Julkaistu 21.01.2026
Maahanmuuttajien aktivointi on osa väestökatoalueiden älykästä sopeutumista
Mari Bahramin maaseudun kehittämisen (YAMK) opinnäytetyö tutki kansainvälisten tulijoiden pitovoimaa osana väestökatoalueiden älykästä sopeutumista. Esimerkkitapauksena opinnäytetyössä toimi maahanmuuttajien aktivointi Sulkavan kuntalaistalon suunnittelussa.
2020-luvulla olemme risteyskohdassa, jossa joudumme suhteuttamaan toiveitamme, tulevaisuususkoamme ja maailman tapahtumia niin kansainvälistymiseen, maaseudun tulevaisuuteen ja kehittämiseen sekä yhä digitalisoituvammassa maailmassa myös ihmisten välisiin kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen. Sulkavalla, kuten muillakin väestökatopaikkakunnilla, pohditaan älykkään sopeutumisen mahdollisuuksia kunnan palveluiden, elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamiseksi. Sekä suomalaissyntyisistä että maahanmuuttajataustaisista sulkavalaisista halutaan pitää kiinni. Opinnäytetyössä tuodaan keskusteluun erityisesti kansainvälisten tulijoiden osallistaminen yhtenä älykkään sopeutumisen keinona.
Aiempi tutkimus tuo esiin, että vaikka vastaanottava paikkakunta näkisi maahanmuuttajat ”osaajina” täydentämässä työntekijävajetta, tulijat itse eivät itseään näin näe eikä pelkkä työ pysty luomaan tulijoille kokonaisvaltaista yhteisöön kuulumisen tunnetta. Tulijat tarvitsevat konkreettisia keinoja kotoutumisen tueksi, kuten apua julkisten palveluiden hyödyntämiseen, yhteyden saamiseen vastaanottavassa yhteisössä ja keinoja tuntea itsensä tarpeelliseksi ja arvostetuksi uudessa ympäristössä.
Mari Bahramin opinnäytetyössä nousi esiin kolme teemaa kansainvälisten tulijoiden kiinnittymiseen liittyvistä tarpeista uudella paikkakunnalla. Ensimmäisenä korostui maahanmuuttajien toive vuorovaikutuksen vahvistamiseen paikallisväestön ja uusien tulijoiden välillä. Lisäksi opinnäytetyön työpajoihin osallistujat kaipasivat vahvempaa viestintää ja tiedonsaantia niin maahanmuuton tukipalveluista kuin kunnan ja yhteisön toiminnasta ja tapahtumista yleisemmin. Moni toivoi englanninkielistä opastusta oman yrityksen perustamiseen. Kolmantena teemana osallistujat halusivat jakaa omia kokemuksiaan ja tietotaitoa paikallisväestölle. Vastausten mukaan vapaaehtoiset työpajat, kurssit tai muut tilaisuudet auttaisivat tulijoita esittäytymään uudella paikkakunnalla sekä jakamaan omaa tietotaitoaan uudessa yhteisössä.
Työpajoihin osallistuneiden toiveet kohdennettiin Sulkavalla suunnitteilla olleeseen kuntalaistaloon, joka olisi samalla toiminut myös kansainvälisten tulijoiden toimintatilana.
Opinnäytetyö toteutettiin kahdessa työpajassa ja se tehtiin osaksi kansainvälistä Interreg Europe -rahoitteista CASPER-hanketta (Citizen Activation in Shrinking rural areas for Place-based policies to Enhance Resilience). Hankkeessa kansalaisten aktivointi ja osallistaminen liitetään osaksi väestökatoalueiden älykästä sopeutumista ja sen tavoitteena on vertaisoppiminen ja hyvien käytänteiden jakaminen hankkeeseen osallistuvien alueiden välillä. Opinnäytetyössä osallistettiin Sulkavalla asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä suunnittelemaan Ranskan Uusi-Akvitanian alueelta saatua yhteisötilan mallia omasta näkökulmastaan.
Opinnäytetyöhön pääsee tutustumaan täältä: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden aktivointi osana maaseudun älykästä sopeutumista : Kunnallisen yhteisötilan suunnittelu kansainvälisten tulijoiden näkökulmasta - Theseus
Kirjoittajat
Mari Bahrami
TKI-koordinaattori