Suoraan sisältöön

Julkaistu 23.09.2022

Ilmasto-ohjelmista konkretiaan - Etelä-Savossa on käynnissä ennen näkemätön uusiutuvan energian investointibuumi

Vuosi 2022 on ollut Etelä-Savon aurinkoenergiainvestointien kannalta erinomainen ja aurinkopaneelien kysyntä on kasvanut kahdeksankertaiseksi. Sulkavalle, Hirvensalmelle, Juvalla ja Pertunmaalle nousee suuria aurinkosähköpuistoja seuraavien vuosien aikana.

Investointi-innokkuudesta huolimatta tulevaan talveen on kuitenkin varauduttava energiaa säästämällä. Investoinnit ovat merkki siitä, että kunnissa energiamurros fossiilittomaan tuotantoon etenee. Siirtymää on vauhdittanut kuntien strategisen tason sitoutuminen päästövähennyksiin ja hiilineutraalisuustavoitteisiin, kun ilmasto-ohjelmia lähdetään toteuttamaan konkreettisesti.

Aurinkoenergiahankkeet lisäävät merkittävästi Etelä-Savon kuntien energiaomavaraisuutta mikä on nykyisessä maailmantilanteessa tärkeä tavoite. Huoltovarmuuden ja talouden kannalta järkevintä on kehittää maakunnan energiantuotantoa fossiilittomaan energiaan perustuviin hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin.

Talvi lähestyy ja energiatehokkuuden merkitys lyhyessä aikajaksossa korostuu kun energiasta on pulaa. Olin 22. syyskuuta alueellisten energianeuvojien seminaarissa, jossa käytiin perusteellisesti läpi energia-alan tilannetta. Seminaarissa puhujina oli eri energia-alan asiantuntijoita ja toimijoita.

Energiakriisin syyt johtuvat sähkön kysynnän ja tarjonnan epätasapainosta. Todellisuus on se, että Suomi on riippuvainen sähköntuonnista. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tuotiin Suomeen noin yhden ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Lisäksi Suomen energiantuotannolle tärkeiden Skandinavian vesivoimaloiden tuotanto on ollut tavanomaista vähäisempää vähäsateisuudesta johtuen, ja Ranskassa ydinvoimakapasiteettia on ajettu alas varotoimenpiteenä.

Rakenteellinen riippuvuus muiden tuottamasta energiasta yhdessä monen negatiivisen tekijän summasta on johtanut tilanteeseen, jossa Suomen tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan sähkönkulutusta talven tyynillä pakkaspäivillä. Ainoa vaihtoehto on energiakulutuksen pienentäminen.

Keskeisenä ratkaisuna ehdotettiin, että teollisuuden on lähdettävä mukaan energiansäästöön eli joustettava kulutuksessaan alaspäin. Kriittisessä energiapulassa on kuitenkin varauduttava sähkökatkoihin. Ne aloitetaan taajamien ulkopuolelta, sillä taajamissa on yhteiskunnan kannalta kriittistä infrastruktuuria joiden toiminta on turvattava. Energiayhtiöt painottivat kuntia varautumaan, sillä 2 tunnin sähkökatkot voivat tulla lyhyellä varoitusajalla. Töitä tehdään jatkuvasti sen eteen ettei näin äärimmäisiin keinoihin jouduta turvautumaan. Yhteiskuntamme on kuitenkin täysin riippuvainen sähköstä.

Kannustan hankkeessani kuntia liittymään kuntien energiatehokkuussopimukseen KETS:iin, johon jo liittyneet kunnat ovat löytäneet merkittäviä energiansäästökohteita, varautuneet paremmin energiapulaan ja säästäneet energialaskussaan.

Kuntalaiset voivat seurata omaa energiankulutustaan ilmaiseksi Fingridin ylläpitämällä sivustolla. Kirjautuminen vaatii vahvaa tunnistautumista.

Seuraavan vuoden aikana Etelä-Savon Energiasiirtymää vauhdittaa EU:n JTF-rahasto, josta lisätietoa osoitteesta JTF-rahaston ajankohtaiset kuulumiset, eli missä mennään? - Etelä-Savon Maakuntaliitto (esavo.fi)

Kirjoittaja:

Marcus Nykopp
Ilmastokoordinaattori
Etelä-Savon maakuntaliitto

Kuva: HINKU-kunta Sulkava panostaa aurinkosähköön