Julkaistu 20.10.2025

Maakuntaliiton eurooppalaista ja kansallista edunvalvontaa

Etelä-Savon maakuntaliitto tekee vaikuttamistyötä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti tavoitteena eteläsavolaisen elämänmuodon ja elinvoiman edistäminen.

Edunvalvonnassa luomme ja edistämme kantoja ja lausuntoja kansallisesti ja Euroopan unionissa. Lisäksi tuotamme erilaista maakuntaa koskettavaa dataa ja edistämme linjojamme eri vaikuttamisen kanavilla.  

EU:n nykyinen ja tuleva rahoituskehys

Tällä hetkellä vaikutamme aktiivisesti EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (2028-2034) sisältöihin. Heinäkuun ehdotus kirjekuorimallista toisi toteutuessaan leikkauksia Suomen aluekehitysrahoitukseen. Me teemme töitä tämän rahoituksen turvaamiseksi. Niin aluekehityksen, sosiaalisten tavoitteiden kuin maaseudun kehittämisen varat ovat merkittävää aluelähtöistä työtä, jolla varmistetaan hankkeiden vaikuttavuus sekä kohdentuminen aitoon tarpeeseen. Aluekehityksen osalta tämä ohjelmatyö on maakuntaliittojen keskeistä osaamista ja myös suoraa rahoitusta maakuntien vahvoihin kärkitoimialohin.

Samanaikaisesti nykyisestä kahden jäljellä olevan ohjelmavuoden EU:n aluekehitysrahoituksesta (EAKR) puolet on siirretty uusiin, puolustuksellisiin tarkoituksiin, vuositasolla 10,8 miljoonaa. Nyt muualle siirretyn EAKR:n rooli on ollut merkittävä kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa, sitä käytetään yritysten tuottavuuden investointeihin, soveltavaan tutkimukseen ja uusin innovaatioihin ja sille ei ole kansallista korvaajaa.
Nämä koheesiorahoitukset tulee pitää erillään poikkeustilarahoituksista ja Suomen tulee tehdä töitä sen eteen, että geopoliittisen tilanteen aiheuttamat tarpeet rahoitetaan puolustuksellisista ja muista rahoituksista, vastaavalla tavalla kuin pandemia- tai Välimeren siirtolaisuuskriisi rahoitettiin kollektiivisesti. Aluekehitys- ja muut koheesiovarat on turvattava jatkossa niiden alkuperäiseen tarkoitukseen.   

Lausuntoja ja linjauksia

Viime kuukausien aikana olemme ottaneet kantaa mm. Euroopan unionin esittämään Itäraja-instrumenttiin ja komission kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmasta. Esitimme tarpeen ylläpitää Etelä-Savon status EU:n ulkorajamaakuntana, jolle on koitunut merkittävä vaikutus Euroopan itäisen rajan sulkeutumisesta vuonna 2022 ja jo sitä ennen. Näemme, että Itäraja-instrumentin kohteena tulee olla myös kilpailukyvyn ja elinvoiman kasvattaminen rajatekniikan vahvistamisen ohella.
Edullisen asumisen saralla esitämme tarpeen mekanismeille Suomeen vakuusarvojen takaamiseksi ja mahdollisiksi vakuusrahastoiksi, joilla voisimme varmistaa, että itäisen Suomen asunto- ja kiinteistökanta arvotettaisiin oikein ja rahoitusta olisi saatavilla. Emme halua eurooppalaista sääntelyä lyhytaikaisille kausivuokrauksille. 

Tuotamme säännöllisesti aluettamme koskevaa kriittistä dataa EU:n komissiolle, joka yhdessä OECD:n ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on selvittänyt Itä- ja Pohjois-Suomen (IP-alue) taloudellisten edellytysten uudistamista ja odotamme, että tästä työstä löytyy perusteltuja malleja ja halua tuoda nostaa itäisen ja pohjoisen Suomen tilanne kansalliseksi ja laajemmaksikin kysymykseksi.

Samalla IP-alueella olemme yhdessä Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden kanssa antaneet näkökulmamme EU:n metsäkatoasetukseen: siinä tulee huomioida pohjoiset olosuhteet ja se, että me olemme Euroopan metsien suurvaltoja, ja Etelä-Savo yksi metsäisin maakunta, jossa metsienkäyttö on kestävää. Biopohjaiset elinkeinot auttavat irtautumaan fossiilitaloudesta ja näiden kilpailukykyä pitää varmistaa. Lisävaatimukset esimerkiksi raportointiin liittyen ovat ongelmallisia paikallisille elinkeinoille ja metsänomistajille. Metsien sertifioinnin tulisi olla riittävä tae kestävyydestä – tämä olisi myös linjassa komission sitoutumisen kanssa tukea Euroopan kilpailukykyä vähentämällä hallinnollisia rasitteita.

Eurooppalaisen viitekehyksen ohella teemme edunvalvontaa kansallisesti osana maakuntien yhteistyötä ja omilla kärkiteemoillamme, erityisesti metsä-, vesi- ja ruokakärkiin sekä saavutettavuuteen liittyen. Näistä esimerkkeinä viimeaikaiset lausuntomme mm. kansalliseen ruokastrategiaan, maaseutu- ja aluepoliittisiin selontekoihin sekä alueelliseen metsäohjelmaan liittyen, kaikessa työssä tavoitteena maakunnan edellytysten edistäminen.

Kannanottojamme ja linjauksiamme voi seurata verkkosivuiltamme päätöksenteon pöytäkirjoista. (linkki)

Heini Utunen
Maakuntajohtaja