Julkaistu 20.06.2023
Etelä-Savon muuttoliike jo kolmatta vuotta positiivinen
Erityisesti maahanmuutto on nostanut Etelä-Savon nettomuuton positiiviseksi.
Etelä-Savoon muutetaan Suomen sisäisesti eniten naapurimaakunnista ja Uudeltamaalta. Muuttovoittoa maakunta saa yli 30-vuotiaista, mutta alhainen syntyvyys haastaa maakunnan väestökehitystä.
Alueiden välinen muuttoliike koostuu Suomen sisällä tapahtuvasta, kuntien välisestä muutosta sekä maahan- ja maastamuutosta. Näistä muodostuu niin sanottu kokonaisnettomuutto, joka Etelä-Savon maakunnan osalta oli hyvin negatiivinen koko 2000-luvun aina vuoteen 2020 saakka. Vuonna 2018 maakunnan nettomuuttotappio oli jopa -1188 henkilöä, mihin vaikutti yksittäisenä tekijänä erityisesti Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkautus.
Etelä-Savon kokonaisnettomuutto on kuitenkin kääntynyt viime vuosina positiiviseksi. Vuonna 2021 kokonaisnettomuutto oli +240 ja vuonna 2022 +326 henkilöä.
Positiivisten lukujen taustalla on erityisesti maahanmuutto eli siirtolaisuus. Esimerkiksi vuonna 2022 kuntien välinen nettomuutto Suomen sisällä oli Etelä-Savon maakunnan osalta -196. Maakuntaan muutti 4 175 henkilöä ja muualle Suomeen Etelä-Savosta muutti 4 371 henkilöä.
Sen sijaan ulkomailta Etelä-Savoon muutti tuolloin 678 henkilöä ja ulkomaille taas 156 henkilöä, jolloin niin sanottu nettosiirtolaisuus oli +522.
Maahanmuuttajia Etelä-Savoon tuli vuonna 2022 eniten Venäjältä, Filippiineiltä ja Ukrainasta. Maastamuuttoa suuntautui eniten Venäjälle, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Suomen sisäisessä muutossa Etelä-Savo sai vuonna 2022 tulomuuttajia eniten Uudeltamaalta sekä naapurimaakunnista Pohjois-Savosta, Keski-Suomesta, Etelä-Karjalasta ja Pohjois-Karjalasta.
Etelä-Savosta muutettiin eniten Uudellemaalle, Pohjois-Savoon, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pirkanmaalle.
Alle 30-vuotiaissa muuttotappiota, muuttovoittoa yli kolmekymppisten ryhmästä
Kuluvana vuonna kokonaisnettomuuton tilanne on +210 henkilöä (30.4.2023), mikä on myöskin maahanmuuton ansiota. Tämän vuoden tilastoissa näkyvät myös ukrainalaistaustaiset kansainvälistä suojelua ja hakuprosessin myötä myös kotikuntaoikeuden saaneet henkilöt, joita 30.4.2023 oli Etelä-Savossa 125.
Ikäryhmittäisessä tarkastelussa Etelä-Savo on nuorten osalta (15-29 -vuotiaat) muuttotappiollinen, mutta 30-vuotiaista ylöspäin maakunta saa muuttovoittoa. Uusimmat muuttajien taustatiedot - koulutusaste, ammattiasema, tulot - on saatavilla vuodesta 2021, jolloin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja ilman koulutusta olevien ryhmät olivat Etelä-Savossa muuttotappiollisia, kun taas alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ryhmissä oli muuttovoittoa.
Työmarkkina-asemaa kuvaavan pääasiallisen toiminnan mukaan muuttovoittoa saatiin eniten eläkeläisistä ja muuttotappiota opiskelijoista ja työllisistä. Vuonna 2021 Etelä-Savon tulomuuttajien tulot olivat hieman suuremmat (keskimäärin 22 112 euroa) kuin maakunnasta pois muuttaneilla (keskimäärin 20 964 euroa). Myös työllisten tulomuuttajien tulot olivat hieman suuremmat (keskimäärin 34 627 euroa) kuin työllisillä lähtömuuttajilla (keskimäärin 32 479 euroa).
Positiivisesta muuttoliiketrendistä huolimatta on huomattava, että väestön kokonaismuutos Etelä-Savossa on negatiivinen alhaisesta syntyvyydestä ja kuolleiden määrästä johtuen.
Tilastotietoja Etelä-Savon muuttoliikkeestä koottuna verkkosivustollemme:
Muuttajien taustatiedot vuodelta 2021 -katsaus tämän linkin takana.
Tietolähteinä on käytetty Tilastokeskuksen aluetietoja seuraavista tietokannoista: Väestörakenne, Väestömuutokset kuukausittain, Muuttaneiden taustatiedot sekä StatFin.
Lisätietoja:
Tilastoasiantuntija Jaana Kokkonen, jaana.kokkonen(at)esavo.fi, puh. 044 770 0574
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen(at)esavo.fi, puh. 050 500 2584