestä Valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2022-2029.

Itäisen Suomen maakuntaliitot pitävät tärkeänä ja hyvänä, että EU:n ulkorajan ylittävät ratahankkeet ja Karjalan radan parantamishanke Luumäen ja Joutsenon välillä on sisällytetty investointiohjelmaan. Hankkeet ovat erittäin tarpeellisia itäisen Suomen ja koko Suomen liikennejärjestelmän sekä elinkeinoelämän kehittämisen kannalta. Maakuntaliittojen näkemyksen mukaan itäisen Suomen muut tarpeet liikenneverkkojen kehittämiseksi on kuitenkin investointiohjelmassa sivuutettu sekä rata- ja tiehankkeiden osalta.

Liitot painottavat, että Itäisen Suomen liikennejärjestelmän ja -infran tämänhetkinen tilanne ei vastaa edes nykytarpeisiin. Infran jälkeenjääneisyyden vuoksi korjausvelkaa ja myös hoito- ja ylläpitovelkaa on erittäin paljon. Investointiohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä ei kurota kiinni muun muassa rataverkon korjausvelkaa itäisessä Suomessa eikä varsinkaan käytännössä nopeuteta henkilöliikennettä Savon ja Karjalan radoilla.

Maakuntaliitot esittävät investointiohjelmaan mukaan joukon Itä-Suomen neuvottelukunnan hyväksymiä kärkihankkeita, muun muassa valtatie 5 Leppävirta-Kuopio ja valtatie 5 Hietanen-Pitkäjärvi välien parantamiset sekä valtatien 22 kehittämisen jatkaminen välillä Kajaani-Muhos. Maakuntaliitoissa ollaan tyytyväisiä, että valtatien 23 kokonaiskehittäminen jatkuu investointiohjelmassa esitetyllä Karvion kanavan kohdan parantamisella sekä perusväylänpidon parantamisrahoituksella välin Rantala-Lajunlahti parantamisella.

Maakuntaliitot pitävät hyvänä, että Saimaan syväväylän kehittäminen on huomioitu investointiohjelmassa ja esittävät, että Hätinvirran sillan lisäksi myös muita Itä-Suomen neuvottelukunnan esittämiä Saimaan vesistöalueen siltahankkeita sisällytetään investointiohjelmaan.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584