Suoraan sisältöön

Julkaistu 25.01.2021

TIEDOTE: Maakuntahallituksen kokous 25.1.2021

Maakuntahallitus julisti kehittämisjohtajan viran auki ja käynnisti sekä maakuntaohjelman että maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelun.

Etelä-Savon maakuntahallitus kokousti maanantaina 25.1.2020, vallitsevien suositusten mukaisesti vuoden ensimmäinen kokous pidettiin etäkokouksena. 

Maakuntaliitto hakee uutta kehittämisjohtajaa

Lisätietoja: maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050  537 6707 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Maakuntahallitus päätti julistaa haettavaksi kehittämisjohtajan viran. Hakuajaksi maakuntahallitus päätti 1.2.-26.2.2021 välisen ajan. Virka täytetään 1.5.2021 alkaen.

Kehittämisjohtaja toimii kehittämisyksikön esimiehenä. Johtajan vastuualueeseen kuuluvat aluekehityslainsäädännön ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät. Tehtäviin sisältyvät maakuntaohjelmatyö, EU- ja kansallinen aluekehitysrahoitus, maakuntakaavoitus sekä ennakointiin, aluekehittämiseen ja alueiden käyttöön liittyvät sisällöt.

Samalla aluekehitysjohtajan virkanimike päätettiin muuttaa 1.5.2021 alkaen kehittämisjohtajaksi. Nykyinen aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen jää tuolloin eläkkeelle.

Maakuntaohjelma valmistellaan vuorovaikutteisessa ja osallistavassa prosessissa

Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698   

Maakuntahallitus käynnisti kokouksessaan maakuntaohjelman 2022-2025 vuorovaikutteisen valmisteluprosessin. Maakuntaohjelma on maakuntastrategian toimeenpanon keskeinen työkalu. Siinä sovitaan strategian linjausten toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja työnjaosta maakunnan kehittämiseksi.

Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista laaditaan ympäristöselostus.  

Maakuntaohjelman valmistelu on edeltävän maakuntastrategiatyön tapaan laajasti yhteistyöverkostoja hyödyntävää ja vuorovaikutteista työstämistä. Ohjelmasisältöjä tuotetaan myös maakuntaliiton muissa prosesseissa ja yhteistyöfoorumeilla viranomaisten ja sidosryhmien suunnitelmien pohjalta. Maakunnallinen ennakointityö ja älykkään erikoistumisen strategian (ÄES) päivittäminen on tiiviisti kytköksissä maakuntaohjelman valmisteluun. 

Maakuntaohjelma valmistellaan vuoden 2021 aikana siten, että maakuntavaltuusto voi käsitellä ja hyväksyä uuden ohjelman loppuvuonna 2021.

Maakunnan toimeenpanosuunnitelma täsmentää korona-selviytymissuunnitelmaa

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, puh. 050 522 8587

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ohjeistanut maakuntien liittoja valmistelemaan sidosryhmäyhteistyössä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuodelle 2021.

Korona selviytymissuunnitelma sisältää sekä nopean palautumisen painopisteet ja toimenpiteet että valinnat uuden kasvun käynnistämiseksi. Suomi saa koronapandemian vaikutusten hoitoon vuosille 2021 – 2023 EU rahoitusta arviolta 160 milj. euroa, joka yhdessä valtion vastinrahoituksen kanssa on noin 280 milj. euroa. Etelä-Savon osuus tästä  vuoden 2021 EU rahoituksesta on noin 15,5 milj. euroa.

Rahoituksella vastataan COVID-19 kriisiin tukemalla vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon ja luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta kahdelle hankkeelle yhteensä noin 250 000 euroa.

Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Laura Kuismala, puh. 040 623 4887

SYTYKE -hanke, nuorista kehitysvauhtia Puumalan yrityksiin

SYTYKE-hanke on Maakunnan omaehtoisen kehittämisen määrärahalla rahoitettu Puumalan kunnan elinkeinokehityksen ja nuorisopalvelujen yhteinen hanke, jonka kohderyhmänä ovat nuoret ja Puumalan kunnan alueella toimivat yritykset. Hankkeessa elinkeinorakennetta uudistetaan tuomalla mukaan nuorten näkemystä ja osaamista sekä lisäämällä vuoropuhelua yrittäjien ja nuorten välillä.

Hankkeessa tuetaan nuorten työllistymistä ja kannustetaan yrittäjyyteen Puumalassa, samalla huomioiden nykyisten puumalalaisten yrittäjien työvoiman tarpeet sekä sukupolven- ja omistajavaihdokseen ja kehittämiseen liittyvät tarpeet. 

Yrittäjien ja nuorten sekä oppilaitosten välisen yhteistyön käynnistämiseen hankkeen toimenpiteiden organisointiin palkataan iältään nuori ja yrityskehitystä hallitseva henkilö, ’nuorisoyrityskehittäjä’. Nuoret itse toimivat työharjoittelijoina tai kesätyöntekijöinä, sekä he voivat tehdä opinnäytetöitä. Lisäksi nuorten apu yrittäjille on tuoda uusia ideoita, ehdotuksia, osaamista sekä tekeviä käsiä yrittäjien avuksi ja yritysten kehittämiseen. Nuorille tarjotaan myös mahdollisuus toteuttaa yritysten kehittämiskokeiluita.

Mikkelin matkailukohteiden ja Saimaan saavutettavuuden parantaminen

Etelä-Savon matkailustrategian mukaisesti hankkeen tavoitteena on nostaa Saimaa merkittäväksi kestävällä tavalla kasvavaksi kansainväliseksi matkailualueeksi Helsingin ja Lapin rinnalle.

Kohteiden maantieteellinen hajanaisuus ja julkisen liikenteen rajallinen tarjonta ovat johtaneet siihen, että vain omalla autolla liikkuvat matkailijat ovat pystyneet hyödyntämään alueen tarjontaa laajasti. Myös Saimaan upean luonnon kokeminen vesiltä käsin on ollut vaikeasti järjestettävissä tarjonnan vähäisyyden vuoksi.

Euroopan aluekehitysrahaston tukemalla hankkeella halutaan löytää uusia ratkaisuja saavutettavuuden parantamiseksi ja edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Saimaan luonnon, matkailuyritysten ja -kohteiden parempi saavutettavuus edistää myös sesonkien pidentämistä ja sitä kautta toimialan kannattavuutta ja vetovoimaa.

Hankkeen lopputuloksena syntyy suositus uusista aikataulutetuista ja kestävällä tavalla toteutettavista reiteistä ja palveluista, jotka edistävät erityisesti Anttolan luonnonkeskuksen ja Ristiinan kalliotaidekeskuksen saavutettavuutta ja vetovoimaa.

Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsauksessa keskusteltiin mm. koulutuspoliittisen selonteon luonnoksesta.

Lisätietoja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja kehittämispäällikkö Anne Kokkonen, puh. 044 770 0512.

Etelä-Savon maakuntaliitto antoi lausunnon hallituksen koulutuspoliittisen selonteon luonnokseen. Selonteossa esitetään pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Nykytilan tarkastelu, tavoitetila ja toimenpiteet kohdistuvat koko koulutusjärjestelmään sekä tutkimukseen.

Etelä-Savon maakuntaliitto painotti lausunnossaan erityisesti alueellisen tasa-arvon toteutumista koulutuksen kehittämisessä. Selonteossa esitetyssä, vuoteen 2040 ulottuvassa visiossa opintopolulla eteneminen ja oppimistulokset eivät riipu asuinpaikasta ja laadukkaan koulutuksen järjestäminen ja hyvät oppimistulokset varmistetaan koko maassa.

Vision näkökulmasta on tärkeää  varmistaa, että asetetut toimenpiteet koulutuksen alueellisen tasa-arvon toteutumiseen ovat riittävät ja huolehdittava siitä, että erilaisilla alueilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada niin laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta kuin monipuolista toisen ja – korkea-asteen koulutusta.

Korkeakoulutuksen osalta selonteossa on asetettu tavoitteiksi koulutuksen saavutettavuuden ja tasa-arvon parantuminen, korkeakoulujen toimintamallien – ja rakenteiden uudistaminen sekä väestön koulutus- ja osaamistason nostaminen siten, että jopa 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. 

Etelä-Savon maakuntaliiton lausunnossa korostetaan, että kehittämistoimissa tulee huomioida koulutus- ja osaamistason alueelliset erot. Etelä-Savo kuuluu maan matalammin koulutettuihin alueisiin ja esimerkiksi korkeakoulutettujen osuus 25–34- vuotiaiden ikäluokasta (28.3 %) on kaukana koko maan tasosta (36.3 %) sekä asetusta 50 prosentin tavoitteesta. Korkeakoulutuksen saavutettavuutta ja korkeakoulutukseen osallistumista tuleekin edistää erityisesti niillä alueilla, joilla väestön koulutustaso on jo lähtökohtaisesti muuta maata matalampi ja joilla korkeakoulutoimintoja sijaitsee muuta maata vähemmän ja esimerkiksi yliopisto puuttuu.

Lisätietoja:

Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 sekä maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584